Kannattaa olla tarkkana noissa eri ilmaisuissa ja miten milloinkin ilmoitetaan tehotiheydet ym. kun tosiaan vaikuttaa asiaydin mistä puhutaan milloinkin. Etenkin jos aletaan vertailemaan tekniikoita, tai ylipäänsä asioita toisiinsa, tulee äkkiä tilanne jossa päärynöitä vertaillaan kanamuniin.
Polttokennoston rakenteessa yhdellä kennolla on pieni jännite. Yksittäisestä kennosta voidaan käyttää nimitystä MEA (Membrane Electrode Assembly). Kennoja yhdistelemällä sarjaan saadaan varsinainen polttokennosto. Siis periaatteessa yksikin MEA on polttokenno, mutta sitä voidaan verrata akkujen yksittäisiin kennoihin (cell), mutta varsinainen akku koostuu yleensä useista kennoista, samoin polttokennot.
Tämän jälkeen sitten ei enää niin ihmetytä, kun yksittäisen kennon energiatiheys ilmoitetaan 1,8W/cm2. Tämä saadaan esimerkiksi 0,6V kennojännitteellä. Isompi jännite saadaan kytkemällä kennoja sarjaan ja suurempi virtakestoisuus rinnankytkennöillä. Näin päästään sitten polttokennon tehoon, joka luonnollisesti saadaan lopputulona.
Kokonaisen polttokennon (stack) tiheys voidaan puolestaan ilmoittaa esim. 6kW/l (6kW/dm3). Vertailuissa usein vertaillaan vetyä muihin polttoaineisiin, jolloin monesti vertaillaan lukuja lämpöarvoina (energiatiheys). Vety on melko vekkuli tässä, ja käytännönsyistä sitten päädytään tekemään muuntoja nestemäiseen muotoon ja kaasuun jne. jolla haetaan vertailtavuutta - 1kg vetyä kaasumaisessa muodossa on aika eriarvoinen 1kg nestemäiseen vetyyn nähden. Polttokenno ei suinkaan muuten muuta vedyn koko energiasisältöä sähköksi, vaan reaktiossa vapautuu myös lämpöä ja vesi höyrystyy (energiaa).
Sitten on “lopputuotteen” arviointi, 1000kg Litiumakusto vs. 100kg polttokennosto + 400kg vetyvarasto. Näissä päästään mm. Wh/kg setuppeihin.
Edit. ja kun Hyzonin ketjussa oltiin, niin Hyzonin yksi päävalttihan on kehittää hyvä energiatiheä ja tehokas polttokennosto, joka koostuu siis mm. heidän kehittämästä MEA-kennoista ja yo. jutussa mainituista bipolaarilevyistä (johtaa sähköä peräkkäisten yksittäisten kennojen välillä, reagenssikaasuja ja lämpöä) ja “oheiskomponenteista”, jossa kokonaisuus ratkaisee energiatiheyden/tehokkuuden jne. Bp-levyt taitaa olla se merkittävin kennoston painoonkin vaikuttava seikka (ja kallein?).
Loppujen lopuksi polttokennostot on paperilla simppeleitä, mutta yhtä lailla kun akkuja on kehitetty vuosikymmeniä, niin vastaavasti polttokenno on melko monimuotoinen kaikkine kemioineen ja päättyen sen kennoston oheiskomponentteihin, jotka voi muodostaa isoissa kokonaisuuksissa aika ison roolin.
Virallisilla IR-sivuilla ei mainita mitään Q3:sta.
