Indeksirahastot ja ETF:t tulevaisuuden sijoituskohteina

Itselläni löytyy salkusta Vanguard Mid Cap Value (Tuotto 68%, ostettu 27.7.2016) Amerikasta, kun vielä sai ostaa. Sitten löytyy Vanguard Small Cap ETF(Tuotto 61%). Lisäksi löytyy Vanguard ex-us Small Cap(Tuotto 30%). Viimeisin on ensin ostettu, sitten ensin mainittu ja keskimmäinen viimeisenä. Kyse ei ole mistään absoluuttisesta tuotosta vaan kaikki kolme jakaa osinkoja.

Olisin sitten halunnut salkkuuni vielä pienten ja keskissuurten value faktoria ja samoin myös isojen yhtiöiden ja se olisi onnistunut kustannustehokkaasti Vanguardin Amerikan tuotteilla, mutta Priips sekoitti pakan. Ostin sitten tilalle SPDR Value Weghted Europea(En saanut Aasia muuta mailmaa pakettiin). Tämän tuotto on nyt salkussani 27%, tosin osingot uudelleen sijoittavana. Kokonaisummauksena olen kuitenkin kohtuullisen tyytyväinen valuen faktori ETF tuottoihin. Pitää muistaa ne menevät eri tahtiin kuin muut indeksit. Toin nyt prosentit esille lähinnä siksi, että tarkastella tilannetta vähän pidemmällä aikajänteellä joka ei edelleen ole 10 vuotta, mutta alkaa pikku hiljaa lähestyä.

1 tykkäys

Mitenkäs näiden kuukausisäästö-ETF:ien kaupankäynti tapahtuu?
Nordnetissa näyttää olevan ylihintainen ostotarjous 201 euroa, kun markkinahinta on 195 €.

Kyseessä SPYI.

Toteutuuko tuo kauppa loppuhuutarissa, vai miten kaupankäynti kk-sopimuksella toimii?

Kk-toimeksiannon ostotarjous:

Markkinahinta:

En tiedä, miten kk toimii, mutta noin yleensä jos pörssissä joku myy 195 eurolla ja laitat ostotoimarin 201 eurolla, toteutuu kauppa 195 eurolla. Ei haittaa, vaikka laittaa rajahinnan isolla hehtaarilla isommaksi kuin myyntilaita.

10 tykkäystä

Olen aikaisemmin hehkuttanut Seligson & Co Global Top 25 Brands -rahastoa. Nyt löysin tutkimuksen, jossa on tutkittu rahaston sijoitusstrategiaa. Tässä lyhyt artikkeli tutkimuksesta.

  • Ei selity faktoreilla
  • On konsistentti eri aikakausina
  • Ei ole pienentynyt ajan saatossa
  • Ylituottaa erityisesti karhumarkkinoissa

Seligson & Co Global Top 25 Brands -rahasto on käyttänyt tutkimuksessa kuvattua brändisijoitusmenetelmää ja sen saama ylituotto markkinaan verrattuna (maailmaindeksi) on linjassa tutkimuksen havaitseman yli kolmen prosentin ylituoton kanssa.

1.7.1998 lähtien
Maailamindeksi vuosittainen tuotto: 6,66 %.
Seligson & Co Global Top 25 Brands: 9,02 %.

Faktoriylituotot on arbitroitu pois viimeisimmän tiedon mukaan. Käykö samoin brändipreemiolle?

16 tykkäystä

Viesti yhdistettiin ketjuun: Inderesin kahvihuone (Osa 9)

Todennäköisesti jossain vaiheessa käy. Enenevissä määrin aiheesta tuntuu löytyvän tutkimusta, joten voi olla että brändipreemioennusteeseenkin kannattaa jo tässä vaiheessa jonkinlaista haircuttia soveltaa.

Toistaiseksi brändipreemiota tavoittelevia sijoitustuotteita löytyy kuitenkin varsin rajallisesti, eikä esim. TOPB ole onnistunut 10 kk aikana kerryttämään kovinkaan suurta AUM:ia.

2 tykkäystä

Näinhän se tuppaa markkina toimimaan, että helpot ylituotot poistuvat, kun tulevat tietoon. Ollaan siis hissukseen ja sijoitellaan Brandsiin. :slight_smile:

5 tykkäystä

Aivan! Sinulla näyttääkin menneen suunnitelmat uusiksi. :grinning:

Top brandsistä tai brands sijoittamisesta kiinnostuneiden kannattaa vilkaista Powin päiväkirjaan. Paljon on asiaa ja löytyy myös lähdeviittaukset tutkimuksiin.

Seligson & Co Global Top 25 Brands (sijoituspaivakirjani.blogspot.com)

6 tykkäystä

Yllättävää kyllä brändien alpha. Jotenkin olisin veikannut että laatu tai low beta faktorit selittää niiden tuotot.

Mutta en noiden tutkimusten perusteella vielä antaisi yhtä vahvaa painoarvoa kuin perinteisemmille faktoreille - aikajänne näyttäisi olevan melko lyhyt papereissa ?

Kiinnostavaa joka tapauksessa.

Itseä kiinnostaisi myös vastaavat tutkimukset perheyhtiöistä - olen käsittänyt että niidenkin tuotot olleet hyviä mutta en ole törmännyt tutkimuksiin aiheesta.

2 tykkäystä

Kehittyvien markkinoiden tuottopotentiaali. Olen tässä jokusen vuoden laittanut rahojani ETFiin jaolla 90% EUNL, 10% IS3N. Kaikkialla toistetaan. että menneisyyden tulokset eivät ole tae tulevaisuudesta jne. Mutta pikkuhiljaa alkaa kärsivällisyys ja usko loppua kehittyvien markkinoiden tuottoihin suhteessa kehittyneisiin.
Viimeisen 10v aikana EUNL kehitys 198,55% ja IS3N 59,02%. Pitäisikö kehittyvien tulevaisuuden parempiin tuottoihin todella jaksaa uskoa vai pitäisikö todeta, että sieltä ei parempaa tuottoa ole saatavissa? Olisiko jollain vinkata aiheeseen liittyen jotain kirjallisuutta?

4 tykkäystä

Muuta kokemusta ei asiasta ole kuin omat subjektiiviset ajatukset. Mutta samaa muistan miettineeni jo yli 10 vuotta sitten. Eikä asiantila ole siitä juuri tainnut muuttua.
Ehkä voi olla niin, että kehittyville (ja myös pienyhtiöihin?) pitää käyttää aktiivista poimintaa tyyliin PYN Elite ja vastaavat.

Tuo EUNL+IS3N -kombo on ollut suosittu, koska vaihtoehtoja ei Nordneti kuukausisäästössä ollut jos haluaa kehittyneet ja kehittyvät salkkuun. Nykyään onneksi on. IUSQ ja SPYI kattavat kummatkin, eli ei tarvitse manuaalisesti valita mitään tiettyä suhdelukua ja päivittää sitä jatkuvasti. Pienillä summilla oikean jakosuhteen saaminen kohdilleen ei välttämättä edes ole helppoa kahden ETF:n kombolla, koska saa ostettua vain kokonaisia ETF:iä. SPYI:ssä lisäksi small capit mukana ja hiukan halvempi kulu (0,17%).

Mutta siihen en kyllä osaa tai edes uskalla ottaa kantaa, että miten jatkossa: tuottavatko kehittyvät yhä selvästi heikommin kuin USA-vetoiset kehittyneet markkinat. Tämän kun tietäisi…

5 tykkäystä

Ei ole kristallipalloa minullakaan, mutta performance chasingin puolella menee vielä kymmenen vuoden tuottojenkin vertaaminen.


Tuossa Ben Felixin näkemys aiheesta.

Tuolla Morgan Stanleyn näkemys EM allokaatiosta.
article_howmuchtoown_us.pdf (morganstanley.com)

Kehittyvien osuus globaalista GDP:stä ja osakemarkkinoiden market capista on ollut nouseva, joten tulevaa hajautusta ajatellen ne kannattaisi pitää mukana salkussa.

Yksinkertaisin ratkaisu sinulle olisi vaihtaa säästökohde SPYI:hin, niin asiaa ei tarvisi sen enempää miettiä.

8 tykkäystä

Todella vakuuttavaa nähdä, että Brands on kulujensa jälkeen päässyt hyvin lähelle tuota tutkimuksissa havaittua Brands-strategian noin 3 % ylituottoa. Brandsin strategia on siis hyvin samankaltainen, kuin tutkimuksissa käytetyt. Jos brändirahastoja alkaa nyt tulla lisää, kuten jo on tullut, niin voi varautua pettymykseen. Brändiarvon yhteyttä yritysten menestykseen on kuitenkin tutkittu jo pitkään ennen Brands rahastoa ja preemio on silti säilynyt. Näissä uusimmissa viittaamissani tutkimuksissa on kuitenkin käytetty esimerkkinä juuri sitä Brandsin strategiaa, millä ylituotto on tehty. On esitetty helposti replikoitava strategia. Hyvin mahdollista siis, että preemio pienenee jatkossa.

Minäkin luulin ennen, että yhtenä selityksenä olisi faktorialtistus. Tutkimuksista käy kuitenkin ilmi, että ei ole faktorialtistusta. Ei edes sitä laatufaktoria, mitä olettaisi olevan. Faktorit ovat oikeastaan miinusmerkkisiä, eli niiden pitäisi teoriassa aiheuttaa alituottoa. Mutta teoria ei täsmää käytäntöön, kuten Chen osoitti. Jos faktoreiden positiiviset preemiot on arbitroitu pitkälti pois, niin sama on voinut käydä myös sille negatiivisille puolelle.

Nämä tutkimukset antavat sitten joitain selityksiä, miksi Brands-strategia on ylituottanut ja vain osa niistä selittyy itse brändiarvon väärinhinnoittelulla. Mielestäni tässä on jotain muutakin mukana. Tuo 2019 vuoden tutkimus kirjoitti siitä, kuinka strategian ylituotto on tullut tietyiltä sektoreilta, jotka ovat olleet megatrendejä. Esimerkiksi digitalisaatio ja terveys. Luulen, että osa preemiosta selittyy sillä, että bränditutkimus nostaa kasvussa olevia aloja ja firmoja strategiaan ja päivittyy ajan saatossa vastaamaan sen hetkistä megatrendiä. Tätä väitettä tukee se, että vuoden 2022 tutkimuksessa esitettiin, kuinka preemio puolittuu, jos on ostettu vain niitä 2000 vuonna olleita brändilistan osakkeita, eikä ole päivitetty vuosien saatossa salkkua. Toki tehokkaan markkinan pitäisi hinnoitella kasvavien alojen yritysten kurssit niin, että niiden tuotto-odotus ei olisi eri, kuin laskevien alojen yrityksillä.

Luit varmaan Rational Reminderin viimeisimmän jakson threadin ja katsoit podcastin? Aika vakuuttavasti kuvattu, kuinka faktorirahastojen kyky antaa sijoittajalle alfaa on kadonnut. Ja siellä päin maailmaa, missä näin ei ole vielä tapahtunut, voi olettaa sen tapahtuvan. Tämä Brands-preemio nyt ei todellakaan ole mitään valtavirtatietoa, joten toivoa on, että se voisi vielä elää. Tämän strategian seuraamisessa on myös paljon pienemmät kulut, kuin faktorirahastoissa, turnover on pieni ja kaikki osakkeet ovat jättikokoisia isolla vaihdolla. Kuluthan olivat suuressa syyssä siinä Chenin johtopäätöksessä, miksi preemiot faktorirahastoissa ovat kadonneet USA:ssa.

Itsellä on vahvoja psykologisia ja mielipideperusteita, miksi haluan tuohon sijoittaa. Vaikka ylituottoa ei tulisi, niin se on jo hyvä itselle, että pystyn pysymään valitsemassani suunnitelmassa. Jos ei pidä omista sijoituksistaan, niin vaikea on niitä pitääkään. Itsellä on joku irrationaalinen mieltymys Brandsiin, joka kenties auttaa pysymään sijoituksessa vuosikymmeniä. Ei Brandsia varmaan näillä kuluilla voi kuitenkaan muille sijoittajille suositella. Kulut ovat varmoja, tuotto ei.

5 tykkäystä

En itse asiassa ole vielä tuota Chenin jaksoa kuunnellut. Juuri aloitin.

Enivei kiinnostavan kuuloinen strategia tuo. Toivotaan brändistrategiastakin RR jaksoa. (Or not ettei teidän alphat lähde :joy:)

Itsellä on taas tällainen irrationaalinen tykästyminen perheyhtiöihin, jotka myös ovat tuottaneet hyvin joidenkin juttujen mukaan, mutta vakavasti otettavaa tutkimusta ei oikein ole.

Sattumoisin taitaa Seligsonilla olla myös perheyhtiörahasto :grin:

2 tykkäystä

Ei kiitos, ei toivota! Nyt suu suppuun. Ettekä jaa tätä eteenpäin!! :smiley:

4 tykkäystä

Vanhempi tutkimus 2019 paljastaa suurimman osan ylituotoista tulevan tietyiltä sektoreilta. Tutkimuksen kappeleesta 3.2

Our results reveal that few industries drive the financial performance of the most valuable brands. The outperformance is owed in particular to the financial performance of the industries business services , retail, sporting goods and technology during bear periods. We suggest that these industries in particular lead to an outperformance as their goods or services, respectively, are not cyclical and boosted by current societal trends, e.g. digitalization. As an example, business services (technology) include firms such as IBM and Xerox (Apple and Google), while retail contains Ebay or Amazon. This kind of companies contributes to the current trend towards digitalization, e-commerce and technological progress. Sporting goods include companies such as Adidas and Nike that represent a current trend towards healthy living and leisure activities. In addition, a vast number of people can afford the products of the previously mentioned firms. Other explanations of the better performance might be investor sentiment of non-institutional investors. Our data show that the non-institutional investors hold higher shares in the US based companies of the Interbrand list than comparable companies.

Myös tuo viimeinen lause on mielenkiintoinen. Onko tuulareiden rahat menneet lempibrändeille, niin kaupassa kuin pörssissäkin, joka on johtanut parhaiden brandien ylituottoon. Vai onko samat yhtiöt ja sektorit vain takoneet ylituottoa niin pitkään, että performance chasingiin helpommin sortuvat tuularit on ehtineet kasaantua näihin.

3 tykkäystä

Jep, mainitsinkin sen tuossa tekstihirviössäni ylempänä:

Saman tutkimuksen lopussa kuitenkin suositus:

However, an investor should be careful when solely investing in specific industries because performance varies considerably between different industries. Therefore, it appears to be more prudent to invest in the full sample of valuable brands than in specific industries.

Kuten kirjoitin, en usko, että pelkkä brändiarvon alihinnoittelu on syynä preemiolle, vaan voi olla myös jotain trendin seurantaan liittyvää muun muassa.

1 tykkäys

Eikö tämäkin ole faktori: brändifaktori?

Lisää merkkejä