Tässä on melko erikoinen strategia. Ilmeisesti toimii, kun korkeista kuluista ja turnoverista huolimatta on tuottanut hyvin.
En löytänyt paljoa tietoa/analyysiä tästä RR puoleltakaan.
Tässä on melko erikoinen strategia. Ilmeisesti toimii, kun korkeista kuluista ja turnoverista huolimatta on tuottanut hyvin.
En löytänyt paljoa tietoa/analyysiä tästä RR puoleltakaan.
Shares S&P 500 Information Technology Sector UCITS ETF USD (lyhenne QDVE).
Vertailin tuota moneen muuhun Nordnetin kautta löytyvään ETF:ään ja QDVE:ssä tuotot olivat parhaat. Tuossa verrokiksi Nordnetin suosituin maailma-ETF (EUNL)
Jep, tuotot on kieltämättä hyvät, jota selittää osin se, että kolme yhtiötä painaa 60%. Eli aika vahvaa näkemystä ottaa tähän sijoittaessa. Löytyisiköhän vähän paremmin hajautettua teknologia indeksi-ETF:ää?
Toihan on value sector strategia. CAPE kertoo kun osakkeet on halpoja, mutta ei sitä yksittäiseen lappuun voi soveltaa. Eli katsotaan mitkä sektorit on halpoja per CAPE. Poistetaan se sektori jota vielä hakataan laaksoon ja ostetaan jäljellejääviä.
Kyllähän value strategia varmasti edelleen toimii jos osaa poistaa valuetrapit: Pfizer, Nokia ja mitä näitä nyt on. Yksi tapa poistaa value trapit voi olla katsoa momentumia.
Mitä tapahtuu omistetuille etf osuuksille jos liikkeeseenlaskija tekee konkurssin? Esim. Blackrock haihtuu savuna ilmaan, jaetaanko rahastoissa olevat varat omistajien kesken / jatkaako rahasto olemassaoloa?
Onko jotain clean energy keskittynyttä ETF:ää joka ei ole (Dist) vaan (Acc)?
IQQH näyttäisi olevan Acc
Miettinyt tässä kovasti, että vaihaisiko NN Suomi Indeksi rahaston tuohon Seligsonin ETF:n. Hieman harmittaa tuo Nordnetin version ESG höpötys, jonka seurauksena Neste ja Fortum puuttuvat.
Meinaan pitää suomipainotukseni salkussa 10-20% välissä. Mielummin lähempänä 10% tasoa. Jos menen NN rahastolla niin todennäköisesti haluan täydentää salkkua suorilla omistuksilla Nesteeseen ja Fortumiin. Seligsonilla luonnollisesti en.
Olisiko täällä näkemystä, kummalla kannattaisi edetä pitkällä tähtäimellä tai mikä on yleisömielipide indeksi-/ETF-jumalien keskuudessa?
Edit; Jos tästä on syvällisempi keskustelu jossain niin ohjatkaa ihmeessä. Kiinnostaa kovasti!
Jos sijoittaisin yksitteäisiä kertasummia, niin laittaisin Seligsonin ETF:ään. Jos kuukausisäästän, niin pakko käyttää Nordnetin ESG-rahastoa.
Linkkaan tännekin, kun ainakin @Warren_Fyffet ja muutamalla muulla on ollut Brandsiin kiinnostusta.
Tässä alla olevassa jutussa on perustietoutta synteettisistä ja fyysisistä ETF:Istä, jonka lukee muutamissa minuuteissa. Juttu sopinee tuoreemmille sijoittajille.
ETF (Exchange Traded Fund) on rahasto, jonka osuuksilla käydään kauppaa pörssissä samalla tavoin kuin osakkeilla. ETF:ien avulla sijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa käytännössä mihin omaisuusluokkaan ja maailmankolkkaan tahansa. Eniten harmaita hiuksia yksityissijoittajille aiheuttaa jako fyysisiin ja synteettisiin ETF-rahastoihin. Synteettisiin ETF-rahastoihin liittyy paljon väärinymmärryksiä ja turhia pelkoja, usein täysin aiheetta.
Itselläni hiukan tuli “markkinamies esitys” tunnelma tuosta kirjoituksesta. Kirjoituksessa oli mainittu: “Synteettisten rahastojen vakuuskori on tyypillisesti nähtävillä ETF-talojen verkkosivuilla, ja usein vastapuoliriskiä hajautetaan useamman vakaan investointipankin kesken. Vakuuskorit ovat lähes poikkeuksetta koostumukseltaan hyvin turvallisia ja laajasti hajautettuja.”
Fyysisten rahastojen huonot ominaisuudet oli boldattu joka kohdassa kirjoitusta. Lisäksi linkki, kuinka paljon Black Rock pidättää arvopaperilainauksesta. Synteettisten rahastojen kori on nähtävillä sivuilla, mutta yhtään linkkiä tähän ei ole tehty. Minulle heräsi setti kysymyksiä:
Miksi linkkiä esimerkkiin korista ei ole?
Miksi fyysiset rahasotjen "tärkeät omisnaisuuudet boldattu, mutta ei synttettisten?
“Vakuuskorit ovat lähes poikkeuksetta koostumukseltaan hyvin turvallisia ja laajasti hajautettuja.” Mitkä ovat nämä poikkeukset?
Synteettiset eivät ole täysin läpi näkyviä ja läpinäkyvyys on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen. Miksi ne eivät ole täysin läpinäkyviä tai riittävän läpinäkyviä? Onko nämä me “muutamat poikkeukset”?
" * Kaikkiin sijoituksiin liittyy riskejä. Sekä ETF-talot että ETF-asiantuntijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että synteettisesti replikoidut rahastot ovat liikkeellelaskijariskinsä ja vastapuoliriskinsä osalta turvallisia sijoitusvaihtoehtoja siinä missä fyysisestikin replikoidut rahastot." Herättää mielenkiinnon, kuka on tämän tutkimuksen takana? Onko se rahastotalo, joka mahdollisresti hyötyy enemmän fyysyistä tai sitten SIjoittaja.fi, joka hyötyy näiden myynnistä kauttansa. Klikkasin lähteen ja aika huvittava 3 sivun Power Powerpoint.
Miksi synteettiset on suosittuja Euroopassa, mutta ei esimerkkinä Amerikassa, jossa ETF markkiana isompi?
Muutenkin olisin kaivannut jotain perusteluja enemmän miksi nuo synteettiset on turvallisia. Joku nimi tai toimija ja viittaus.
Linkkaan samaan yhteyteen Martin Paasin tekemän vastaavan kirjoituksen. Paasi on varsin avoimesti läpinäkyvästi kertonut on riippuvuudet ja osaamisensa. Siinä loppuyhteenvetona seuraava: “Fyysisissä ja synteettisissä rahastoissa on molemmissa puolensa. Entisen swap-pohjaisen hedgerahaston salkunhoitajana en näe, että synteettisen indeksirahaston edut riittäisivät hyvittämään synteettisyyden mukana seuraavia haittoja. Läpinäkyvyys ja yksinkertaisuus ovat pitkäjänteisessä säästämisessä sen verran tärkeitä ominaisuuksia.”
Itselleni tuosta tuli myös aikalailla tekoäly vibat. Tässä pikainen setti, jonka chat gpt antoi muutamassa minuutissa:
Nämä syvällisemmät näkökohdat auttavat hahmottamaan fyysisen ja synteettisen ETF:n välisiä eroja ja niiden vaikutuksia sijoittajalle. On tärkeää, että sijoittaja ymmärtää nämä erot ja harkitsee huolellisesti omia tavoitteitaan ja riskinsietokykyään ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Lisäksi on suositeltavaa ottaa huomioon kunkin ETF:n tarjoamat edut ja haitat sekä mahdolliset markkinavaikutukset ennen sijoittamista.
Suora kielteinen vastaus tuli.
"Hei!
Valitettavasti kaikkia ETF- rahastoja ei voida tarjota kuukausisäästösopimuksen piiriin.
Suosituin koko maailman kattava hyvin vastaava sekä kuukausisäästösopimukseen mahdollisesti lisättävä rahasto olisi tikkeri EUNL."
Paljolti samaa mieltä. Käsittääkseni JPGL sektoriallokaatio ei ole kuitenkaan equal weight, vaan se ylipainottaa matalan volatiliteetin sektoreita ja alipainottaa volatiilejä sektoreita.
RR:stä.
Tämä tietysti johtaa esim. teknojen ja syklisten kulutushyödykkeiden jatkuvaan alipainottamiseen. Arvatkaapa mitkä on olleet viimeisen 15 vuoden aikana sp500 parhaat sektorit, ja ainoat sektorit, jotka ovat tuottaneet paremmin kuin pääindeksi?
Mikä tuosta metodista tekee paremman kuin kuin MSCI Enhanced Value Indexeillä?
Miksi tuo olisi siis parempi kuin XDEV tai IS3S?
RR puolella esille nousi tämmöinen semiaktiivinen US small mid cap etf. Siellä vastaanotto oli hiukan nihkeä, koska RR:ssä kaikenlainen aktiivinen sijoittaminen on syntiä, mutta tältä foorumilta kiinnostuneita löytyy varmaan paremmin.
VanEck Morningstar US SMID Moat UCITS ETF (USD A) – vertaa ja osta pörssinoteerattuja rahastoja | Nordnet
Morningstar US Small-Mid Cap Moat Focus | Morningstar Indexes
Vertailuindeksiin nähden tuotot olleet historiallisesti hyviä.
Ei ole yksimielisyyttä, että olisi parempi. Se huomioi profitabilityn, kun is3s on neutraali. Lopputuloksena on pienempi value paino ja isompi profi paino.
Huomasin, kuinka se dumattiin ja lähes täysin sivuutettiin. Itse koen sen erittäin kiinnostavaksi. Mutta onhan se totta, että se on aktiivinen valintaprosessi ja eikös tuo indeksi kuvaa aikaa ennen rahaston syntymistä?
Kuvaa suurelta osin. Jotta tuo indeksi on voitu backtestata, niin moat rating ja fair value dataa on täytynyt olla olemassa jo kauan ennen indeksin julkaisua.
Nuo on varmaankin olleet osana Morningstarin maksullista analyysiä jo pitempään.
Pyysin tälle muuten tänään lainoitusastetta Nordnettiin.
Toivottavasti eivät tweakanneet parametrejä niin, että rahasto menee paremmin kaupaksi upealla indeksin historialla.
Olisko sulla tästä jotain dataa miten se on huomioitu? Koitin jo indeksimetodiakin haeskella, mutta ainakaan tuosta 2017 päivätystä en sellaista kohtaa nopealla selailulla huomannut.