Indeksirahastot ja ETF:t tulevaisuuden sijoituskohteina

[Hupsu]

Tätä ihmettelinkin, mutta en löytänyt tuota mistään kovin selkeästi ilmaistuna. Lisäksi ao. lainaus rahaston UKK -osiosta:

”Rahoituskustannus on se korko, jota rahasto maksaa saamastaan lainarahasta, jolla se hankkii lisää osakkeita luodakseen vipuvaikutuksen. Osakkeita ostetaan pääasiassa Yhdysvaltain dollareissa (USD), ja siksi rahoituskustannus perustuu yhdysvaltalaiseen SOFR-viitekorkoon, joka liikkuu tällä hetkellä 5 %:n tienoilla.”

Eli tällä hetkellä vivutus tuon kautta noin 1,5% kalliimpaa kultaluottoon verrattuna.

[CitizenJ]

Kiitos kun kaivoit.

Tämä tarkoittaa, että vastaava vivuttamaton rahasto superluotolla on parempi vaihtoehto kuin tuo vivutettu rahasto.

[MobiiliVI]

@kylmajuoma

Näköjään smallcapvaluet ZPRV ja ZPRX on tullu nordnetille kk-säästöön

Jep, kiitoksia. Itsellä on ollut kk-säästössä jonkin aikaa rahasto IUSN. Noiden mainittujen ohella on tullut näköjään myös maailman rahasto ZPRS, mikä on kuluilta vähän kalliimpi (0,34% vs 0,45%). Ne taitaa seurata samaa indeksiä MCSI World small cap.

Miten näette noiden uusien soveltuvuuden hajautukseen/muita eroja verrattuna IUSN? Etenkin jos muu salkku on aika tyypillinen, eli isoja indeksejä ja suoria eurooppalaisia suuryhtiöitä. Ohessa vielä MCSI world small capin omistusten maantieteellinen jakauma.

Rahastojen P/E:t on morningstarin mukaan ZPRS 13,43, ZPRV 10,21 ja ZPRX 9,31. Vertailun vuoksi SXR8 (SP500) on 19,81, SXRV (Nasdaq) lähes 26 ja SLG8 (HEX) 11,76. Eipä tuo juuri mitään hyödyllistä kerro ilman kontekstia mutta ainakin sen, että huipuista on tultu kaikissa small capeissa uusien tuottovaatimusten myötä todella reilusti alas ja käsittääkseni keskiarvon alapuolella, kuten myös Helsingin pörssissä. US small cap average P/E 10v on yli 18. Voi tosin olla että tuo P/E on huonompi mittari pienyhtiöihin kun siellä lienee tappiolliset pienyhtiöt mukana, joita lienee suhteessa enemmän, ja vertailukohta ehkä 2022 tulos.

Sitten on tietty vielä tuo uusi kehittyvien markkinoiden small cap ETF SPYX. Sen P/E on 12,62.

Kiitokset myös yllä olevista kommenteista liittyen uuteen vivutettuun rahastoon.

[miljonaariksi]

Lisäksi tämäkin Nordnetin uusi rahasto on synteettinen, aiempien Maailma-, USA-, Kehittyvät markkinat- ja Eurooppa -indeksirahastojen tavoin.

[Markku_Kurtti]

@Wallet_Nahlroos

Pnkohan rahasto mallia Daily Reset. Koska se ei ole hyvä. @Markku_Kurtti varmaan foorumin pätevin tässä asiassa.

Valmiiksi vivutettu rahasto vai vastaava rahasto/etf nordnetin lainalla?

En tunne tätä rahastoa sen tarkemmin mitä tästä keskustelusta olen lukenut.
Oleellista (kuten täällä jo on pohdittu) on vivun hinta.

Yleisesti ottaen molemmissa on puolensa, kun verrataan instrumenttia (kuten tämä rahasto), jonka sisään on leivottu vipu, ja omalla lainarahalla vivutettua vastaavaa portfoliota. Vivun sisältävän intrumentin etu on, että siihen sijoittaessa ei tule margin-callia ja voit menettää maksimissaan sijoittamasi 100%. Yleensä nämä tuotteet myös käsittääkseni voivat saada vipunsa johdannaisilla kilpailukykyiseen hintaan. Toisaalta nämä instrumentit resetoivat velkavipunsa tavoitevipuun, mikä johtaa ns. volatiliteettiveroon (volatility tax tai variance drag).

Volatiliteettivero pakottaa (geometrisen) tuotto-odotuksen käyrän vivun funktiona paraabelin muotoiseksi (nousevan suoran sijaan). Historiallisesti (USAssa lähes 100 vuoden periodilla) teoreettinen maksimi CAGR:n tuottava vipukerroin on ollut (päivittäisellä vivun resetoinnilla) 2.64. Tämä on teoreettinen arvo, koska se olettaa, että vivun hinta on sama kuin riskitön korko (monthly T-bill). Oikeasti vivun hinta on korkeampi ja vivutettu tuotto matalampi.

Oleellista on, että vivuttaessa pysyy paraabelin nousevalla reunalla ja mielellään kohtuullisen jyrkästi nousevalla kohdalla, jotta vivusta saadaan selkeästi hyötyä. Alla teoreettinen kuva USAn markkinan historiallisesta datasta. Kuvassa vipukerroin 1.25 olisi vielä kohtuullisen jyrkästi nousevalla kohdalla paraabelia.

Sinänsä kun tuo velkavivun resetointi tavoitevipuun tehdään, niin tiheämpi resetointitahti (poislukien mahdolliset kulut instrumentin sisällä) ei ole huono asia – päinvastoin CAGR on hieman korkeampi päivittäisellä resetoinnilla verrattuna kuukausittaiseen.

Tarkemmin vivuttamisesta ja paraabelista täällä: The Kelly criterion, capital market parabola & the almighty Sharpe ratio - Outcast Beta

Yleisesti ottaen vivuttaessa laaja hajautus on erityisen tärkeää.
Tuossa alla esimerkki. Kuvassa nähdään vivutettuja geometrisia tuotto-odotuksia (riskittömän tuoton päälle) eri kokoisille portfolioille. Käyrien muoto on tuttu paraabeli. Satunnaisesti valitun yhden osakkeen portfolion tuotto-odotus on ollut melko tarkkaan riskitön korko noin 60% allokaatiolla ja vahvasti negatiivinen suuremmalla allokaatiolla. Mitä suurempi vipu, sitä enemmän hajautettu portfolio (BM eli BenchMark sisältää kaikki USAn markkinan osakkeet) tuottaa odotusarvoisesti heikosti hajautettuun verrattuna.

Tarkemmin aiheesta täällä: Diversification is a negative price lunch - Outcast Beta

Paraabelin huippu (punainen käyrä) ja siten koko paraabeli (opportunity set) on vaihdellut kuitenkin rajusti historiassa. Alla rullaavat 10 vuoden periodit USA:n datasta. Eli 10 vuoden periodillakin vaihtelu on ollut todella suurta. Joskus harvoin, kuten teknokuplan huipulla, olisi myös kannattanut shortata markkinaa. Ei ole helppo tietää missä kohtaa paraabelia tulee olemaan seuraavan 10 vuoden aikana.

Aiheesta enemmän täällä: Market timing lessons drawn from a clairvoyant - Outcast Beta

Vipu on oleellista salkkutasolla (portfoliotasolla), ei niinkään yksittäisten salkun rivien kohdalla (olettaen, että salkkua rebalansoidaan). Tästä hyvä (teoreettinen) esimerkki Hoffsteinilta: https://twitter.com/choffstein/status/1707391060828193078?s=61&t=PolYCfmtN08zxc3LA4fhwA

Lisäksi (ainakin USAssa) näyttää olevan vivutettuja ETFiä saatavilla varsin maltillisin kuluin: https://twitter.com/hml_compounder/status/1707420605866270823?s=61&t=PolYCfmtN08zxc3LA4fhwA

[CitizenJ]

Salkun rebalansointi taitaa olla oleellista näiden vipurahastojen kanssa.

SP500 3x(UPRO) vs SP500 näyttää aika karulta. UPRO max drawdown 97,6%

Mutta 33,33% UPRO + 66,67% AQR time series momemtum indeksi kvartaaleittain rebalansoituna näyttää lupaavalta.

[anon1925]

We demonstrate that reducing the domestic
stock weight to 35% (and investing 65% internationally) produces small performance improvements
relative to the Stocks/I strategy. This 35% domestic weight remains a large home bias for non-US
investors, but we show that further reductions in domestic investments come at a cost of worse
performance. As such, our results suggest that non-US investors should have a home bias in their
equity portfolios.

Lähde: https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=4590406

Jahas, pitäiskö sitä OMXH25 ottaa sitten ihan kunnon painolla salkkuun

Edit. On kyllä tuo yksittäisten maiden mediaani kuukausireaalituoton varianssi aika paljon suurempi kuin kansainvälisessä kolumnissa. mitähän tästä pitäisi ajatella.

[anon1925]

Sain artikkelin kirjoittajalta vastauksen kysymykseeni, pitääkö tosiaan omaa kotimaata painottaa Euroopassakin noin paljon.

Scottin vastaus:
“We’re only estimating a 0.35 correlation at a 30-year horizon between real returns on domestic stocks and non-currency-hedged international stocks, so domestic stocks provide some good diversification. A risk from investing almost entirely internationally for a non-US investor, for example, is that the US dollar weakens over a couple of decades. That would hurt your international portfolio performance since the US is half of that portfolio. But then if you currency hedge, you lose the local inflation hedge from exchange rate fluctuations. The data say to have a home bias, we didn’t try to make it so.”

Vastauksesta jäi vielä epäselväksi, tarkoittaisiko se nykyaikana euromaiden ylipainottamista, vai edelleen Suomen ylipainottamista. Kysyin jatkokysymyksen ja raportoin takaisin myöhemmin.

[Alfons_Knautmauer]

@anon1925

Scottin vastaus:
“We’re only estimating a 0.35 correlation at a 30-year horizon between real returns on domestic stocks and non-currency-hedged international stocks, so domestic stocks provide some good diversification. A risk from investing almost entirely internationally for a non-US investor, for example, is that the US dollar weakens over a couple of decades. That would hurt your international portfolio performance since the US is half of that portfolio. But then if you currency hedge, you lose the local inflation hedge from exchange rate fluctuations. The data say to have a home bias, we didn’t try to make it so.”

Vastauksesta jäi vielä epäselväksi, tarkoittaisiko se nykyaikana euromaiden ylipainottamista, vai edelleen Suomen ylipainottamista. Kysyin jatkokysymyksen ja raportoin takaisin myöhemmin.

Jos pääefekti kotiinpäin vetämisestä tulee valuuttavaikutuksesta, niin eikö sen pitäisi olla ihan sama, että mihin euromaahan varansa lykkää? Jos siis itselle relevantein valuutta on euro.

[anon1925]

Muuttumattomassa maailmassa ehkä. Mutta ei voida olla varmoja, onko Euro yhä olemassa tulevaisuudessa, tai onko kyseinen maa yhä Eurossa. Kotimaan osalta voimme olla varmoja, että saamme aina hajautushyödyn.

Kysymykseni: “In modern times where many if not most European countries belong to a common monetary union, would the study’s suggestion to have 35 % home bias translate to overweighting Euro economic area and not the single country’s stock market? Of course, we can not know, whether Euro will be there or whether investor’s home country will still use Euro down the line, but we can be pretty sure that single country domestic home bias will provide diversification regardless if the currency is euro or a local one.”

[anon1925]

Koko tutkimuksen pointti muuten ei ole tämä tikunnokkaan nostamani sivuasia, vaan korkojen ja osakkeiden perinteisen allokaatio-ohjeen tuhoaminen. Tutkimus argumentoi 100 % osakeallokaation puolesta (50/50 tai 35/50 domestic/international) allokaatiolla, toisin kuin ennen, kun on pyritty lisäämään bondien painoa salkussa iän mukaan.

[Con4n]

Olipa kiinnostavan oloinen tutkimus. Pitää lukea.

[anon1925]

Ajattelin jakaa omaa tutkimusta valuuttakurssien vaikutuksista indeksin tuottoihin.

MSCI Europe -indeksin CAGR viime elokuun loppuun saakka:

10v
$: 4,25 %
€: 6,81 %

20v
$: 6,09 %
€: 6,88 %

30v
$: 7,09 %
€: 7,21 %

40v
$: 9,94 %
€: 9,15 %

Tuotot reaalisena, eli inflaatio vähennettynä:

10v
$: 1,50 %
€: 4,06 %

20v
$: 3,53 %
€: 4,33 %

30v
$: 4,76 %
€: 4,90 %

40v
$: 7,39 %
€: 6,65 %

Kaksi huomiota:

• Luvut näyttävät tasaantuvan mitä pidempi ajanjakso, mutta 10 vuoden ajanjaksoilla valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus.
• Reaalituotot olleet todella hyvät ainakin tuolla kyseisellä 40v ajan jaksolla.

[Warren_Noutopoytatar]

Minulla on salkussa nykyään suurimmalla painolla iShares Core MSCI World. Aloitin ostot pari vuotta sitten ja nyt olen noin 1 % voitolla. Tuossa on varsin suuret kulut (0,2 %), joten pohdin, että nyt voisi olla potentiaalinen hetki myydä pois ja sijoittaa rahat korkorahastoon vähäksi aikaa. Sitten kun tämä laskumarkkina jatkuu, ostaisin hyvällä tuurilla laskeviin hintoihin sen tilalle seuraavat pienempikuluiset ETF:t:

iShares Core S&P 500 (kulut 0,07 %)
Lyxor Core STOXX Europe 600 (kulut 0,07 %)
Amundi MSCI Japan (kulut 0,12 %)
Vanguard FTSE Developed Asia Pacific ex Japan (kulut 0,15 %)

Tässä vertailua kahden vaihtoehdon välillä:
kulut: ~0,08 % vs. 0,2 %
yhtiöiden määrä: 1 742 vs. 1 517

Eli pienemmät kulut ja laajempi hajautus yhtiömäärässä.

[MobiiliVI]

Mietin vähän näkemystä laskumarkkinasta, ottaen huomioon että SP500 on tullut ylös melkein 13% ja MCSI World reilut 10% kuluneen vuoden aikana. Jos korot kääntyvät laskuun kuten monet tässä tuntuvat odottavan, niin ei sitä tiedä miten käy. Ajoittaminen on tunnetusti hankalaa. Tuosta on paljon tutkimusta ja yksi hauska fakta on, että jos olisi missannut 10 parasta päivää osakemarkkinoilla 30 vuoden aikana, tuotot olisi puolittunut. Parhaat 30 päivää jopa 83 % vähemmän (ohessa lähde mistä en mene takuuseen mutta muistelen että on samansuuntaisia tieteellisiä tutkimuksia).

Mutta en siis ota kantaa suunnitelmaan kantaa kun en osaa tai väitä tietäväni mikä on järkevintä. Sanon vaan, että kannattaa aina laskea myynnin ja oston kaupankäyntikulut jos tekee vaihtoja pelkästään kulujen vuoksi vaikka veroja ilmeisesti tulee rajallisesti. Olen itse miettinyt tuota joskus mutta päätynyt rakentamaan ETF-salkkua MCSI World varaan, osittain siksi että se on erittäin helppoa (ei jaksa tasapainottaa itse) ja toisekseen koska tuo SP500 ETF yksikköhinta on aika kova enkä ainakaan omalla kk-säästösummalla n. 500-600e saa mukaan riittävästi small cappeja sun muita mitä sinne laitan mukaan kun suurin osa on suorissa sijoituksissa suuryhtiöissä. Tuo 0,1%:in ero kuluissa (esim. 100 000 e salkulla 100 euroa vuodessa) alkaa olla jo niin pieni, etten itse ole laittanut sille painoarvoa.

Erittäin hyviä valintoja nuo kaikki mainitsemasi rahastot ilman muuta ovat, mutta ei tuo EUNL ainakaan minusta kallis valinta ole ja siinä on käytännön etunsa.

[anon1925]

@MobiiliVI

Tuosta on paljon tutkimusta ja yksi hauska fakta on, että jos olisi missannut 10 parasta päivää osakemarkkinoilla 30 vuoden aikana, tuotot olisi puolittunut.

Olen nähnyt saman monesti ja jollain foorumilla “joku” tietävä mainitsi, että tuo on vähän turha fakta sinänsä, koska jos onnistuisi skippaamaan ne pahimmat laskupäivät, niin sillä olisi varmasti myös järkyttävän iso vaikutus lopputulokseen.

[CitizenJ]

Tässä on aika voimakas olettama

@Warren_Noutopoytatar

Sitten kun tämä laskumarkkina jatkuu

En välttämättä lähtisi vaihtamaan EUNL:ia pois matalampien kulujen toivossa. Ei ole takeita, että todelliset kulut ylipäänsä laskisivat tuolla vaihdolla. ETF kulut on todellisuudessa hieman monimutkaisempi juttu, eikä avaintietoesitteen juoksevat kulut sisällä kaikkia kuluja.

Tuossa on Rational Reminderin foorumilta peräisen oleva sheet, johon on selvitelty kuluja perusteellisemmin.

Comprehensive UCITS Factor Portfolio Analysis

Fund costs välilähdellä on kulut kootummin, mutta kannattaa vilkaista esim. Costs DM 2021, että pääsee jyvälle, mitä kaikkea on huomioitu. Total costs kohdassa on arvioidut kokonaiskulut. Lisäksi pakkaa sotkee vielä erillinen GTD(gross tracking difference)-lukema, joka kertoo kuinka paljon ETF on hävinnyt keskimäärin seuraamalleen gross indeksille.

Sheetillä mainittu IWDA on sama kuin EUNL.

[Vonath]

Muutama pointti:

1. Tuo kuluero on melko mitätön
2. 1 Etf on helpompi hallita kuin 4 (ei esim. tarvitse miettiä painotuksia, 1 kpl Sxr8 maksaa 400e)
3. Muista kaupankäyntikulut

[Con4n]

Kuluissa pelkät juoksevat kulut ei kerro paljoa. Ne on nykyään kaikissa ETF-rahastoissa niin matalia, että helposti isompi vaikutus on mm. rahaston kiertonopeudella (turnover), josta tulee kaupankäyntikuluja ja verotehokkuudella. (Maa mihin rahasto on rekisteröity ja strategia vaikuttaa esim. siihen paljonko rahasto maksaa osinkojen lähdeveroa vuosittain.)

Tuo edellä laitettu työkirja taitaa sisältää nämäkin kulut, eli sieltä saa paremman käsityksen. Yksi hyvä tapa on myös seurata rahaston tracking erroria (erotusta) indeksiin, tai toiseen rahastoon. Alla esim. nähdään, että huolimatta korkeammista juoksevista kuluista EUNL on voittanut Lyxorin vastaavan tuotteen.

[Zedomite]

Hieman yllättävää, että esimerkiksi Seligsonin Pharos varainhoitorahasto (juoksevat kulut 0,54%) pääsee hyvin lähelle samoja kokonaiskuluja, kuin parhaimmistoon kuuluva maailma-etf VWCE (total costs 0,49%)