Nuo ei itseasiassa pankin rahastoiksi näytä ihan karmeilta. Tehneet muutaman vuoden ainakin ylituottoa vertailuindeksiin ja 0,6% ei aktiiviseksi rahastoksi ole kovin paha.
Oma valinta olisi ehkä silti äärimmäisen matalakuluinen etf tai vastaava, mutta kyllä sitä löytyy rutkasti huonompiakin tuotteita kuin nuo. Varsinkin kivijalkapankeilta.
Olen noihin pienemmällä summalla säästänyt, kun tuo track record on ollut noin hyvä. Ei anna luonto myöden maksaa 0,6%, että siksi pääkomponenttina sitten Strobrand ja ETF:t.
Ei noilla varmaan metsään mene kuitenkaan.
Itse miellän nuo kulut kohtuullisiksi jos sitä vertaa osakepoiminnan harrastuskuluihin (huonot sijoitukset kun ei vaan osaa). Noissa Storebrandeis mietityttää se, että ne ovat SEK ainakin mitä Nordeas tarjolla. Sen lisäksi alkuun Nordea sanoo, että Storebrand Global All Countries vuosikulut olisivat 0.45%, mutta sitten kulut osiossa kokonaiskuluiksi lukee 0.91% sijoitetusta summasta. Nordean omis rahastoissa ei ole tuollaista eroa. ETF ei pysty kuukausisäästämään Nordeassa joten ne jää pois itellä siksi.
Tuossa on lyhyellä tähtäimellä se ongelma, että Nordea veloittaa valuuttamuunnoksesta sen 0,3%. Tämän voisi käsittää merkintäkuluksi. Olen ajatellut, että pitkällä aikavälillä hallinnointikustannuksen ero peittoaa tuon.
Mutta olen samaa mieltä, että ei nuo Enhanced sikahintaisia ole.
Svea säästötili kaikkein näppärin, hyvä tuotto (3,55% kirjoitushetkellä) ja voi vapaasti tallettaa/nostaa.
Moro,
Onko jollakin kokemusta Xtrackers S&P 500 UCITS ETF 4C etf rahastosta? Aika pieni yksikköhinta verrattuna SXR8 rahastoon, joten mielestäni kuukausisäästö periaatteella toimii ”paremmin”.
Onko tässä joku suden kuoppa, oman tutkinnan perusteella vaikuttaa ihan normaalilta SP500 rahastolta?
Mitä tarkoittaa rahaston nimessä ”4C”?
Edit. Tämä siis tuli vastaan nordnetissa ihan mainoksen muodossa, joten aloin sitä tutkimaan.
Osaako joku viisaampi kertoa, että noudattavatko SXR8 ja LYP6 ESG-rajoitteita? Eli kyseiset ETF:t eivät sijoittaisi sellaisiin firmoihin, jotka eivät noudata ESG:tä? Yritin avaintietoesitteistä ja netistä kaivaa tietoa indekseistä, joita ko. ETF:t seuraavat, mutta en kyllä ole vieläkään varma, että sijoittavatko vain ESG-yhtiöihin
Kumpikin ovat ETF:iä, jotka sijoittavat suuryhtiöihin, toinen S&P 500 -indeksiin ja toinen Stoxx Europe 600 -indeksiin. Eli seuraavat 500 tai 600 suurta yritystä yhdysvalloissa tai euroopassa.
SXR8
Osuuslaji on rahaston osuuslaji, jonka tavoitteena on saada rahaston pääoman kasvun ja tulojen yhdistelmästä sijoituksellesi tuottoa, joka
heijastaa rahaston vertailuindeksin (indeksi) S&P 500 Index -indeksin tuottoa.
LYP6
Alarahaston tavoitteena on seurata STOXX Europe 600 Index -indeksin (”indeksi”) tuotto- ja arvonkehitystä ja minimoida aktiiviriski alarahaston
substanssiarvon ja indeksin kehityksen välillä.
Jos tulee kysyttävää, niin vastaan mielelläni parhaani mukaan.
Eivät noudata ESG rajoitteita.
Lisää merkkejä viestiin.
Xtrackerssin ETF:t on pääosin synteettisiä eli ne on tehty swap sopimuksilla (joita Warren Buffett kutsuu financial weapons of mass destruction.) No nyt XTrackers tai Deutche Bank sitten on sijoittaa tuossa rahasi esimerkkinä korkopapereihin. Sitten korkopaperit lainataan vastapuolelle ja vastapuoli lupaa maksaa sille S&P500 tuottoa. No voit itse miettiä miten vastapuoli sitten aikoo tuoton saada käyttäen erilaisia johdannaisia. Ts. riskiä otetaan vähän enemmän tavalla tai toisella.
Laitan nyt miten itse olen tämä kirjain yhdistelmän 4C ja muut ymmärtänyt. Koska tässä nyt sitten eri aikoina tehtyjä sijoituksia ja eri vastapuolien kanssa on erotettava mitkä “rahat on kenenkin rahoja”. Xtrackerssilla on useita “koreja”. 1A korissa on isot sijoittaajt isoilla rahoilla,(joilla on sitten ison rahan lakimiehet ja toimijan kannalta hankalia vaikeissa tilanteissa). Sitten tulee 1B kori(, jossa liikutaan hiukan pienemmillä hillomäärillä), 1C kori, 2A kori, 2B ja tätä jatkaessa pienen yksikköhinnan 4C lopulta, (jossa asiakkaat tuskin alkavat rahojaan lakimies armeijan kanssa vaatimaan takaisin) ja yleensä tyytyvät osaansa, kun eivät ole kovin tarkkaan lukeneet mihin ovat rahansa laittaneet. Täällä rahoja on helpompi laittaa “koville pelureille”, koska prosentin kymmenysten korit ei niin herätä tunteita ja aiheita lakitoimia.
En tiedä mitä tuossa 4C tuo numero tarkoittaa, mutta D ja C tarkoittavat distributing tai C accumulating, eli jakaako rahasto tuotto-osuuksia vai uudelleensijoittaako se osingot ym. suoraan rahastoon.
Pitkän aikavälin sijoittajalle C yleensä parempi, enkä oikein tiedä miten swap-rakenteesta tuotto-osuuksia edes jaettaisiin.
Lakkasivatko faktorit toimimasta kun faktori ETF:t lanseerattiin? Markkinat ovat tehokkaat ja faktori ETF:t syövät faktorien historiallista ylituottoa. Faktorien implementointi taas aiheuttaa kuluja treidaamiseen muodossa joten voi olla että ne ikuisesti tuomittu mörnimään vs indeksi.
Alla 20 vuoden kuva joka näyttää miten faktori ETF olisi toiminut jos sitä olisi voinut ostaa vuonna 2002. Vuosituotto.
Faktorit: 9.85%
IWDA: 7.76%
Faktori ETF:t ilmestyivät markkinoilla jenkeissä vuonna 2015 (iShares muita en tarkistanut) ja Euroopassa vuonna 2019. Jos asetat alkuvuoden mihin tahansa näistä vuosista niin indeksi on voittanut faktorit.
Vuosituotto.
Faktorit: 7,97%
IWDA: 9,54%
Kuvaa voi säätää täällä:
Jos et tiedä mikä on faktori ETF katso näistä:
Onko kanssasijoittajilla suositella hyväksi havaittuja teknologia-ETF:iä? Voi olla jenkkilää tai vaikka koko maailmaa.
Mielestäni tuo 2015 alkava tarkastelu on liian lyhyt, ja epäilen että tämä tulevaisuudessa kääntyy vielä faktoreiden eduksi.
Mutta voi tuossa olla pointtinsa siinä mielessä, että strategioihin tulvi liikaa rahaa 2015 aikoihin - etenkin arvo -strategioihin. Laatu, momentum, low-volatility eivät ehkä näytä niin huonolta tuolta katsoen ?
Eikö akateemisessa tutkimuksessa käytetyt faktorit ole yleensä Long/Short ja ainakin EU alueella yksityissijoittajille tarjottavat faktori-ETF:t on Long only? En osaa sanoa selittäisikö tämäkään tuota kehitystä. En valitettavasti löytänyt lähteitä muistikuvilleni pikaisella googletuksella.
Kun uusi faktori-ETF julkaistaan niin siihen yleensä valitaan sellainen strategia, joka on siihen päivään mennessä tuottanut tosi hyvin. Eihän lähes kukaan muuten ostaisi sitä. Yleensä tuotto on lanseerauksesta eteenpäin paljon heikompi, kuin backtestauksessa. Tästä on tutkimustietoa.
Onhan tuo markkina-betan viime aikojen voittokulku alkanut jo ennen FF5 (ja iSharesin ETF:n) julkaisua vuonna 2015. FF3 on julkaistu 1992. Olisikohan vähän kirsikanpoimintaa päätellä, että näiden käyrien suunnat määräytyisivät iSharesin tarjonnan mukaan?
Kuvassa on 3 vuoden rullaavat preemiot (p.a.).
Hyviä pointteja monelta kirjoittajalta.
Avasin JPGLn sielua hiukan tarkemmin ja huomasin että se on equal weight sektoreiden osalta. Techiä vain rapiat 10%. Kun taas IWDA (maailma indeksi etf) techiä on 25%. Laskelmia en ole tehnyt mutta epäilen vahvasti että JPGLn räpiköinti johtuu siitä että sektorit eivät ole markkinapainossa.
Eli faktorit toimivat mutta equal sector weight ei toimi, koska mikä ajatus on siinä että kaikki sektorit olisi saman arvoisia. Sektoreita voi tulla ja mennä. Mitään Tech sektoria ei tainnut edes olla 70v sitten.
Täydellisen value ETF:n etsinnät jatkuvat. Tässä value ETF CAPU joka on voittanut SP500:n ihan usean vuoden ajalla. SP500 on vaikea ollut valuen voittaa koska Techi jyrää ja ne firmat ovat harvoin alennuksessa.
Kuvassa ylhäältä alas
Nasdaq - CSNDX 319%
CAPU - 215%
SP500 - CSSPX 191%
ZPRV (US small cap value) 131%
Kulut on kaameat 0.65% mutta jos strategia toimii niin mikäs siinä.
Tuoteesta tarjolla myös Global version aloittanut vuonna 2023.
Oletko tutustunut tähän?
Imho jos tästä saisi global version niin se menisi salkkuun samantien. Ymmärtääkseni sama metodologia kuin ZPRV/X.
