Incap sijoituskohteena

@Antti_Viljakainen ja muut tietäjät:

Onko mitään peukalosääntöä sille, että kuinka paljon esim. tällaisen Boltin kaltaisen yrityksen kuluista menee EMS-kumppanin liikevaihtoon jos oletetaan, että EMS-toimittaja on se kuuluisa “strateginen kumppani”; jolle on kokonaisuudessaan ulkoistettu kaikki EMS-toiminta ja siihen liittyvät arvoketjun osat? Miten Antti itse hahmottelet tällaisia tilanteita? Ja olisiko OMXH-listoilla jotakin hyvää firmaa, joka voisi olla liiketoiminnan kulurakenteen osalta verrokki Bolteille, Victroneille jne. Mielelläni katsoisin, että millaisia kulurakenteita on yrityksillä, jotka ovat ulkoistaneet EMS-toiminnan kumppanille ja tuotteena on jotakin tällaista kasvavaa elektroniikkaan perustuvaa kuluttajatuotetta.

11 tykkäystä

En niin hyvin tunne Boltin ja Victronin kulurakenteita, että lähtisin Helsingin pörssin yhtiöihin vertaamaan. eikä tuohon mitään täysin yleispätevää vastausta ole. Tavaraa valmistavilla yhtiöillä myyntikatteet tyypillisesti ovat 30-50 %:n välillä ja merkittäviltä osin EMS-kumppaneita käyttävät yhtiöt lienee haarukan alaosassa ja vastaavasti omaan tuotantoon pohjaavat yläosassa. Tuolta kun laskee materiaalien ja palveluiden osuuden (ts. EMS-yhtiön kulut ovat tässä erässä), niin varmaan pääsee kohtuulliselle pallokentälle.

6 tykkäystä

https://www.globenewswire.com/news-release/2022/09/21/2519816/0/fi/Incap-Oyj-Incap-India-voitti-arvostetun-ELCINA-palkinnon.html

2 tykkäystä

Poimitaan tuosta mielenkiintoisimmat:

Palkintolautakuntaan teki suuren vaikutuksen myös Incapin tuotannon nopea kasvu ja se, että yhtiön tuotteista 90 prosenttia viedään kehittyneille markkinoille. Lautakunta pani merkille myös Incapin tulevat laajennussuunnitelmat.

Incap Intian tehtaat sijaitsevat Tumkurissa lähellä Bangalorea. Tehtailta toimitetaan tuotteita eri puolille maailmaa. Intiassa Incap on erikoistunut elektroniikan ja box-build-tuotteiden valmistukseen, ja sillä on pitkä kokemus etenkin tehoelektroniikasta. Tehdas valmistaa vaihtosuuntaajia ja UPS-laitteita, polttoaine- ja pankkiautomaattien piirilevyjä, virransyöttölaitteita, pelastuslaitteita, aurinkoinverttereitä, käyttölaitteita ja lääkinnällisiä laitteita sekä muihin elektroniikkateollisuuden tuotteisiin asennettavia laitteita. Tehtaan laitteisto soveltuu yleisiin komponenttiteknologioihin, ja erinomaisen sijainnin ja ammattitaitoisen henkilöstön ansiosta Incap pystyy tarjoamaan laadukkaita valmistuspalveluja, jotka täyttävät vaativimpienkin asiakkaiden tarpeet. Incap Intian asiakkaat ovat maailmanlaajuisesti toimivia elektroniikkalaitevalmistajia, joiden kotipaikka voi olla Euroopassa, mutta joilla on tuotantolaitoksia Aasiassa.

Tumkurin kahden tehtaan kokonaispinta-ala on 18 000 neliömetriä. Modernit tuotantolaitokset mahdollistavat erityyppisten tuotteiden nopean ja joustavan valmistuksen. Vastatakseen kasvavaan kysyntään Incap on lisännyt tuotantokapasiteettiaan Intiassa ja investoi kolmanteen tehtaaseen, jonka arvioidaan aloittavan toimintansa vuoden 2022 lopulla. Kolmas tehdas lisää Incapin tuotantokapasiteettia 8 500 neliömetrillä.

Nämä tuotantomixin tarkennukset ovat aina mielenkiintoisia. Lisäksi hyvä aina aika ajoin kuulla, että Intian laajennus etenee raiteillaan.

23 tykkäystä

Kauppalehdessä juttua Incapista. Ei mitään uutta mutta sävyerona aiempaan mielestäni yritysostoja pidetään enemmän esillä. Olisiko nyt Otollinen hetki…?

Lisäksi @Antti_Viljakainen voisi kysyä seuraavassa haastiksessa tarkemmin @Otto_Pukk musiikki- ja kokkausharrastuksista kun ne ovat itsellekin lähellä sydäntä.

27 tykkäystä

Arvopaperin digilehdessä artikkeli Otto Pukista ja Incapistä. Maksullinen, joten lainaan vain paria kohtaa lyhyesti.

"Energiakriisi ja inflaatio eivät vaikuta pahasti Incapin toimintaan. Incap kykenee siirtämään kasvavat kulut asiakkaalle.

Yritysostoja pohditaan, mutta Otto on tarkka siitä, että yrityksen koko on oikea ja kulttuuri sopii Incappiin

Incapin keskeinen kilpailuetu ovat matalat yleiskulut ja tämä näkyy Incapin Helsingin pääkonttorissa, joka on 25 neliömetrin kokoinen huone toimistohotellissa."

HS Vision artikkelista alla olevat palkkiot

Otto Pukk, Incap
Kokonaistuotto: +332 %
Palkitseminen: 244 663 euroa
Yhtiön markkina-arvo: 450 miljoonaa euroa (10.2022 371 Milj.)
Tuloskunto: Liiketulos +84 prosenttia (26,8 miljoonaa euroa) ja liikevaihto +59 prosenttia (169,8 miljoonaa euroa)

Juha Varelius, Qt Group
Kokonaistuotto: +132 %
Palkitseminen: 27,5 miljoonaa euroa
Yhtiön markkina-arvo: 2,8 miljardia euroa (10.2022 999 Milj.)
Tuloskunto: Liiketulos +69,4 prosenttia (28,8 miljoonaa euroa) ja liikevaihto +52,5 prosenttia (121,1 miljoonaa euroa)

Padma Ravichander, Tecnotree
Kokonaistuotto: +109,1 %
Palkitseminen: 3,0 miljoonaa euroa
Yhtiön markkina-arvo: 361 miljoonaa euroa (10.2022 132 Milj.)
Tuloskunto: Liiketulos +22,8 prosenttia (23,7 miljoonaa euroa) ja liikevaihto +52,8 prosenttia (64,2 miljoonaa euroa)

Edit poistettu kommentti Vareliuksesta, koska ei liity Incappiin

Täytyy sanoa, että Otto tuntuu esimerkilliseltä johtajalta, kykenee oikeasti muuttamaan organisaatiota ja työkultturia ja johtamaan yrityksestä menestyksekkään olematta turhan ahne.

Jonkinlaisen Otto Pukk fanituotteen ostaisin, jos niitä myydään

41 tykkäystä

Tämä taitaa olla sama juttu kuin tuo @Artisti `n kuvaama juttu Kauppalehdessä?

En tilaa kumpaakaan lehteä, joten piipahdin viikonloppuna kirjastossa lukemassa tuon Kauppalehden jutun. Kuten sijoittajakollegat yllä jo kirjoittivatkin, ei juttu juuri mitään erikoista uutta tarjonnut. Mutta lukiessani mietin, että pari nostoa voisin tehdä.

1. Inflaatio, korot ja kohonneet kustannukset

Tämä Jukan nostama kommentti, että nousevat kustannukset siirretään asiakkaille, on mukavaa kuultavaa. Pukk sanoi samaa toki jo edellisissä johdon webcasteissa, mutta jäin silti tuolloin miettimään, että näinkö mahtaa neuvotteluvoima riittää kaikkien kulujen eteenpäin siirtämiseen. Mitä pidemmälle tämä inflaatioralli jatkuu, ja mitä pidemmälle Incap siitä huolimatta viestii vähäisistä inflaatiovaikutuksista, sitä luottavaisempi olen, että kulut tosiaan ihan oikeasti saadaan ongelmitta siirrettyä eteenpäin.

Seuraava askel on tietysti sitten se, että pystyvätkö Incapin asiakkaat siirtämään kasvaneet kulut eteenpäin. Jos eivät siirrä, voi heidän kyky kasvaa Incapin asiakkaana hidastua. Jos siirtävät, voi heidän asiakaskuntansa äänestää jaloillaan, jolloin Incap saisi kenties niin ikään vähemmän tilauksia asiakkailtaan. Huomionarvoista tässä on, että erittäin suuri osa Incapin tuoteportfoliosta liittyy tavalla tai toisella kestäviin energia- ja liikenneratkaisuihin, terveystegnologiaan, puolustusteknologiaan ja vastaaviin ajankohtaisiin aloihin. Näillä aloilla kysyntä voi ihan aidosti säilyä korkeana myös heikommassa taloustilanteessa ja siten Incapin ja sen asiakkaiden hinnoitteluvoima voi kestää. Osa asiakastoimialoista on myös hyvin defensiivisiä.

2. Yritysostot, Saksa & Usa, kiireettömyys

Juttu antoi taas mukavaa turvallisuudentunnetta, että hätiköityjä ratkaisuja yritysostorintamalla ei tehdä. Pukk antoi ymmärtää, että töitä tällä sektorilla tehdään taukoamatta, mutta vielä ei ole kalaa tarttunut koukkuun. Erityisinä kohteina oli Saksa ja USA, ja Jenkeistä Pukk mainitsi, että siellä “made in USA” -meininki alkaa olla jo ihan todellinen kilpailuetu. CFO Pynnönenhän kuvaili edellisessä osari-webcastissa USA:n markkinaa Incapille erittäin luontevaksi, koska suuri osa sen isoista asiakkaista operoi jo siellä. Jos sieltä ostaisi tuotantolaitoksen, olisi sinne heti tunkua nykyisten Incapin asiakkaiden suunnalta.

Ostokohteita kyllä on, mutta Incapin vaatimukset supermatalasta hierarkiasta ja kuitenkin riittävän korkeatasoisesta osaamisesta tuntuu olevan ainakin keskikokoisen kiven alla. Pukk maalaili, että potentiaalisimmat kohteet ovat 20-30 M€ liikevaihtoluokassa per vuosi. Aiemmin Pukk on linjannut, että mitään kriisiytyneitä käännekeissejä tai velkaantuneita “toivotaan toivotaan”-tehtaita ei edes harkita.

Olettaa siis sopii, että tuleva(t?) yritysosto kasvattanee Incapin kokoluokkaa kymmenkunta prosenttia ja varmaankin alentaa hetkellisesti konsernin kannattavuusmarginaaleja (Incap on superkannattava EMS-valmistajien keskuudessa). Hankinta tullaan kuitenkin tekemään harkitusti siten, että se tuo uutta potentiaalia uusille markkina-alueille, laajentaa keskittynyttä asiakaskuntaa, tarjoaa kapasiteettia Incapin nykyisille asiakkaille ja tarjoaa synergioiden kautta Incapille mahdollisuuden jatkaa vakuuttavan kannattavaa kasvua myös tulevaisuudessa.

En ole yllättynyt jos jotain ostetaan jo 2022 aikana, mutta toisaalta yrityskauppojen vaikeus tiedostaen, en myöskään omistajana ala johtoa tästä kirittämään. Tapahtuu jos tapahtuu, ja jos ei, niin ei. Orgaaninen kasvu on kuitenkin ollut niin hurjaa viime vuosina, että liikevaihtoluvuilla se vastaa jo useampaa yritysostoa per vuosi. Ja orgaaninen kasvu näyttää ainakin aikamoisella varmuudella tulevan korkein marginaalein.

Tykkään.

39 tykkäystä

Suttailin taas vähän menemään Incapin lukujen kanssa, kun kukaan muu ei oikein jaksa pitää Incap-keskustelua hengissä.

Törmäsin tilanteeseen, jossa ymmärrykseni osoittautui (jälleen) riittämättömäksi. Kyse on rahavirtalaskelmasta ja kassavirroista, joiden kanssa olen rehellisesti sanottuna aivan vasta-alkaja.

En nyt jostain syystä millään ymmärtänyt, että miten nämä analyysin luvut on laskettu tai mistä ne on otettu? Olisin kiitollinen jos @Antti_Viljakainen osaisi antaa tähän työnohjausta, joskin luulen, että Incap-veljeni @Verneri_Pulkkinen osannee myös kertoa, miten pääsisin takaisin kartalle tämän asian kanssa.

Minun poiminnat tilinpäätöksistä ja perässä tarkemmin vielä vuoden 2021 luvut:

Luvut näyttävät täsmäävän sen kanssa, mitä Joonas on aikanaan laajaan rapsaan kirjoitellut:

image

Saman raportin kassavirtamallissa minulle jää mysteeriksi, että mistä rahavirtalaskelman luvuista tulevat esim. vuoden 2021 operatiivinen kassavirta, vapaa operatiivinen kassavirta tai vaikkapa bruttoinvestoinnit? Mitkä edes ovat liiketoiminnan rahavirran ja operatiivisen kassavirran erot? Tai vapaan operatiivisen kassavirran ero vapaaseen kassavirtaan? Entä mistä rahavirtalaskelman luvuista koostuu Inderesin kassavirtamallin käyttöpääoman muutos? Poistot ja verot ovat sentään kuten yhtiön rahavirtalaskelmassa ja sen liitteissä.

Ei siitä sen enempää, mutta sitten muutama muu hauska huomio, joihin tosin kannattaa suhtautua varauksella nyt, kun em. syistä johtuen lukuni saattavat olla metsässä. Editoin näitä myöhemmin paremmiksi jos osoittautuu, että analyysini eivät kestä tarkempaa tarkastelua.

Keskivälin Heikki kirjoitteli aikanaan tällaisesta kasvuyhtiöiden bongaamisesta myyntikatepohjaisen arvon perusteella. Homma perustuu kaiketi siihen, että korkea myyntikate ja sen kehitys saattaa paljastaa tulevaisuuden menestysosakkeen tilanteessa, jossa tulospohjainen arvostus ei ole mielekästä.

Tein Incapista vastaavat sekä vuositasolla että ekojen vuosipuoliskojen osalta. Piti ensin tehdä juokseva 12 kk Q3-Q2, mutta en tähän väliin ehtinyt.

Tällainen määrittely tuskin on kovin mielekästä sopimuselektroniikkavalmisteajien arvostamiseen, mutta laitampahan nyt nähtäville, kun menin nämä harjoituksenomaisesti tekemään.

Tässä myös “kannattavuustasoja” viimeisiltä vuosilta:

Näiden jälkeen H1/2022 luvut olivat seuraavat:

  • Myyntikate-% 28,1
  • EBIT-% 13,4 %
  • Kassavirta-% -5,8 %

Isossa kuvassahan Incapilla ei ole viime vuosina tapahtunut mitään dramaattisia muutoksia myyntikate- tai liikevoittomarginaaleissa. Kassavirta sen sijaan näyttää heiluvan investointien mukana ja tästä kassavirtojen varastoon livahtamisesta Verneri ja Antti muistaakseni juttelivat edellisessä osarihaastattelussa. Näiden osalta toki kannattaa muistaa se, mitä Pukk ja Pynnönen meille kertoivat, eli EMS-alalla nykyinen varastojen kasvu tarkoittaa tulevaa tuloksen kasvua. Tai herrat kyllä kertoivat, että huonoilla EMS-valmistajilla näin ei aina ole, mutta Incapin kohdalla sijoittaja voi kuulemma luottaa, että varastoja kasvatetaan vain jos tiedetään, että sille varastolle tulee oikeasti lähitulevaisuudessa käyttöä.

No, nämä olivat tällaisia suttuisia vapaapäivän harjoituksia, joiden julkaiseminen hieman jo etukäteen hävettää. Älkää siis ottako liian vakavasti, mutta korjatkaa toki olennaisimmat virheet jos ja kun sellaisia näistä löytyy. :upside_down_face:

28 tykkäystä

Hyviä harjoituksia Mauri!

Annan Inderesin DCF-mestareiden vastata tarkemmin kysymyksiisi, mutta ainakin IFRS 16 pitää ottaa jotenkin vapaassa kassavirrassa huomioon.

Yksinkertaisinta se on mielestäni ottamalla vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut (suomeksi = vuokrat) pois rahoituksen rahavirrasta ja siirtämällä liiketoiminnan rahavirtaan. Onhan vuokrien maksu mitä suurimmissa määrin operatiivinen kulu, ainakin omasta mielestäni. Tämä on taas yksi näitä IFRS 16:n “hienouksia”, että kassavirtalaskelmatkaan eivät ole vertailukelpoisia esim. FAS ja IFRS -standardeja noudattavien välillä. Korostuu eritoten aloilla, jossa on yleensä paljon vuokrakuluja, vaikkapa vähittäiskauppa.

8 tykkäystä

Juurikin näin. IFRS16:n takia uudet vuokrasopparit (ml. vanhojen soppareiden rullaus uudelle kaudelle) pitää kirjata DCF-mallissamme investoinneiksi, koska poistot on täysimääräisesti lisätty liikevoittoon (poistot siis sisältää IFRS16 liitännäiset poistot). Lisäksi DCF-mallimme operatiivinen liiketoiminnan kassavirta ei sisällä maksettuja rahoituskuluja (sis. korot, muut rahoituskulut ja IFRS 16:n korko-osa), koska velat (ml. sekä “normaalit velat” että IFRS16-velat) on vähennetty DCF-mallissa alempana yhtiön velattomasta arvosta.

Incapin ja muiden yhtiöiden raportoinnissa maksetut rahoituskulut on taas vähennetty jo liiketoiminnan rahavirrasta. Tämä raportointitapa kuvaa paremmin omistajille kunakin yksittäisenä vuonna jäävää kassavirtaa ja tältä pohjalta täytyy myös laskea kaikki vapaan kassavirran tuottoluluvut, jos niitä haluaa käyttää. DCF-pohjaisiin tarkoituksiin taas mallissamme hyödynnetty laskentatapa on parempi, jotta rahoituskuluja ei tule käsiteltyä useampaan kertaan.

Investoinnit eivät suoranaisesti ole syy kassavirran sitoutumisesta varastoon vaan rakettimainen liikevaihdon kasvu. Tätä positiivista ongelmaa taisinkin käsitellä tässä ketjussa Q2-raportin jälkeen.

Samaa mieltä. Incapia voi arvostaa täysin ongelmitta perinteisilläkin tuloskertoimilla, joten en näe mitään syytä monimutkaistaa muutenkin tarpeeksi hankalaa asiaa epätavanomaisemmilla menetelmillä.

15 tykkäystä


Incap Estonian kolmoskvartaalin 1.5.-31.8. luvut tulivat julki, jotka toivottavasti ovat tällä kertaa oikeat.

12 tykkäystä

Kiitos.

Mistä näitä lukuja kaivatte, kuka ja miksi nämä julkaisee ja onko muiden maiden tuotantolaitoksista mitään vastaavaa?

Aiemmin oli myös se data, joka paljasti Victron Energyn olevan suurin asiakas. Mistä se oli kaivettu ja kuka sen tilaston keräsi/julkaisi?

Joo, keväällä joku tänne laittoi dataa josta ilmeni VE:n asiakkuuden koko. Ei ollut mikään uutinen, vaan varmaan sama tilastotieto, jonka arvopaperi ja kumppanitkin olivat peranneet. Sen muistan, että tieto yllätti Joonaksenkin, joten tuskin tuota tietoa on kovin aktiivisesti ja avoimesti ollut ennen saatavilla. En jaksa nyt kännykällä perata täältä tuota keväistä viestiä, mutta sen kirjoittaja varmaan osaa kertoa, mistä tieto löytyi jos se ei kuvakaappauksesta ilmene.

Edit: kaivoin sittenkin

7 tykkäystä

Viron viranomaiset vaativat liikevaihto ym. statistiikan raportoinnin joka on julkista dataa. Googlaamalla löytyy erilaisia palveluita joissa tuota dataa voi katsella.
Edit @Qokallll lisäsi lähdelinkin alkup postaukseen :+1:

Googleasin Victronin ja Incapin suhdetta niin jo keväällä löytyy ekat infot siitä, että Victron on suurin asiakas. En tiedä mistä tämä on alunperin lipsahtanut. Arvopaperi uutisoinut tästä jo toukokuussa

4 tykkäystä

Took a while to dig up that customer :slight_smile:

There’s more in-depth confirmatory sources, but an easy way to see that this is the case is to just look at data from Incaps Indian factory:

Pretty clear that VE is their biggest customer.

16 tykkäystä

Komeasti Viron tehtaan liikevaihto noussut. Mitä tulee koko konsernin Q3 lukuihin, hyvä ehkä pitää mielessä vertailukauden Intian tehtaan tilanne. Vuosi sitten Q2 oli lockdown, jolloin osa tilauksista lipsahti Q3 puolelle, joten vastassa on nyt suht. kova vertailukausi.

12 tykkäystä

Tässä on Sijoittaja.fi:n juttu kasvuyhtiöistä, osa jutusta on maksumuurin takana, mutta ilman maksumuuriakin näkee, mitä Incapista on sanottu. Ei nyt mitään ihmeellistä uutta yhtiötä tarkemmin seuranneille. :slight_smile:

Parhaiden kasvuosakkeiden listalla parasta kasvuvauhtia Q2:lla piti Incap. Incapin liikevaihto kasvoi 82,2 prosenttia ja oli 61,2 M€ (ennuste 49,0 M€) ja oikaistu liiketulos 8,8 M€ (ennuste 7,0 M€). Vaikka toisella vuosineljänneksellä inflaation ja valmistuskustannusten nousu sekä rajoitukset komponenttien saatavuudessa jatkuivat, menestyi Incap todella hyvin

10 tykkäystä

Näihin aikoihin Incap on yleensä (lähes joka vuosi viimeisen 5 vuoden aikana) pyöräyttänyt posarin ulos, jännä nähdä jatkuuko sama suuntaus tänä vuonna.

20 tykkäystä

Kakkonen nostelee Incappia Kauppalehden jutussa. Maksumuurin takana:

“Pankit tulevat varmasti hyötymään, Nordeakin, tästä tilanteesta. Omasta salkustani on pakko mainita Aspocomp ja Incap, joissa on erittäin hyvät tulevaisuudennäkymät.”

14 tykkäystä

Incapin suurimman asiakkaan Victron Energyn tuotteita mm. aurinkopaneelit ja akkujärjestelmät.

Olen joskus kuullut, että älä sijoita suoraan megatrendien aallonharjalla toimiviin yhtiöihin, vaan näiden alihankkijoihin. Sillä megatrendeissä suoraan mukana olevat osakkeet on jo hinnoiteltu kalliiksi, kun taas ne alihankkijat jäävät usein piiloon.

31 tykkäystä

Incapin laariin sataa myös se, että yritykset alkoivat covidin myötä tuomaan tuotantoketjuja itseään lähemmäs. Tälle selvää jatkumaa tulee olemaan se että valtiot pyrkivät vähentänään Kiinariippuvuutta nykytilanteen vallitessa.

17 tykkäystä