100% osakemarkkinapaino on nähdäkseni liikaa kertasijoituksena sinulle, ja sitä se olisi tällä hetkellä myös minulle.
Laita se osuus sisään, minkä kanssa olet itse täysin ”sujut”, ja loppu esim. Seligsonin rahamarkkinarahastoon tai muuhun vastaavaan kasvamaan korkoa ja odottamaan sitä, että osakemarkkinaa piestään taas joskus olan takaa maanrakoon. Siis sitä hetkeä, jolloin vuosi tai pari on pyyhitty indeksistä pois ja käppyrä on lähempänä lattiaa kuin aikoihin.
Sen kuitenkin sanon, että ei se sijoittaminen ole silloinkaan lainkaan helppoa, kun kaikki uhat on akuutisti läsnä. Siksi sitä varten pitää luoda joku tunteilulta suojassa oleva selkeä ”mekaaninen” sääntö, jota noudattaa sitten konemaisesti kun ko. sääntö astuu voimaan. Pelko ohjaa päätöksentekoa niin nousuissa kuin laskuissakin. Se sijoitus jää rotkossa tekemättä, jos et ole valmistanut itsellesi selkeää mekanismia, jota noudatat kun se aika kohdalle tulee.
Itse kerään em. korkorahastoon säännöllisillä säästöllä pottia sitä varten, että se alennustila taas joskus tulee ja minulla on luotuna täysin selkeä sääntö, jonka lauetessa alan sijoittaa kertynyttä pääomaa osakemarkkinalle/osakerahastoon. Jotta ko. sääntö astuisi huomenna voimaan, pitäisi S&P500 indeksin näemmä olla noin 20% alempana kuin missä se nyt on.
Sääntö täysin varmasti laukeaa lähivuosina jossain vaiheessa, se on aktivoitunut 9 kertaa viimeisen 20 vuoden aikana. Viimeksi hetkellisesti lokakuussa 2023.
Todennäköisemmin häviän kuin voitan tällä suunnitelmalla tuotoissa, mutta hyväksyn sen, koska tiedän eläväni levollisemmin, kun minulla on varattuna reilu puskuri, jota voin tunkea markkinalle jos ja kun alkaa joskus näyttää tarpeeksi synkältä (eli indikaattorini aktivoituu). Tällä hetkellä sijoituspääomastani 15% on tuolla puskurissa kasvamassa korkoa, ja summa kasvaa joka kuukausi kunnes pääomalle tulee käyttöä.
Kannattaa kuunnella omaa sietokykyä ja elää sen mukaisesti. Itse voin todella huonosti jos olen all-in ja 100% sijoitusvarallisuudestani sulaa markkinan takoessa syvempiä pohjia toisensa perään, voimatta itse auttaa tilannetta mitenkään. En suostu ajamaan itseäni siihen tilanteeseen. Siksi minulla on pakko olla puskuri, jonka avulla tiedän pystyväni ”paikkaamaan” syntyvää lovea ja hyötymään rotkosta reiluilla lisäostoilla.
Psykologia näyttelee isoa roolia näissä hommissa. Itsensä on hyvä tuntea, muuten voi käydä se klassinen, eli myy kaiken juuri siellä synkimmällä hetkellä.
Voihan se lyhyt ajallisen hajautuksen periodi olla ihan hyvin vaikka vakaata nakutusta ylöspäin, joka taas ei anna todellista kuvaa äkillisistä drawdowneista, jollaisia nähtiin esimerkiksi koronassa, joka on kuitenkin se osakkeille tyypillisin riski. Liike alas on usein rajua ja nopeaa.