Onko joku miettinyt Seligsonin Global 25 Top Brands rahaston muodostamista itse poimimalla osakkeet ja peesaamalla strategiaa yks-yhteen? No minä olen.
Lähdeverot:
- Suomella on verosopimukset, mutta monet maat eivät noudata niitä. Jos maa ei noudata sopimusta, vaan perii liikaa lähdeveroja, ei Nordnet tai verottaja niitä automaattisesti huomioi, vaan asiakkaan pitää itse hakea ne. Muuten hän päätyy maksamaan ensin liikaa lähdeveroa kohdemaahan ja sen jälkeen vielä verottajalle. Alla on tästä esimerkki Sveitsin osalta.
– Matti Meikäläinen asuu Suomessa ja on verovelvollinen Suomeen. Matilla on sveitsiläisen Nestlé S.A.:n osakkeita. Nestlé jakaa vuonna 2014 Matille osinkoa bruttona 100 euroa. Matille maksetusta osingosta pidätetään poikkeuksellisesti sveitsiläistä lähdeveroa 35 euroa (35 %). Suomessa Matin verotettavaan pääomatuloon lisätään Nestlé S.A.:n osingosta 15,5 euroa, sillä 100 euroa * (25,5 – 10) % = 15,5 euroa. Osinkotulosta maksettavasta verosta Suomen verottaja ei hyvitä 35 %:ia, vaan vain verosopimuksen mukaisen 10 %. Matti joutuu siis maksamaan 35 euroa ensin Sveitsiin ja vielä 15,5 euroa Suomeen, joten kokonaisvero 100 euron osingosta on 50,5 euroa. - Ranska perii 25 % lähteideni mukaan. Tarkastin sen uudestaan kahdelta eri verkkosivulta. 2023 vuoden uuden verosopimuksen “portfolio-osinkojen” 15 % verotus ei mielestäni koske yksityissijoittajan suoria omistuksia. Rahasto saa Ranskan osingot täysin 0 % verolla, koska Ranskassa sijoitusrahastot saavat osingot verotta, ja EU lain mukaan silloin täytyy kohdella samoin myös muita EU:n alueen rahastoja. Ranskan valtio on alkanut noudattaa lakia sen jälkeen, kun joukkokanteen voimalla asia tuotiin oikeuteen ja voitettiin.
- Ruotsi perii 15 % ja noudattaa siis sopimusta. Rahasto saa kuitenkin Ruotsin osingot 0 % verolla, mutta piensijoittaja joutuu maksamaan.
- USA perii 15 % ja noudattaa sopimusta. Brands-rahastolla ja yksityissijoittajalla on tässä sama kohtelu.
- Italia perii 27 % ja yksityissijoittaja ei saa helposti takaisin perittyä ylimääräisiä 13 %:ia, mutta Brands saa, tosin vuosikausien väännön jälkeen
- Saksa perii 26,5 %, mutta ne saa itse perimällä takaisin perittyä verosopimuksen mukaiseen 15 %:iin. Mutta jaksatko oikeasti yksityissijoittajana hakea joka maasta lähdeverot? Hirveä byrokraattinen prosessi. Ei muuten taida edes mennä digitaalisesti, vaan useaan maahan pitää lähettää paperilla hakemuksia ja todisteita.
- Iso-Britanniassa rahasto ja yksityissijoittaja tasaväkiset, molemmat maksavat 0 % lähdeveroja.
- Selitän vielä auki, että jos maa ei noudata verosopimusta, niin Suomen verottaja kyllä noudattaa. Esim: USA noudattaa ja perii vain 15 %, tällöin Suomen verottaja perii loput jotta kokonaisosinkovero 25,5-28% tai mitä se tarkalleen onkaan tulee täyteen. Jos maa ei noudata sopimusta, esim Sveitsi, Saksa, Ranska ja varmasti todella moni muu, maksat vieraaseen maahan ensin jopa kolmanneksen osingosta veroa ja sen jälkeen Suomeen vielä sen verosopimuksen mukaisen osuuden.
Sijoitustilin tyyppi ja pääomatuloverot
- Tavallisella arvo-osuustilillä Suomen osinkoveroprosentin ylittävät lähdeverot huomioidaan ja hyvitetään kotimaan verotuksessa silloin, kun kyseessä on verosopimusta noudattava valtio, kuten USA tai Ruotsi, mutta osakesäästötilille tai sijoitusvakuutukseen ostettujen osakkeiden kohdalla lähdeveroa ei hyvitetä vastaavasti.
- Osakesäästötiliasiakas voi hakea liikaa perittyjä lähdeveroja takaisin yhtiön kotimaasta, mutta tämä jää sijoittajan itsensä vastuulle. Takaisinmaksettuja lähdeveroja myös verotetaan osakesäästötililtä nostettuna tuottona, eli niistä peritään pääomatulovero.
- Sijoitusvakuutuksessa ulkomaisten osakkeiden liikaa perittyjä lähdeveroja ei voi periä takaisin.
- Jos haluaa noudattaa Seligsonin tasapainottavaa strategiaa, syntyy AOT-tilillä pääomatuloja myynneistä, joka lisää kuluja ja iskee korkoa-korolle efektiin. Jokainen verotukseen hävitty euro menettää tuottoa kymmenien vuosien kertymisessä. OST:lla tai vakuutuksella saa veivata verotta, mutta lähdeverojen kanssa tulee takkiin. Vakuutuksessa tulee lisäksi päälle sijoitusvakuutuksen hallinnointipalkkio, joka on on 100 000 euroon asti 0,35 %. Sen ylittävältä osalta hallinnointipalkkio on 0,15 % ja OST:lla taas maksimiraja. Osakepoiminnan kuluhyödyt rahastoon nähden laimenevat lisää.
Muut huomiot:
- Huomautan myös, että kaikkia rahaston osakkeita ei välttämättä Nordnetista edes pysty ostaa, ei ainakaan suoraan pörssistä itse. Ehkä soittamalla meklarille? Lisäksi, kun rahastossa on USD, EUR, SEK, GBP, CHF, valuuttoja, menee valuuttamuunnoksista Nordnetissa isompi summa rahaa varmasti, kuin mitä Seligson itse maksaa valuuttamuunnoksista. AOT tilillä voi saada Nordnetissa vähän alennusta jos käyttää valuuttatilejä, mutta OST ja vakuutussopimuksessa taitaa mennä 0,25 % joka ostosta.
Johtopäätökset:
- Ylläolevat asiat huomoiden olen laskenut, että suoraan Brandsin osakkeisiin itse sijoittamisella kokonaiskulut ovat enemmän, kuin rahastoon sijoittamalla.*
- Kaiken tämän laskemisen lopputuloksena suoraan Brands-osakkeiden poimiminen ei ole järkevää, vaikka olisikin rautainen robotti, joka ei sorru esimerkiksi jättämään strategiasta jotain itse huonona pitämiään firmoja ja pystyy vuodesta toiseen peesaamaan rahastoa, eikä esim. ala itse poimimaan rahaston ulkopuolelta jotain muuta kivaa.
** Avaan tässä vielä kokonaiskulujen laskut **
Osakepoimijan kulut:
- Brandsin osinkoprosentti (2,5 %) * osinkoveroprosentti (25,5 %) = 0,6375 %. (Huom! Laskettu matalimmalla osinkoveroprosentilla, jos saa isoja osinkoja, niin prosentti on 28,9%, jolloin kulu on 0,7225 %.)
- Jos sijoittaja ei hae kaikista Brandsin maista LIIKAA maksettuja lähdeveroja takaisin, mutta Brands hakee, tulee siitä 0,194 % ylimääräinen kulu piensijoittajalle. Tämän luvun saamiseksi olen ensin selvittänyt, kuinka monta prosenttia Brandsista on tällä hetkellä minkäkin maan osakkeissa, sen jälkeen selvittänyt jokaisen kyseisen maan osakkeen osinkoprosentin keskiarvon viimeisen muutaman vuoden ajalta ja laskenut sitten liikaa perityn summan osuuden verrattuna kokonaisvarallisuuteen.
- Sitten tulee päälle 0,08 % transaktiokustannus, mutta ilman private bankinkia se on paljon enemmän. Tasolla 4 se on Ruotsissa 0,25 %, Englannissa 0,30 %, USA:ssa 0,30 %, Saksassa 0,30 %. Sveitsin ja Italian osalta en löydä kulua, koska Nordnet ei niitä tarjoa. Käytän kuitenkin 0,08 % kulua, oletetaan että sijoittaja on private banking tasolla ja käyttää juurikin Nordnetia välittäjänään.
- Sitten pitäisi laskea päälle myös slippage, eli osto ja myyntihinnan erotus. Jätän sen kuitenkin huomiotta.
- Valuutanvaihtokulu. Käytän valuutanvaihtokuluna suopeasti 0,075 % kulua, jos on valuuttatili aktiivisena. Muuten se on 0,25 %.
- Pääomatuloveroja myyntivoitoista en laske.
- En huomioi sijoituslainan korkohyvityksiä.
---->>> Yksityissijoittajan kulut minimissään: 0,6375 + 0,194 + 0,08 + 0,075 = 0,9865 %.
Brandsin kulut:
- Brandsin osinkoprosentti (2,5 %) * osinkoveroprosentti (15 %) = 0,375 %. Brands saa Ruotsin ja Ranskan osingot verottomasti. Yhteensä näiden osuus salkusta on 15 %. Voidaan pienentää siis aiemmin laskettua lähdeveroprosenttia 0,375 % * 0,85 = 0,31875 %.
- Hallinnointikulu 0,59 %
- Transaktiokulut 0,04 %
---->>> Brandsin kokonaiskulut: 0,31875 + 0,59 % + 0,04 % = 0,94875 %.
Brands tulee siis halvemmaksi korkeasta hallinnointipalkkiostaan huolimatta, kuin yksittäisten osakkeiden hallinnointi. Lisäksi on todella helppoa suorittaa kuukausisäästöä, kun jokainen kk-säästösumma menee ilmaiseksi jaettuna 25 yritykseen. Seligsonilla voi myös myydä eläkkeellä vähiten voitolla olevia sijoituseriä ensin. Nordnetissakin toki voi, jos perustaa useita AOT-tilejä.