Indeksirahastot ja ETF:t tulevaisuuden sijoituskohteina

Niin, täällä kyselen siksi että tekisin oikean päätöksen. Aloitin sijoittamisen indeksirahastoon vasta tämän vuoden alussa joten ei ole pitkää kokemusta tai vahvaa tietoa ja osaamista.

Itse ajattelen, että olisi helpompi laittaa kaikki kerralla sisään jos kurssi ei olisi nyt kaikkein korkeimmillaan tai sitten jonkun kriisin aikana ja jälkeen kun kurssit on nousemassa takaisin ylös.

Jotkut on myös sanonut, että saattaisi olla ylihinnoittelua S&P500 indeksissä, tietääkseni IUSQ ja SPYI on myös näitä Jenkkiyhtiöitä. Toisen näistä luultavasti valitsen.

Ja olen käyttänyt hakua kuten neuvottiin, nyt on kuitenkin vähän eri markkinatillanne kuin mitä löysin haulla.

4 tykkäystä

Jos kertasumman sijoittaminen jännittää, niin suunnittelemasi portfolio on liian riskinen, eli osakepainosi on 100% kun sen pitäisi olla alempi. Ajallinen hajauttaminen meinaa että nostat osakepainon 0%:sta 100%:iin jollain aikavälillä, joten riskisi on pienempi ainoastaan sillä aikavälillä, painottuen sen alkupäähän. Kun olet saanut summan sisään, riski on ihan yhtä suuri kuin kertasijoituksenkin jälkeen.

Kun osakeindeksi ja sitä seuraava rahasto keskimäärin nousee koko ajan, se tarkoittaa että keskimäärin ihan koko ajan on tilanne jossa sen rahaston arvo on huipussaan.

Mitä nopeammin pääset eroon ajatuksesta, että ostosten ajoittaminen olisi hyvä idea, sitä parempi lopputuloksesi tulee olemaan. Et ole siinä koko muuta osakemarkkinaa parempi, vaikka kuinka saattaisi tuntua siltä.

Jos sijoitushorisonttisi on vain vuoden tai parin pituinen, niin sitten nämä ohjeet eivät päde.

IUSQ ja SPYI ovat muuten jokseenkin parhaita mahdollisia valintoja. Sillä ei ole juuri merkitystä kumman valitset. Noiden kahden eri indeksin ero tulee varmaankin olemaan hyvin pieni, eikä kukaan tiedä vielä kumpaan suuntaan.

14 tykkäystä

Ja jälleen sivuutetaan se kaikkein oleellisin syy hajauttaa ajallisesti: oma polla ja yöunet. Ei ajallista hajauttamista suositella tuoton takia, vaan siksi että oma pääkoppa tottuu ajatukseen korkeammasta osakepainosta. Aloittelijalla se voi tarkoittaa perinnön saatua että kun aiemmin varallisuus on ollut vain pari tonnia tilillä, olisi yhtäkkiä osakkeissa satoja tuhansia euroja. Asseteissa joita ei ole tottunut seuraamaan, joiden liikkeisiin ei ole koskaan joutunut reagoimaan ja yöuniaan niiden takia menettämään. Reagointi on täysin yksilöllistä.

Ajallinen hajauttaminen on nimenomaan itsensä totuttamista uudelle allokaatotasolle hitaasti ja kontrolloidusti. Oikea allokaatio voi silti olla lopulta 100%, mutta jos sen sinne nostaa yhden päivän aikana, voi lopputulos olla täydellinen mahalasku heti kun kurssit hiukan rommaavat. Lopputuloksena koko sijoittamisen lopettaminen.

Tässä ei ole kyse odotusarvosta ja markkinoiden ajoittamisesta, vaan oman pollan totuttamisesta. Ajallisessa hajautuksessa sijoittaja tottuu tilanteeseen ja totutteluvaiheen mahdolliset kurssilaskut eivät haittaa sillä osa omaisuudesta on yhä käteisenä.

Ehdottomasti kannatan ajallista hajauttamista jos yhtään tuntuu siltä että mieli ei kestä välitöntä all-in + romahdus -yhdistelmää. Kuten todettiin @CitizenJ:n linkissä:

Jos olisimme kaikki rationaalisia toimijoita kansantaloustieteen perusteet -oppikirjasta, olisi kertasumman sijoittaminen aina se oikea valinta. Mutta koska todellisuus on monimutkaisempi, kallistun itse ajallisen hajauttamisen puolelle aina, kun puhun sijoittamisesta.

Amen.

40 tykkäystä

Kyllä se näin on, että psykologiset tekijät ihan välttämättä painavat myös siinä vaakakupissa.

Ei vain omasta mielestäni kuulosta ollenkaan uskottavalta, että vaikkapa sadan tonnin pesämunan tapauksessa usein tarjottu 24 kk pituinen hajautusikkuna voisi olla riittävä aika totuttautua ajatukseen siitä että summa makaa nyt osakemarkkinoilla eikä säästötilillä. Miten kenenkään riskinsietokyvyssä (oli se sitten rationaalista perää tai ei) voi tapahtua tuollainen täyskäännös noin lyhyessä ajassa?

Tuollaisen väitteen kun kuulee, niin todennäköisemmältä selitykseltä kuulostaisi ettei asiaa ole oikein osattu vielä ajatella tarpeeksi pitkälle.

Pollan kestävyyttä arvioidessa olisi vielä tärkeämpää pohtia sitä, kuinka monta vuotta tai vuosikymmentä salkku saa tehdä alituottoa ennenkuin tekee mieli pistää se lihoiksi. Tällaiset pitkät huonot periodithan on se riskin realisoituminen: riski on otettu, mutta palkintoa ei tullutkaan. Pörssiromahdukset ovat ihan merkityksetöntä puuhastelua siihen verrattuna.

5 tykkäystä

Musta siinä ei ole mitään epäuskottavaa. Joku tottuu osakemarkkinoiden sahaukseen muutamassa kuukaudessa, toinen tottuu siihen vasta kun seuraavasta isosta finanssikriisistä on toivuttu . Kolmas ei totu koskaan ja lopettaa touhun. Ja kaikkea siltä väliltä. Täysin yksilöllisiä asioita. Kuten se sopiva hajautuksen pituus. Ja joku kokenut sijoittaja ei tarvitse mitään ajanjaksoa vaikka saisi merkittävän summan sijoitettavaksi omaan varallisuuteen nähden. Toinen voi olla täysin ummikko jolle pelottaa jo säästötilin avaaminen.

Ei siihen ole mitään oikeaa yhtä vastausta. En minäkään kaikille suosittaisi mitään mekaanista 24kk ikkunaa. Riippuu niin monesta asiasta ja on lopulta yksilön itse päätettävä asia.

Ihmiset ovat hirmu erilaisia ja siksi musta all-in kerralla ei vain ole ratkaisu kaikkien tarpeisiin. Jos se on sinulle oikea ratkaisu, niin hyvä! Luultavasti se näkyy myös salkun tuotossa. Toiselle se voi tarkoittaa sijoittamisen lopettamista.

Bottom line: Musta on hyvä muistuttaa odotusarvosta ja allokaatiosta. Mutta yhtä tärkeää on muistuttaa siitä pollan kestävyydestä volatiileilla markkinoilla. Kumpikin vaikuttavat lopputulokseen.

6 tykkäystä

Toisaalta tosiasiassa sitä pollaa testataan oikeasti vasta isossa drawdownissa kun tullaan yli -30% alas äkkiä, ja kauppalehdessä kirjoitetaan “jumala meitä auttakoon” :smiley: Voihan se lyhyt ajallisen hajautuksen periodi olla ihan hyvin vaikka vakaata nakutusta ylöspäin, joka taas ei anna todellista kuvaa äkillisistä drawdowneista, jollaisia nähtiin esimerkiksi koronassa, joka on kuitenkin se osakkeille tyypillisin riski. Liike alas on usein rajua ja nopeaa.

Mielestäni riskitoleranssia pitäisi ennemmin koittaa haarukoida kysymyksillä tyyliin miten reagoisit, jos osakkeet romahtavat -50 %. Joillekin olisi hyvä ajatus myös hajauttaa bondeihin ym. jos tuon tyyppinen riski tuntuu aivan liian hurjalta ottaa.

Sinänsä olen kyllä samaa mieltä, että jos se tuntuu helpommalta, niin voi ison summan kanssa mennä mielestäni markkinoille erissä - ei siinä niin paljoa häviä, ellei sitten odota todella pitkää jopa vuosien periodia. Mutta ei se välttämättä testaa riskitoleranssia, se pitäisi pystyä tiedostamaan jo ennen.

Toki optimiratkaisu teoriassa on miettiä etukäteen sopiva allokaatio riskitoleranssiin ja tavoitteisiin nähden (x bondeja, y osakkeita, z muita omaisuusluokkia) ja laittaa kerralla. Niin kauan kuin tuotto-odotus on positiivinen, teoriassa odottamalla vain häviää.

1 tykkäys

Sanot, että sijoittaisit tilanteessa, jossa osakkeet ovat nousemassa. Ei sellaista tilannetta ole ikinä, sillä tulevaa ei voi ennustaa. Voi vain peruutuspeiliin katsomalla tietää, ovatko osakkeet jo nousseet. Ei romahdus ole tae noususta. Jos romahduksen jälkeen nousu olisi varmaa, ei romahdusta olisi edes tullut.

8 tykkäystä

100% osakemarkkinapaino on nähdäkseni liikaa kertasijoituksena sinulle, ja sitä se olisi tällä hetkellä myös minulle.

Laita se osuus sisään, minkä kanssa olet itse täysin ”sujut”, ja loppu esim. Seligsonin rahamarkkinarahastoon tai muuhun vastaavaan kasvamaan korkoa ja odottamaan sitä, että osakemarkkinaa piestään taas joskus olan takaa maanrakoon. Siis sitä hetkeä, jolloin vuosi tai pari on pyyhitty indeksistä pois ja käppyrä on lähempänä lattiaa kuin aikoihin.

Sen kuitenkin sanon, että ei se sijoittaminen ole silloinkaan lainkaan helppoa, kun kaikki uhat on akuutisti läsnä. Siksi sitä varten pitää luoda joku tunteilulta suojassa oleva selkeä ”mekaaninen” sääntö, jota noudattaa sitten konemaisesti kun ko. sääntö astuu voimaan. Pelko ohjaa päätöksentekoa niin nousuissa kuin laskuissakin. Se sijoitus jää rotkossa tekemättä, jos et ole valmistanut itsellesi selkeää mekanismia, jota noudatat kun se aika kohdalle tulee.

Itse kerään em. korkorahastoon säännöllisillä säästöllä pottia sitä varten, että se alennustila taas joskus tulee ja minulla on luotuna täysin selkeä sääntö, jonka lauetessa alan sijoittaa kertynyttä pääomaa osakemarkkinalle/osakerahastoon. Jotta ko. sääntö astuisi huomenna voimaan, pitäisi S&P500 indeksin näemmä olla noin 20% alempana kuin missä se nyt on.
Sääntö täysin varmasti laukeaa lähivuosina jossain vaiheessa, se on aktivoitunut 9 kertaa viimeisen 20 vuoden aikana. Viimeksi hetkellisesti lokakuussa 2023.

Todennäköisemmin häviän kuin voitan tällä suunnitelmalla tuotoissa, mutta hyväksyn sen, koska tiedän eläväni levollisemmin, kun minulla on varattuna reilu puskuri, jota voin tunkea markkinalle jos ja kun alkaa joskus näyttää tarpeeksi synkältä (eli indikaattorini aktivoituu). Tällä hetkellä sijoituspääomastani 15% on tuolla puskurissa kasvamassa korkoa, ja summa kasvaa joka kuukausi kunnes pääomalle tulee käyttöä.

Kannattaa kuunnella omaa sietokykyä ja elää sen mukaisesti. Itse voin todella huonosti jos olen all-in ja 100% sijoitusvarallisuudestani sulaa markkinan takoessa syvempiä pohjia toisensa perään, voimatta itse auttaa tilannetta mitenkään. En suostu ajamaan itseäni siihen tilanteeseen. Siksi minulla on pakko olla puskuri, jonka avulla tiedän pystyväni ”paikkaamaan” syntyvää lovea ja hyötymään rotkosta reiluilla lisäostoilla.

Psykologia näyttelee isoa roolia näissä hommissa. Itsensä on hyvä tuntea, muuten voi käydä se klassinen, eli myy kaiken juuri siellä synkimmällä hetkellä.

17 tykkäystä

Suosittelen päivittäin kaikkia ajattelemaan kuolemaa. Mielellään ainakin tunti päivässä. Käykää vaikka joka päivä hautausmailla vaeltelemassa. Mieti, että kohta makaat siellä muiden joukossa. Kuukauden mietiskelyjen jälkeen salkun arvonvaihtelut tuntuvat täysin triviaaleilta huolilta. Sijoittaminen on tuon jälkeen lastenleikkiä, vaikka osakepaino olisi 100%.

25 tykkäystä

Omistan useita indeksirahastoja ja ETF:fiä (varmaan vähän turhankin useita). Hajautusta ja salkun kokonaisjakaumaa miettiessä olen yrittänyt vähän metsästää tietoa eri indeksirahastojen sisältämistä osakkeista, eli siis mitä osakkeita eli siis mitä osakkeita kukin rahasto on syönyt.

Esim. jos omistan nyt
Handelsbanken usa indeksi (355 osaketta)
Handelsbanken Eurooppa indeksi (298 osaketta)
Storebran Jaban A indeksi (219 osaketta)
Storebrand Emerging Markets A (842 osaketta)
rahastoja niin kuinka vastaavan paketin saisi omistamalla vaan yhtä laajempaa indeksirahastoa esim. SPYI, (3500 osaketta).

Kun olen yrittänyt etsiä tietoa näistä osakeomistukista (kiva tietää asia) niin se on osoittautunut aika hankalaksi. Onko tiedossa mitään paikkaa josta voisi katsoa kootusti eri rahastojen sisältämiä arvopapareita, vai pitääkö niitä kaivaa vaan kunkin rahaston omilta sivuilta. Rahastojen eri arvopapareiden lukumäärä ja kymmenen suurinta sijoitusta löytyy kohtuullisen helposti eri palveluista.

1 tykkäys

Jos omistat rahastoja samassa painossa kuin maat/alueet on SPYI:ssä, niin melko lähelle saman asian ajaa.

Rahastoissa saattaa olla mukana ESG kriteereitä, jotka rajaa osan yhtiöistä ulos ja SPYI:ssä on lisäksi pienempiä firmoja mukana. Lisäksi USA, Eurooppa ja Japani ei kata kehittyneitä markkinoita ihan täydellisesti, joten täysin samaan lopputulokseen ei pääse.

Indeksitoimittajan sivuilta saattaa löytyä tarkempi listaus, mutta en oikeen ymmärrä miksi näitä kannattaa tonkia.

1 tykkäys

Nuo indeksirahastot löytyy kun etsit rahaston indeksin ja katsot mistä yrityksistä indeksi koostuu.

Handelsbankenin sivuilla kerrotaan Handelsbanken USA criteria rahaston
indeksin olevan ”Solactive ISS ESG Screened Paris Aligned USA”.

Kun etsit netistä ko. Indeksin, löytyy sieltä myös täydellinen listaus indeksin osakkeista:

Rahaston vähäisin omistus on DOMINOS PIZZA INC, jonka paino rahastossa/indeksissä näyttäisi olevan 0,000005%

2 tykkäystä

Tällä työkalulla olen katsonut päällekkäisyyksiä ETF-rahastoissa:

https://tools.morningstar.fi/fi/xray/editholdings.aspx?LanguageId=fi-FI&values=

8 tykkäystä

Saako udella mikä tästä tekee erityisen odotuskelpoisen tuotteen? Useammassa paikassa kuullut mainittavan ja voisin hyvin siirrellä omaakin varallisuutta tähän, jos joku ystävällinen kertoisi minulle miksi tämä tuote on niin hyvä.

8 tykkäystä

Avantis julkaisee kolme UCITS etf:ää, globaali, kehittyvät ja globaali small cap value. Näiden jenkkivastineet ovat siis suosittuja factori ETF:iä, ja nyt viimein saapuvat myös Eurooppaan. Kulut ei ole vielä tiedossa, joten odotellaan rauhassa.

@Wallet_Nahlroos osaisi varmaan kertoa näistä enemmän.

12 tykkäystä

Tästä nyt ensihätään. Repetto avaa Avantiksen strategiaa ja filosofiaa sen takana. Vois kuunnella itsekin huomenna uusiksi.

E: lyhyt artikkeli joka avaa aika hyvin Avantiksen ”nousua”

https://www.morningstar.com/funds/how-avantis-become-one-fastest-growing-fund-companies

8 tykkäystä

Yksi kysymys noihin toimeksiantojen toteutumisiin nordnetissä. Rahasto toimeksiannoissa kestää se 1-5 päivää, jos oikein muistan, mutta meneekö se sillä kurssilla kun tulee viesti toimeksianto toteutunut. Eli jos ostan nyt, niin eihän se mene nykyisellä kurssilla ja näy sitten vasta salkussa esim huomenna? En tiedä saatteko ajatuksestani kiinni.

Ostan Handelsbanken USA indeksiä lisää. Arvelin, että nvidian tulos ei riitä markkinoille ja indeksin suurimpana painona voi laskea sitä prosentin tai kaksi?

Tämä oli muuten todella mielenkiintoinen työkalu. Meni jokunen tunti eilen illalla kun katselin omia etf:iä ja huomasin että oma Euro Stoxx 50 -etf on sinänsä tuottanut ihan hyvin, mutta on muihin omiin etf:iin verrattuna suoriutunut huonosti. Toki kun kaikki omat etf:t on olleet / ovat kk-säästöllä, niin tuo ei anna ihan todellista kuvaa tuotosta, koska laitoin taulukkoon viimeisimmän noteerauspäivän kokonaissumman.

Mutta päällekäisyyksien ja maantieteellisen hajautuksen selvittämiseen toimii kyllä hyvin.

3 tykkäystä

Lyhyesti kuvattuna nämä ovat rahastoja, joiden faktoripainotukset ovat korkeampia ja toteutus parempi kuin niillä harvoilla nykyisin UCITS-alueella tarjolla olevilla faktorirahastoilla. Koskee erityisesti tuota small cap value -puolta. Ovat amerikkalaisen tarjonnan joukosta laajalti parhaana pidetty vaihtoehto, ja nyt tulossa tarjolle tännekin.

Itsellä on suunnitelmana säilyttää JPGL+5MVL ja vaihtaa ZPRX+ZPRV+IS3R tuohon Avantiksen SCV-lappuun, eli vähentää rivejä viidestä kolmeen. Jos nyt joku paljastaisi kulupuolesta vähän.

7 tykkäystä

Tämä oli myös todella mielenkiintoisen kuuloinen tuote ja erittäin tervetullut lisä, saattaapa päätyä salkkuun.

Tällaiset valmiiksi hajautetut ja vivutetut ETF:t ovat vielä ihan lapsenkengissä Euroopassa, ja muutenkin aika vähän puhetta hajautetuista ratkaisuista.

Lopulta 50/50 osakkeita ja bondeja vivutettuna vastaamaan osakkeiden volatiliteettia on tuottanut paremmin kuin 100% osakkeissa samalla riskillä.

Toivottavasti saadaan tällaisia tuotteita lisääkin.

1 tykkäys