Indeksirahastot ja ETF:t tulevaisuuden sijoituskohteina

TER-ero on aika minimaalinen, mutta tuo yksikköhintaero tekisi halvemmasta houkuttelevamman monelle. Saa helpommin sijoitettua kuukausittain juuri sen summan kuin haluaa.

2 tykkäystä

Sen alemman yksikköhinnan mainitsinkin, mutta isompikin kertasummia indeksirahastoihin allokoidessa otan ilolla vastaan alhaisemman TER:in. Pienilläkin kulueroilla on oma pieni merkityksensä, jos sijoitushorisontti on riittävän pitkä.

Laitoin itse Nordnetin aspaan palautetta SPYL:istä, koitin perustella tätä nimenomaan tuolla alhaisella yksikköhinnalla ja laajan asiakasjoukon palvelemisella. :slight_smile:

4 tykkäystä

Milläköhän perusteella SPDR MSCI Europe Small Cap Value Weighted ETF:n indeksi valitsee yhtiöt? Suomesta on esimerkiksi seuraavat yhtiöt ja painotukset:

Security Name Percent of Fund
Outokumpu Oyj 0,452084
Valmet Corp 0,283872
Konecranes Oyj 0,279007
Huhtamaki Oyj 0,261086
TietoEVRY Oyj 0,189934
Kemira Oyj 0,185269
Mandatum Oyj 0,139304
Nokian Renkaat Oyj 0,139001
Cargotec Oyj Class B 0,111088
Metsa Board Oyj Class B 0,101735
Kojamo Oyj 0,099173
YIT Oyj 0,080853
Kalmar Corporation Class B 0,066590
Tokmanni Group Oyj 0,058962
Finnair Oyj 0,029563
Citycon Oyj 0,024554
Musti Group Oyj 0,021613
Puuilo Oyj 0,011705
Qt Group Plc 0,011109
Marimekko Oyj 0,008894
Revenio Group Oyj 0,005729
Kempower Oy 0,005079
4 tykkäystä

Sen voi kukin itse lukea rahaston esitteistä :smiley:

Mutta lyhyesti: “halvat yhtiö niiden kannattavuuden nähden”. Ja se on valuepainotettu, eli sisältää kaikki pienyhtiöt, myös kasvuyhtiöitä, mutta ne ovat vain pienemmällä painolla rahastossa.

Ovatkos faktorisijoittajat jo ehtineet myydä rahastonsa pois? :smiley:

Podcastissa siis tutkija esittää johtopäätöksensä, että riskipohjaiset selitykset faktoreille ovat huuhaata ja kaikki faktorit ovat olleet vain väärinhinnoitteluita, jotka markkina korjaa ajan kuluessa. Faktoreiden löytämisen jälkeen niiden preemiot putoavat -50 % ja kulut huomioituna kaikki preemiot ovat nolla.

Erittäin tehokkaasti treidaavat useita faktoreja yhdistelevät rahastot voivat kuitenkin edelleen saavuttaa preemioita.

3 tykkäystä

En. Odottelen avantiksen etf ja sitten isolla painolla global scv salkkuun.

Andrew cheng vaikuttaa minusta vain myyntimieheltä. Fiksu äijä varmasti ja mielenkiintoinen idea mitä yrittää myydä, mutta ihan noin heppoisilla väitteillä en osta.

2 tykkäystä

Niin siis mitä hän yrittää myydä?

(Lisää merkkejä)

Russel2000 vs value painotettu Russel2000 samalta firmalta molemmat ja samat kulut. Tuotto 98% vs 149%. Silmämääräisesti ero on tullut kokonaan koronan jälkeen. Hyvin näyttää pyyhkivän value faktorilla ihan ETF tuotoissa.

2 tykkäystä

Hyvä huomio kyllä. Tuo tosin johtunee enemmänkin ZPRV:n kannattavuus-filtteristä, eikä valuepainosta. Russell 2000 on täynnä roskaa.

Jos käyttää S&P 600 indeksiä, jossa on kannattavuus-filtteri, eli pienet roskafirmat puuttuvat, niin tulos on about sama.

Kommenttisi ja kannattavuusesimerkkini herätti kyllä itseni miettimään, että ehkä ei kannatakaan täysin hylätä faktoreita ainakaan small capeissa. Varmaan myös ACWI IMI -indeksissä on paljon kuonaa Russell 2000 tavoin ja ne voi suodattaa pois simppelillä laatusuodatuksella. :thinking:

Tosin luultavasti isoissa firmoissa tuo kuonafirmojen määrä on dramaattisesti pienempi ja suurin osa tekee kyllä tulosta, jolloin vaikutus lienee pienempi. Jossain Emerging Marketsissa voisi tosin olla suuri vaikutus.

Edit:

Luultavasti tuo ilmiö koskee oikeastikin vain pieniä yhtiöitä, sillä esim. MSCI USA vs S&P 500 tuotot ovat lähes identtiset ja MSCI USA itseasiassa hieman voittaa. S&P 500:ssa on siis kannattavuusfiltteri ja MSCI USA:ssa ei taida olla.

5 tykkäystä

Itselläni löytyy salkusta Vanguard Mid Cap Value (Tuotto 68%, ostettu 27.7.2016) Amerikasta, kun vielä sai ostaa. Sitten löytyy Vanguard Small Cap ETF(Tuotto 61%). Lisäksi löytyy Vanguard ex-us Small Cap(Tuotto 30%). Viimeisin on ensin ostettu, sitten ensin mainittu ja keskimmäinen viimeisenä. Kyse ei ole mistään absoluuttisesta tuotosta vaan kaikki kolme jakaa osinkoja.

Olisin sitten halunnut salkkuuni vielä pienten ja keskissuurten value faktoria ja samoin myös isojen yhtiöiden ja se olisi onnistunut kustannustehokkaasti Vanguardin Amerikan tuotteilla, mutta Priips sekoitti pakan. Ostin sitten tilalle SPDR Value Weghted Europea(En saanut Aasia muuta mailmaa pakettiin). Tämän tuotto on nyt salkussani 27%, tosin osingot uudelleen sijoittavana. Kokonaisummauksena olen kuitenkin kohtuullisen tyytyväinen valuen faktori ETF tuottoihin. Pitää muistaa ne menevät eri tahtiin kuin muut indeksit. Toin nyt prosentit esille lähinnä siksi, että tarkastella tilannetta vähän pidemmällä aikajänteellä joka ei edelleen ole 10 vuotta, mutta alkaa pikku hiljaa lähestyä.

1 tykkäys

Mitenkäs näiden kuukausisäästö-ETF:ien kaupankäynti tapahtuu?
Nordnetissa näyttää olevan ylihintainen ostotarjous 201 euroa, kun markkinahinta on 195 €.

Kyseessä SPYI.

Toteutuuko tuo kauppa loppuhuutarissa, vai miten kaupankäynti kk-sopimuksella toimii?

Kk-toimeksiannon ostotarjous:

Markkinahinta:

En tiedä, miten kk toimii, mutta noin yleensä jos pörssissä joku myy 195 eurolla ja laitat ostotoimarin 201 eurolla, toteutuu kauppa 195 eurolla. Ei haittaa, vaikka laittaa rajahinnan isolla hehtaarilla isommaksi kuin myyntilaita.

10 tykkäystä

Olen aikaisemmin hehkuttanut Seligson & Co Global Top 25 Brands -rahastoa. Nyt löysin tutkimuksen, jossa on tutkittu rahaston sijoitusstrategiaa. Tässä lyhyt artikkeli tutkimuksesta.

  • Ei selity faktoreilla
  • On konsistentti eri aikakausina
  • Ei ole pienentynyt ajan saatossa
  • Ylituottaa erityisesti karhumarkkinoissa

Seligson & Co Global Top 25 Brands -rahasto on käyttänyt tutkimuksessa kuvattua brändisijoitusmenetelmää ja sen saama ylituotto markkinaan verrattuna (maailmaindeksi) on linjassa tutkimuksen havaitseman yli kolmen prosentin ylituoton kanssa.

1.7.1998 lähtien
Maailamindeksi vuosittainen tuotto: 6,66 %.
Seligson & Co Global Top 25 Brands: 9,02 %.

Faktoriylituotot on arbitroitu pois viimeisimmän tiedon mukaan. Käykö samoin brändipreemiolle?

18 tykkäystä

Viesti yhdistettiin ketjuun: Inderesin kahvihuone (Osa 9)

Todennäköisesti jossain vaiheessa käy. Enenevissä määrin aiheesta tuntuu löytyvän tutkimusta, joten voi olla että brändipreemioennusteeseenkin kannattaa jo tässä vaiheessa jonkinlaista haircuttia soveltaa.

Toistaiseksi brändipreemiota tavoittelevia sijoitustuotteita löytyy kuitenkin varsin rajallisesti, eikä esim. TOPB ole onnistunut 10 kk aikana kerryttämään kovinkaan suurta AUM:ia.

2 tykkäystä

Näinhän se tuppaa markkina toimimaan, että helpot ylituotot poistuvat, kun tulevat tietoon. Ollaan siis hissukseen ja sijoitellaan Brandsiin. :slight_smile:

5 tykkäystä

Aivan! Sinulla näyttääkin menneen suunnitelmat uusiksi. :grinning:

Top brandsistä tai brands sijoittamisesta kiinnostuneiden kannattaa vilkaista Powin päiväkirjaan. Paljon on asiaa ja löytyy myös lähdeviittaukset tutkimuksiin.

Seligson & Co Global Top 25 Brands (sijoituspaivakirjani.blogspot.com)

7 tykkäystä

Yllättävää kyllä brändien alpha. Jotenkin olisin veikannut että laatu tai low beta faktorit selittää niiden tuotot.

Mutta en noiden tutkimusten perusteella vielä antaisi yhtä vahvaa painoarvoa kuin perinteisemmille faktoreille - aikajänne näyttäisi olevan melko lyhyt papereissa ?

Kiinnostavaa joka tapauksessa.

Itseä kiinnostaisi myös vastaavat tutkimukset perheyhtiöistä - olen käsittänyt että niidenkin tuotot olleet hyviä mutta en ole törmännyt tutkimuksiin aiheesta.

3 tykkäystä

Kehittyvien markkinoiden tuottopotentiaali. Olen tässä jokusen vuoden laittanut rahojani ETFiin jaolla 90% EUNL, 10% IS3N. Kaikkialla toistetaan. että menneisyyden tulokset eivät ole tae tulevaisuudesta jne. Mutta pikkuhiljaa alkaa kärsivällisyys ja usko loppua kehittyvien markkinoiden tuottoihin suhteessa kehittyneisiin.
Viimeisen 10v aikana EUNL kehitys 198,55% ja IS3N 59,02%. Pitäisikö kehittyvien tulevaisuuden parempiin tuottoihin todella jaksaa uskoa vai pitäisikö todeta, että sieltä ei parempaa tuottoa ole saatavissa? Olisiko jollain vinkata aiheeseen liittyen jotain kirjallisuutta?

4 tykkäystä

Muuta kokemusta ei asiasta ole kuin omat subjektiiviset ajatukset. Mutta samaa muistan miettineeni jo yli 10 vuotta sitten. Eikä asiantila ole siitä juuri tainnut muuttua.
Ehkä voi olla niin, että kehittyville (ja myös pienyhtiöihin?) pitää käyttää aktiivista poimintaa tyyliin PYN Elite ja vastaavat.