Indeksirahastot ja ETF:t tulevaisuuden sijoituskohteina

Onko jotain clean energy keskittynyttä ETF:ää joka ei ole (Dist) vaan (Acc)?

IQQH näyttäisi olevan Acc

Miettinyt tässä kovasti, että vaihaisiko NN Suomi Indeksi rahaston tuohon Seligsonin ETF:n. Hieman harmittaa tuo Nordnetin version ESG höpötys, jonka seurauksena Neste ja Fortum puuttuvat.

Meinaan pitää suomipainotukseni salkussa 10-20% välissä. Mielummin lähempänä 10% tasoa. Jos menen NN rahastolla niin todennäköisesti haluan täydentää salkkua suorilla omistuksilla Nesteeseen ja Fortumiin. Seligsonilla luonnollisesti en.

Olisiko täällä näkemystä, kummalla kannattaisi edetä pitkällä tähtäimellä tai mikä on yleisömielipide indeksi-/ETF-jumalien keskuudessa?

Edit; Jos tästä on syvällisempi keskustelu jossain niin ohjatkaa ihmeessä. Kiinnostaa kovasti!

2 tykkäystä

Jos sijoittaisin yksitteäisiä kertasummia, niin laittaisin Seligsonin ETF:ään. Jos kuukausisäästän, niin pakko käyttää Nordnetin ESG-rahastoa.

1 tykkäys

Linkkaan tännekin, kun ainakin @Warren_Fyffet ja muutamalla muulla on ollut Brandsiin kiinnostusta.

5 tykkäystä

Tässä alla olevassa jutussa on perustietoutta synteettisistä ja fyysisistä ETF:Istä, jonka lukee muutamissa minuuteissa. Juttu sopinee tuoreemmille sijoittajille. :slight_smile:

ETF (Exchange Traded Fund) on rahasto, jonka osuuksilla käydään kauppaa pörssissä samalla tavoin kuin osakkeilla. ETF:ien avulla sijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa käytännössä mihin omaisuusluokkaan ja maailmankolkkaan tahansa. Eniten harmaita hiuksia yksityissijoittajille aiheuttaa jako fyysisiin ja synteettisiin ETF-rahastoihin. Synteettisiin ETF-rahastoihin liittyy paljon väärinymmärryksiä ja turhia pelkoja, usein täysin aiheetta.

4 tykkäystä

Itselläni hiukan tuli “markkinamies esitys” tunnelma tuosta kirjoituksesta. Kirjoituksessa oli mainittu: “Synteettisten rahastojen vakuuskori on tyypillisesti nähtävillä ETF-talojen verkkosivuilla, ja usein vastapuoliriskiä hajautetaan useamman vakaan investointipankin kesken. Vakuuskorit ovat lähes poikkeuksetta koostumukseltaan hyvin turvallisia ja laajasti hajautettuja.”

Fyysisten rahastojen huonot ominaisuudet oli boldattu joka kohdassa kirjoitusta. Lisäksi linkki, kuinka paljon Black Rock pidättää arvopaperilainauksesta. Synteettisten rahastojen kori on nähtävillä sivuilla, mutta yhtään linkkiä tähän ei ole tehty. Minulle heräsi setti kysymyksiä:

  1. Miksi linkkiä esimerkkiin korista ei ole?

  2. Miksi fyysiset rahasotjen "tärkeät omisnaisuuudet boldattu, mutta ei synttettisten?

  3. “Vakuuskorit ovat lähes poikkeuksetta koostumukseltaan hyvin turvallisia ja laajasti hajautettuja.” Mitkä ovat nämä poikkeukset?

  4. Synteettiset eivät ole täysin läpi näkyviä ja läpinäkyvyys on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen. Miksi ne eivät ole täysin läpinäkyviä tai riittävän läpinäkyviä? Onko nämä me “muutamat poikkeukset”?

  5. " * Kaikkiin sijoituksiin liittyy riskejä. Sekä ETF-talot että ETF-asiantuntijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että synteettisesti replikoidut rahastot ovat liikkeellelaskijariskinsä ja vastapuoliriskinsä osalta turvallisia sijoitusvaihtoehtoja siinä missä fyysisestikin replikoidut rahastot." Herättää mielenkiinnon, kuka on tämän tutkimuksen takana? Onko se rahastotalo, joka mahdollisresti hyötyy enemmän fyysyistä tai sitten SIjoittaja.fi, joka hyötyy näiden myynnistä kauttansa. Klikkasin lähteen ja aika huvittava 3 sivun Power Powerpoint.

  6. Miksi synteettiset on suosittuja Euroopassa, mutta ei esimerkkinä Amerikassa, jossa ETF markkiana isompi?

  • Voiko syy olla siinä, että siellä finanssikriisissä 2008 kaatui suuria vakaita investointipankkeja, jotka niitä hyviä vastapuolia synteettisissä? Tutkimus oli päivätty vuodelle 2008 ja tainnut tuo linkin iShares vaihtaa sen jälkeen omistajaa (Barclays=>BlackRock).
  1. Miten synteettiset on hyvin turvallisia, kuten alussa väitetään?

Muutenkin olisin kaivannut jotain perusteluja enemmän miksi nuo synteettiset on turvallisia. Joku nimi tai toimija ja viittaus.

Linkkaan samaan yhteyteen Martin Paasin tekemän vastaavan kirjoituksen. Paasi on varsin avoimesti läpinäkyvästi kertonut on riippuvuudet ja osaamisensa. Siinä loppuyhteenvetona seuraava: “Fyysisissä ja synteettisissä rahastoissa on molemmissa puolensa. Entisen swap-pohjaisen hedgerahaston salkunhoitajana en näe, että synteettisen indeksirahaston edut riittäisivät hyvittämään synteettisyyden mukana seuraavia haittoja. Läpinäkyvyys ja yksinkertaisuus ovat pitkäjänteisessä säästämisessä sen verran tärkeitä ominaisuuksia.”

23 tykkäystä

Itselleni tuosta tuli myös aikalailla tekoäly vibat. Tässä pikainen setti, jonka chat gpt antoi muutamassa minuutissa:

  1. Rakenteelliset näkökohdat:
  • Fyysinen ETF: Vaatii fyysisen omaisuuden hallintaa, mikä voi sisältää varastoinnin, vakuutuksen ja kuljetuksen kustannukset. Hallinnointikustannukset voivat vaihdella omaisuusluokan ja ETF:n tarjoajan mukaan.
  • Synteettinen ETF: Käyttää johdannaisia, kuten swap-sopimuksia tai optioita, joten se ei vaadi fyysisen omaisuuden hallintaa. Sen sijaan se voi vaatia vastapuolen kanssa solmittavan sopimuksen, joka voi sisältää kustannuksia.
  1. Markkinavaikutukset:
  • Fyysinen ETF: Voi vaikuttaa kyseisen omaisuuden hintoihin markkinoilla, erityisesti jos ETF:llä on merkittävä osuus markkinoiden kokonaiskysynnästä.
  • Synteettinen ETF: Vaikuttaa vähemmän suoraan markkinoiden hintoihin, koska se ei välttämättä vaadi fyysisen omaisuuden hankkimista.
  1. Lainauskorko:
  • Fyysinen ETF: Jos ETF omistaa suuren määrän tiettyä omaisuutta, se voi vaikuttaa lainauskorkoihin, koska markkinoilla olevan fyysisen omaisuuden määrä voi vähentyä.
  • Synteettinen ETF: Lainauskoron vaikutus voi olla vähäisempi, koska se ei välttämättä vaikuta fyysisen omaisuuden määrään markkinoilla.
  1. Sääntely:
  • Fyysinen ETF: Saattaa olla tiukempien sääntelyvaatimusten alainen, erityisesti jos se omistaa merkittäviä määriä omaisuutta, kuten jalometalleja tai muita arvokkaita hyödykkeitä.
  • Synteettinen ETF: Sääntely voi keskittyä enemmän johdannaismarkkinoihin ja vastapuoliriskiin, ja ne voivat olla alttiimpia sääntelymuutoksille, jotka vaikuttavat vastapuoliriskiin liittyvien sopimusten luonteeseen ja vaatimuksiin.
  1. Likviditeetti:
  • Fyysinen ETF: Likviditeetti voi vaihdella riippuen fyysisen omaisuuden markkinoiden likviditeetistä ja ETF:n kysynnästä.
  • Synteettinen ETF: Likviditeetti voi olla enemmän riippuvainen vastapuolen kyvystä täyttää vastuunsa ja johdannaisten markkinoiden likviditeetistä.
  1. Strategiset erot:
  • Fyysinen ETF: Usein suositeltava valinta pitkäaikaisille sijoittajille, jotka haluavat yksinkertaisen rakenteen ja suoran altistumisen omaisuusluokalle.
  • Synteettinen ETF: Saattaa olla houkutteleva valinta sijoittajille, jotka haluavat altistua harvinaisemmille omaisuusluokille tai jotka haluavat välttää fyysisen omaisuuden hallintaa liittyvät kustannukset ja haasteet.

Nämä syvällisemmät näkökohdat auttavat hahmottamaan fyysisen ja synteettisen ETF:n välisiä eroja ja niiden vaikutuksia sijoittajalle. On tärkeää, että sijoittaja ymmärtää nämä erot ja harkitsee huolellisesti omia tavoitteitaan ja riskinsietokykyään ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Lisäksi on suositeltavaa ottaa huomioon kunkin ETF:n tarjoamat edut ja haitat sekä mahdolliset markkinavaikutukset ennen sijoittamista.

7 tykkäystä

Suora kielteinen vastaus tuli.

"Hei!

Valitettavasti kaikkia ETF- rahastoja ei voida tarjota kuukausisäästösopimuksen piiriin.

Suosituin koko maailman kattava hyvin vastaava sekä kuukausisäästösopimukseen mahdollisesti lisättävä rahasto olisi tikkeri EUNL."

9 tykkäystä

Paljolti samaa mieltä. Käsittääkseni JPGL sektoriallokaatio ei ole kuitenkaan equal weight, vaan se ylipainottaa matalan volatiliteetin sektoreita ja alipainottaa volatiilejä sektoreita.
RR:stä.

Tämä tietysti johtaa esim. teknojen ja syklisten kulutushyödykkeiden jatkuvaan alipainottamiseen. Arvatkaapa mitkä on olleet viimeisen 15 vuoden aikana sp500 parhaat sektorit, ja ainoat sektorit, jotka ovat tuottaneet paremmin kuin pääindeksi? :sweat_smile:

2 tykkäystä

Mikä tuosta metodista tekee paremman kuin kuin MSCI Enhanced Value Indexeillä?
Miksi tuo olisi siis parempi kuin XDEV tai IS3S?

RR puolella esille nousi tämmöinen semiaktiivinen US small mid cap etf. Siellä vastaanotto oli hiukan nihkeä, koska RR:ssä kaikenlainen aktiivinen sijoittaminen on syntiä, mutta tältä foorumilta kiinnostuneita löytyy varmaan paremmin.
VanEck Morningstar US SMID Moat UCITS ETF (USD A) – vertaa ja osta pörssinoteerattuja rahastoja | Nordnet
Morningstar US Small-Mid Cap Moat Focus | Morningstar Indexes


Aktiivisuus tulee siitä, että moat rating ja fair value arviot tulevat morgninstarin analyysitiimiltä. ETF sisältö päivittyy kvartaaleittain.

Vertailuindeksiin nähden tuotot olleet historiallisesti hyviä.


Edit. Lisää vertailua.

image

4 tykkäystä

Ei ole yksimielisyyttä, että olisi parempi. Se huomioi profitabilityn, kun is3s on neutraali. Lopputuloksena on pienempi value paino ja isompi profi paino.

Huomasin, kuinka se dumattiin ja lähes täysin sivuutettiin. Itse koen sen erittäin kiinnostavaksi. Mutta onhan se totta, että se on aktiivinen valintaprosessi ja eikös tuo indeksi kuvaa aikaa ennen rahaston syntymistä?

1 tykkäys

image
Kuvaa suurelta osin. Jotta tuo indeksi on voitu backtestata, niin moat rating ja fair value dataa on täytynyt olla olemassa jo kauan ennen indeksin julkaisua.

Nuo on varmaankin olleet osana Morningstarin maksullista analyysiä jo pitempään.

Pyysin tälle muuten tänään lainoitusastetta Nordnettiin.

1 tykkäys

Toivottavasti eivät tweakanneet parametrejä niin, että rahasto menee paremmin kaupaksi upealla indeksin historialla.

1 tykkäys

Olisko sulla tästä jotain dataa miten se on huomioitu? Koitin jo indeksimetodiakin haeskella, mutta ainakaan tuosta 2017 päivätystä en sellaista kohtaa nopealla selailulla huomannut.

MSCI_Value_Weighted_Index_Methodology_Book_Sep2017x

Jotenkin tulee Nordnetin Smart rahastot mieleen. Simuloidut historialliset tuotot olivat komeat ja sitten tuli korona ja sijoitusympäristö muuttui. Sen jälkeen komeata oli vain mörniminen samaan aikaan kun kaikki muut raketoi.

2 tykkäystä

Ei nyt ole tallessa, enkä rupea kaivamaan. RR:ssä sitä on käsitelty, ainakin Alex sitä hehkutti aikanaan. Mutta kyllä siitä ihan selvästi muistan nähneeni dataa sekä faktoriregression muodossa että metodologiassa mustaa valkoisella. Painotan, että siitä ei ole mitään yksimielisyyttä RR:ssä, että olisi parempi metodologia. Se on ollut parempi metodologia aikana, kun value ei ole tuottanut hyvin.

2 tykkäystä

Tuoltahan se selitys löytyikin. Kiitos kun osoitit oikeaan suuntaan. On niin pitkä viesti, että en kehtaa kopioida.
https://community.rationalreminder.ca/t/search-for-an-ideal-ucits-eu-factor-portfolio/3340/371

Ei kai näillä hirveästi yhteistä ole. SMTV:llä saa kohtuu edullista puoliaktiivista salkunhoitoa. Mikäli Morningstarin analyysin trackrecord ei ole kusetusta näytötkin on hyvät.

Enkä usko, että kusettavat, koska tämä ei ole ensimmäinen vastaava tuote, vaan “isoveli” on ollut jenkeille tarjolla ETF:nä jo 12 vuotta.

Edit. Tuossa koko tuoteperhe.

3 tykkäystä

Ei Smarttikaan ollut kusetusta minun mielestä. Se oli vain liian hieno säädetty toimimaan historiaa vastaan ettei sitten toiminutkaan kun ympäristö muuttui. Tämä oli pointtini.

6 tykkäystä