https://www.msci.com/documents/10199/505f8123-d418-ed1f-f83d-f58df1181dcd
MSCI:n uusi indeksi seuraa Pariisin sopimuksen linjassa olevia yrityksiä. Yllä olevasta linkistä pääsee PDF:ään, joka näyttä kuinka ilmastonmuutoksen torjunta voi olla myös normi indeksiä tuottavampaa touhua.
Voisitko @Verneri_Pulkkinen nostaa vastuullisuutta esiin hieman useammin niissä melkein minuutissa videoilla?
Voisi, toisaalta pitää olla tarkka termien kanssa. 
Esim. vastuullisuuden voi ymmärtää monella tavalla, mutta esimerkiksi meidän palvelussa suuryhtiöille näkyvät ns. nettovaikuttavuusmittarit jotka Upright tuottaa. Tässä esim. Nokia (Premiumeille).
Nuo pyrkivät mittaamaan vaikutusta eri aloilla, kuten terveys ja yhteiskunta.
Tuo vastuullisuus, impakti whatever-buumi on selkeä ja sijoittajia kiinnostaa se yhä enemmän. Samalla yhteiset standardit, eri eettiset käsitykset jne. tekevät alasta edelleen hyvin fragmentoituneen.
En ole aivan varma onko teillä jo video aiheesta valmiina, mutta joku vastuullisuuden käsitettä ja viherpesua käsittelevä pätkä voisi olla monelle ihan uutta tietoa (etenkin uusille sijoittajille). Tässä ilmastonmuutos ketjun kontekstissa kuitenkin ideanani oli tuoda yhtiöiden ympäristövastuuta esille.
Tässä jaksossa Uprightin Annu puhui vastuullisuudesta ja vaikuttavuudesta, tosin en ole itse katsonut joten en tunne tarkemmin sisältöä. :o
Hyvä kirjoitus hesarista.
Ilmastopaniikin lietsomisesta tulee luopua.
MAAILMAN johtajat kokoontuivat Glasgow’n ilmastokokoukseen kiristääkseen päästötavoitteita, jotta kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) asettama 1,5 asteen tavoite ei karkaisi. Päästöjen vähentämisuralla pysyminen vaatisi päästöjen globaalista puolittamista vuoteen 2030 mennessä.
Todellisessa maailmassa päästöt ovat kasvussa ainakin seuraavat kymmenen vuotta, mikä on hyvin maailman johtajien tiedossa. Miksi asetetaan tavoitteita, joita ei voida saavuttaa? Onko siitä haittaa, että tavoitteet eivät ole realistisia?
Kansainvälisen energiajärjestö IEAn tilastojen mukaan energia-alan kokonaisinvestoinnit olivat ennen pandemiaa noin 2 300 miljardia dollaria vuositasolla. Päästötavoitteiden saavuttamiseksi investoinnit tulisi nostaa seuraavan 8 vuoden aikana 5 000 miljardiin dollariin vuotta kohden.
Kun nämä summat puretaan projekteiksi ja hankkeiksi, on helppo havaita, ettei energiasektorilla ole mitään edellytyksiä toteuttaa tämän mittakaavan investointeja. Alalta puuttuvat tarvittavat tekijät, materiaalit, luvat ja kohteet. Rahaa ilmeisesti riittää, kun keskuspankit sitä painavat.
Nykysuunnitelmilla rajallisista resursseista ohjautuu liikaa tehottomiin nykykeinoihin. Se taas hidastaa välttämättömien uusien teknologisten läpimurtojen kehittämistä.
Kun epärealistiset tavoitteet viedään lakisääteisiksi toimenpiteiksi rajatuilla maantieteellisillä alueilla, alkaa vahinkoa syntyä. Päästöjä pyritään vähentämään laskennallisesti kohdealueella, mutta globaalilla tasolla päästöt eivät välttämättä vähenekään yhtään. Hyvä esimerkki tällaisesta maantieteellisestä päästöjen siirtelystä ovat raaka-aineiden määrät ylittävät biopolttoainevelvoitteet.
Suomessa vihreän digitaalisen siirtymän tuotekehitykseen ja tutkimukseen voitaisiin osoittaa lisäresursseja antamalla Suomen Akatemialle oikeus velanottoon valtiontakauksella.
KAIKKIA ilmastotoimia tulisi arvioida yhtä mittaria eli ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta vasten. Päästöjen vähennyskeinojen hiilidioksidivähenemät pitää laskea uudelleen perustuen tiedeyhteisön standardoituihin menetelmiin, joissa huomioidaan keinojen globaalit vaikutukset. Nykykeinojen määrällistä lisäämistä tulee välttää, jollei pystytä todentamaan niiden vähentävän ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.
Ei ole väliä, onko kyseessä päästön vähennys tai hiilensidonta. Myöskään maantieteellinen sijainti ei voi määritellä ilmastotoimen hyväksyttävyyttä.
Suomalaisten kulutuksen päästöt näkyvät tuontitarvikkeiden tuotantomaissa. Ostamme netistä halpoja kiinalaisia tavaroita ja samaan aikaan vaadimme Kiinalta ilmastotoimia. Päästöistämme vajaa puolet näkyy muiden maiden tilastoissa. Siksi meidän on osallistuttava myös kehittyvien maiden ilmastohankkeisiin.
Tarvitsemme tiedeyhteisön tekemän globaalin tiekartan ilmastotoimien järjestyksestä, tekijöiden nimeämisestä ja rahoituksen järjestämisestä. Regulaatiolla luodaan ohjaus niin, että tehokkaimmat toimet, kuten uusien hiilivoimaloiden rakentamisen estäminen, metsäkadon pysäyttäminen ja laajan metsittämisen mahdollistavan nielupörssin luominen, pannaan ensimmäisenä toteutukseen.
Energiamurros tarvitsee toteutuakseen vielä merkittäviä uusia innovaatioita, joten tuotekehityspanosten moninkertaistaminen energiasektorille on varmasti myös toimenpide kärkipäästä.
Mikään ei viittaa siihen, että ideamme olisivat hiipumassa.
SUOMESSA vihreän digitaalisen siirtymän tuotekehitykseen ja tutkimukseen voitaisiin osoittaa lisäresursseja antamalla Suomen Akatemialle oikeus velanottoon valtiontakauksella. Tällä varmistettaisiin, että velka menee uusien innovaatioiden kehittämiseen eikä tulonsiirtoihin.
Lisäksi lainalla rahoitetuissa hankkeissa tulisi olla yrityskumppaneita, mikä parantaa hankkeiden toteutumista niin, että yhteiskuntaan syntyy lisäarvoa, jolla lainan voi aikanaan maksaa takaisin.
Esimerkiksi ilmastotoimien todentamiseen liittyvä tutkimus on välttämätöntä, jotta saadaan aikaiseksi tarkempia päästöjen ja nielujen mittausmekanismeja. Toimiva hiilen sidontamarkkina vaatii standardoidun mittausmenetelmän. Vain näin yritykset voivat tehdä investointeja, jotka päätyvät niiden taseisiin.
ILMASTOPANIIKIN lietsomisesta tulee luopua. Uhkakuvista on siirryttävä toimimaan. Ilmastomuutoksen hillintä tarvitsee positiivisen toimintaympäristön, toivon paremmasta.
Toivoa meille tuovat uudet innovaatiot, jotka mahdollistavat ihmisen ja luonnon jonkinasteisen hyväksyttävän tasapainon. Ihmiskunta on keksinyt enemmän viime vuosikymmeninä kuin koko historiansa aikana.
Mikään ei viittaa siihen, että ideamme olisivat hiipumassa. Toivo ilmastomuutoksen hillitsemiseen tulee nuoristamme ja heidän innovaatiokyvyistään. Itse uskon vahvasti molempiin.
Toisaalta Suomi on teollinen vientimaa, esim. Raahen terästehtaan (Suomen pahin saastutttaja) tuotannosta valtaosa viedään ulkomaille. Sama koskee muitakin perusteollisuuden aloja alihankkijaketjuineen. Tällaisissa laskelmissa on syytä huomioida myös Suomen vienti ulkomaille, eikä katsoa vain tuontilukuja.
PS: Raahen terästehtään sulkeminen olisi Suomelle iso “ympäristöteko” mutta globaalisti sillä ei olisi mitään merkitystä, koska Raahen tuottama teräs tehtäisiin muualla. Eli me Suomessa saisimme huiman päästövähennyksen mutta globaalisti ne päästöt siirtyisivät vain jonnekin muualle. Tämän takia on parempi kehittää teollisuuden prosesseja ympäristöystävällisemmäksi kuin ajaa tuotantoa pois Suomesta (tai EU:sta).
Suomessa olevat terästehtaat tuottavat terästonnia kohden vähemmän päästöjä kuin useimmat muut terästehtaat. Sulkemalla suomalaiset terästehtaat tuotanto siirtyisi muualle ja globaalisti päästöt lisääntyisivät.
Tätä ketjua voisi yrittää aktivoida, vaikka ilmastonmuutos on ihmismielelle vaikea ja tylsä riski: se on edelleen etäinen, mutta samalla niin suuri että
eläminen maapallolla heittää kuperkeikkaa seuraavien vuosikymmenien aikana.
UPM tivasi itse itselleen biodiversiteettikriteerejä lainoihin. EKP on alkanut tutkimaan innokkaammin ilmastoriskejä. Pankeillekin ne ovat hyvä huomioida, ettei mene lainaamaan asiakkaalle jonka liiketoiminta ei ole kestävällä pohjalla.
Taloussanomissa on mielenkiintoinen graafi, perinteinen “likainen” energia on tuonut sijoittajille muhkeat tuotot, uusiutuva karvaat tappiot… Vähän yllättävää kehitystä omalla tavallaan tämä kun miettii asiaa ilmastonmuutoksen kannalta. Markkinat ovat sitä mieltä, että “likainen” energia on sittenkin isossa roolissa vielä pitkään?
Kyseessä on melko lyhyt aikaväli ja kaiken kukkuraksi vuonna 2020 kaikki mikä liittyi vihreään energiaan meni kuplaan vetyosakkeista cleantecheihin. Ei taida Nesteenkään osake olla vielä toipunut 2020 rynnäköstään.
Samoin “likaisen” energian arvostus sekä suhteellinen paino indeksissä oli laskenut ennätysalas.
Eihän öljystä ja kivihiiilestä ihan heti olla eroon pääsemässä, kuten viimeinen vuosi on muistuttanut. 
Kun laittaa graafit 10vuoden osalta niin tilanne näyttää tältä
Mutta kuten Vernerikin yllä totesi, transitio ei tapahdu hetkessä ja ilmastonmuutoksen hidastaminen on vaatii mitttavat resurssit-
Herätelläänpäs tätäkin ketjua pitkästä aikaa. 
@KaroliinaLoikkanen kirjoitti erinomaisen kommentin ilmastonmuutoksen vaikutuksesta BKT:hen pitkällä aikavälillä.
Lyhyesti referoituna ilmastonmuutoksen vaikutuksia talouteen on mallinnettu monin tavoin, mutta niihin liittyy silti epävarmuutta. Vaikutukset voivat vaihdella maakohtaisesti ja luonnonilmiöistä riippuen. Arvioiden mukaan ilmasto lämpenee nykyisillä toimilla yli kaksi astetta, jopa lähemmäs kolmea.
SwissRe:n arvion mukaan 3,2 asteen lämpeneminen vaikuttaisi maapallon BKT:hen peräti -18% vuoteen 2050 mennessä, mutta alueelliset ja maakohtaiset erot olisivat isoja.
Ilmastoinvestointien tarve luo kuitenkin paljon mahdollisuuksia kaikille aloille ja monille uusille ideoille, joilla voidaan vähentää päästöjä ja lisätä prosessien tehokkuutta. IPPC:n arviointiraportin mukaan ilmaston lämpenemisen tavoitetasoon päästäksemme tarvitsisimme tällä vuosikymmenellä jopa 3-6 kertaa isommat investoinnit nykyiseen nähden.
Lämpimät lukusuositukset koko jutulle, joka löytyy täältä:
Tilannetta ei minusta auta yhtään jatkuva sijoitusalan viherpesu. Esimerkiksi tässä näkee Lähitapiolan “Ilmastoindeksi”-rahaston sisällön. En mitenkään voi havaita tavallisten tekkiyhtiöiden erityistä positiivista kontribuutiota ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa, päinvastoin.
https://www.seligson.fi/luotain/FundViewer.php?view=10&lang=0&fid=2680&task=intro
Ymmärrän mitä tarkoitat sikäli, että parikin isoa jenkkiläistä tekkifirmaa ei miun mielestä kovin hyvin täytä ESG:n kaikkia osa-alueita (social tai governance osalta laittaa suoriutuminen epäilyttämään), ja onhan se ympäristökin tavannut typistyä pelkäksi ilmastoksi (jolloin tuntuu olevan ihan sama miten tuotteiden raaka-aineet on saatu maan pinnalle, kunhan ilmastopäästöt on kontrollissa).
Mutta tässä tapauksessa kun puhutaan pelkästään ilmastosta, ja määritellään asiat sitä kautta että onko sitouduttu johonkin CO2e-vähennystavoitteeseen, tai miten pärjätään suhteessa johonkin vertailukohtaan (ks. alla lainaukset), niin kyllähän toi sisältö miusta aika hyvin on ymmärrettävissä. Se, että miten tosissaan tai hyvin tai onnistuneesti kukin yritys noita tavoitteita tavoittelee on tietysti edelleen oma lukunsa, mutta varsinkin IT-teknologiayhtiöiden ilmastopäästöt putoavat varsin helposti nollaan pelkästään vaihtamalla ostamaan uusiutuvaa tai muuten päästötöntä sähköä. Sama lääketeollisuudessa ja finanssialalla, joista niistäkään ei varsinaisesti positiivista ajuria voi ilmastonmuutoksen pysäyttämiselle voivan löytyä.
Oikeastaan olen ihan positiivisen yllättynyt siitä, että en nopealla silmäilyllä bongannut yhtään sellaista tapausta jonka olisin tunnistanut osuvan kategoriaan “aivan järkyttävät nykyiset päästöt, mutta surkeasta tilanteesta on helppo parantaa, siksi ehkä täyttää ehdot”.
Olisi tietysti kiva jos olisi pelkästään positiivisiin vaikutuksiin keskittynyt indeksi ja/tai rahasto, mutta luulen että se lista olisi aika lyhyt ja sisältäisi lähinnä carbon capture -yrityksiä. Edit: jos laajennetaan näkökulmaan yrityksen liiketoiminnan suhteellisiin vaikutuksiin, niin tokihan sitten esimerkiksi videoneuvottelujärjestelmiä tekevät yritykset mahtuisivat mukaan (vähentävät matkustamista), ja lisäksi liikennettä ja teollisuuden prosesseja sähköistävillä yrityksillä on ainakin positiivinen potentiaali, joka toki riippuu myös siitä että mistä loppuasiakas sähkönsä hankkii.
Rahastoesitteestä:
Rahaston tavoitteena on antaa sijoittajalle kokonaistuotto, joka vastaa mahdollisimman hyvin Morningstar® US Large Cap Target Market Exposure Paris Aligned Benchmark Select™ -indeksin kehitystä, huomioiden rahaston kustannukset.
Rahaston kestävä sijoitustavoite on vaikuttaa positiivisesti hiilipäästöjen vähentämiseen ja ilmastomuutoksen hillintään Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.
Indeksin kuvaus Morningstarin sivuilta:
The index incorporates Sustainalytics Carbon Solutions and employs a transparent tilt weighting approach to achieve EU PAB regulatory requirements. The index targets a 50% minimum reduction in average emissions versus its parent benchmark, the Morningstar US Large Cap Target Market Exposure, and follows an ongoing decarbonization trajectory of at least 7% per year while minimizing tracking error.
Lyhyesti tarkoitan tällä myös sitä, että kyllä jos mainostaa sijoitusrahastoa “Ilmastoindeksillä”, pää pitäisi ottaa pois ESG-pensaasta: jokin Amazon ja Apple lähinnä lisäävät ympäristötuhoa eivätkä vähennä sitä.
Onko sellaista indeksiä sitten tarjolla missään?
Käsittääkseni ESG-asioiden pisteyttämisen metodit on vielä niin paljon vaiheessa, että ei ole juuri mitään parempaakaan mittaria kuin nyt vaikka tuo tässä käytetty Morningstarin indeksi (joka mittaa vain yhtä puolta ympäristövaikutuksista). Tai ehkä asia on sen verran monimutkainen ettei yhdellä ja kahdella mittarilla koskaan päästä siihen että tulos olisi luotettava yli toimiala- sun muiden rajojen. Pointtini on, että jotta indeksirahasto voisi olla “parempi”, pitäisi ensin olla “parempia” indeksejä. Finanssialan toimijathan niitä kyllä taitaa rakennella myös, että siinä mielessä ei ne tilanteeseen syypäät kaukaa löydy, vaikkakaan tässä tapauksessa miusta Lähitapiola ei ole johtanut harhaan - ellei sitten tuota rahastoa jossain ole markkinoitu positiivisilla ilmastovaikutuksilla. Ainakaan nyt en Lähitapiolan sivuilta sellaista väitettä löytänyt.
Tosin, nyt kun perkasin rahaston sivun tietoja tarkemmin, niin löytyyhän sieltä avaintietoesitteestä myös lause “Sijoituksia tehdään yhtiöihin, joiden ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyville tekijöille (ESG).” Voi olla että tuo lause löytyy kaikkien Lähitapiolan jollain tavalla vastuullisten rahastojen esitteistä, mutta tässä tapauksessa rahaston käyttämällä indeksillä ei kuitenkaan mitata kuin alle kuudesosaa noista asioista, joten tuo väite menee jo höpönlöpön puolelle. Ja Amazon miunkin näkemyksen mukaan on yksi niistä yrityksistä joiden ei pitäisi päätyä kunnollisten ESG-kokonaisuuden mittareiden mukaan mihinkään kärkijoukkoon.
Jotkut valtiolliset toimijat peruuttelevat lupauksissaan, kiihdyttäen ilmastonmuutosta, saastumista ja biodiversiteettikatoa.
Onneksi osa yritysmaailmasta ymmärtää ja nousee edelläkävijöiden vielä harvaan joukkoon.
Moller-Maerskin tilauskannassa on tällä hetkellä 24 alusta, joita on tarkoitus tulevaisuudessa operoida vihreällä metanolilla.
Sijoittajanakin kiinnostaa. Ainoa rahasto, jossa minulla on osuuksia, liittyy vahvasti ilmastoon.
