No ainakin minä juuri sain LYMZ:lle toimeksiannon asetettua kuten kuva osoittaa. LYY8, DEL2 puuttui KID, niin nuita ei saanut. DBPE näyttäisi myös onnistuvan edellä mainittujen lisäksi, jos välttämättä daxin haluaa, mutta tuo on kallis 1,04%
https://www.seligson.fi/sco/suomi/phoebus/blogi/vko-06-25-eksoottiset-maat-phoebus-porssiin/
Anders Oldenburgin blogissa käsitellään mm. ETF:iä.
7 tykkäystä
Hei, toivottavasti meni ETF-aloittelijan kysymys oikeaan osioon. Tuoreimmassa Viisas Raha -lehdessä oli esitelty erilaisia ETF:iä ja näistä nousi esiin pari kiinnostavaa, mutta en ihan hahmota miten nämä toimivat.
- SPDR S&P U.S. Dividend Aristocrats UCITS ETF (Dist) (SPDR S&P U.S. Dividend Aristocrats UCITS ETF (Dist) – vertaa ja osta pörssinoteerattuja rahastoja | Nordnet)
- ETF maksaa osinkoa neljännesvuosittain, mutta tuolla ETF:n tiedoissa lukee, että tuo osinko on 2% vuodessa eli n. 0,5% per kvartaali. Kuitenkin ETF on esimerkiksi edellisen 12kk aikana tehnyt tuottoa 13,5%, eli jääkö tuon 2% osingon ylittävät tuotot sitten aina kasvuosuutena ETF:ään? Tuossa kuitenkin lukee, että on Tuotto-osuus eli eikö silloin pitäisi koko tuotto maksaa aina vuosittain ulos?
- iShares Broad $ High Yield Corp Bond UCITS ETF USD (Dist) (iShares Broad $ High Yield Corp Bond UCITS ETF USD (Dist) – vertaa ja osta pörssinoteerattuja rahastoja | Nordnet)
- Millaisia riskejä tällaiseen ETF:ään liittyy? Mainostetaan maltillisella riskillä, mutta mitä esimerkiksi tällaisen ETF:n tuotolle tapahtuu jos markkinakorot laskevat tulevina vuosina?
- Miten tämän tyyppinen ETF on ollut pystyssä ilmeisesti vain pari vuotta, kun ei ole tuottohistoriaa pidemmälle? Piilotellaanko tällä jotain rökäletappioita aiheuttanutta vuotta vai onko ihan normaalia, että nämä ovat näin lyhytikäisiä?
Jos ETF on tuotto-osuudella, niin maksetaanko silloin aina vain vuoden tuotto kerran vuodessa ulos vai erääntyykö koko sijoitus ja pitää tehdä koko sijoitetulle pääomalle aina vuosittain uusi sijoitus?
Olen tällä hetkellä sijoittanut enimmäkseen vain suoriin osakesijoituksiin saadakseni osinkojen kautta tasaista kassavirtaa, mutta en ollut tajunnut, että tällaisilla tuotteilla voisi myös luoda kassavirtaa huomattavasti paremmalla hajautuksella. Tiedän kasvuosuuden olevan tuottopotentiaaliltaan parempi, mutta kun itse sijoitan yhtiön kautta ja voin yrityksen tuotot maksaa palkkana ulos, niin kuvio ei ole verotuksellisesti ihan niin huono tuotto-odotuksessakaan.
Jos on vinkata riski-tuotto-suhteeltaan hyviä ETF:iä mitkä maksavat tuottoa ulos, niin ideoita otetaan mielellään vastaan.
- Eiköhän tuo maksa osingot ulos tuottoina, ei kurssinousuja.
Muutoin totean vain, että tuotto-ETF:t ovat verotuksellisesi huonoja. Koko tuotto on pääomaverotettavaa tuloa - vaikka tuotto olisi osingoista kertynyttä. Eli kasvuosuudet tulevat kyllä huomattavasti edullisemmaksi. Kannattaa sijoittaa kasvuversioon, jos vain sellainen on tarjolla (ei aina ole) - siinäki tapauksessa että haluaa säännöllistä rahavirtaa ja myy vuosittain sen tuoton verran niitä. Tulee myyminen aina halvemmaksi.
10 tykkäystä
-
Jos puhutaan kokonaistuotosta niin sillion ETF kurssinousu on 11,5% ja osinko 2% joka tekee yhteensä 13,5% tuoton. Kurssinousu on mikä määräytyy hiinnaksi pörssissä eli löytyy ostaja ja myyjä. Kurssihan voi tippua kanssa, tässä tapauksessa ETF ei ole taskullasi vaatimassa lisää rahaa.
-
High Yield korkorahasto sijoittaa korkeanriskiluokituksen yrityslainoihin. Suomessa puhutaan usein “roskalainoista”. Roskalaina on mielestäni halventava nimitys, mutta käytännössä on siis yritykset, jotka ei ole luottoluokittajien mukaan parasta A-ryhmää. Salkku hyvin hajautettu eli siinä useitra yrityksiä ja ne yleensä haluavat hoitaa lainansa, jotta toiminta jatkuu normaalisti ja lainaa saadaan jatkossa. Näillä on karvioitu sitten olevan suurempi mahdollisuus joutua maksuvaikeuksiin ja jättää laina tai korkoja maksamatta. Eli jos tulevina vuosina tulee lama niin tässä suurempi mahdollisuus olla yritys, jolta A) Ei saada rahoja aikaan b) Voi saada laina saamatta takaisin(vaikka korot maksettu) tai saadaan osa siitä.
Markkinakokrojen lasku yleenä laskee uusien lainojen korkoja jolloin vanhoista paremmalla korolla lasketuiden lainojen arvo nousee eli markkina korkojen lasku pitäisi nostaa arvostusta. Mutta jos yrityksen luottoluokitus tai kelpoisuus laskee niin näin välttämättä käy.
ETF on julkaistu 2022 eli on kohtuullisen tuore.
Tuotto osuuden maksu tapahtuu aina ETF:n FACT Sheetissä ilmoitetulla tajuudella. Tuo iShares High Yield maksaa tuoton/osingon kaksi kertaa vuodessa.Sijoitus ei eräänny vaan ETF on ostanut sovitusti lainoja “korin lainoja”. Koria sitten myydään pörssissä kuten jonkun yhtiön vaikkapa nyt Sammon osaketta. Kun lainat siellä erääntyy ne maksetaan “koriin” ja salkun hoitaja ostaa rahoilla uusia saman lainaluokan lainoja.
9 tykkäystä
Määräytyykö tuo 2% osinko sitten aina sen hetkisen kurssin mukaan?
En oikein saa kiinni tästä verohyödystä kasvu ja tuotto-osuuksien välillä mun tapauksessa. Jos ostan ETF:ää 10000 eurolla ja vuoden päästä se on tuottanut 10%, niin eikö tuottoa ole sama verotettava 1000e tuli se tilille sitten osinkona tai vuosittaisella myynnillä?
Tiedän tekeväni tässä ajatteluvirheen, kun olen niin fiksaantunut vuosittaisen kassavirran kohottamiseen, että olen sen vuoksi valmis jopa uhraamaan tuottopotentiaalia. Mun sijoittamisen tarkoitus on se, että voin joku päivä halutessani jäädä vapaaherraksi elelemään salkun tuotoilla, ja mulle on huomattavasti motivoivampaa nähdä vuosittaisen kassavirran kasvu konkreettisesti. Haluan myös päästä vuosittain hyödyntämään sijoitusyhtiön kautta osinkojen verotehokkaasti nostamista palkkana (ei muita verotettavia ansiotuloja).
Nyt kun vastuita ja varallisuutta on kertynyt jo jonkin verran, niin huomaan itsessäni kasvavaa halua “turvata” hieman selustaa ja hajauttaa riskiä. Tämän takia olen alkanut pohtimaan erilaisia tapoja tehdä lisäsijoitukset hajautetummin niin että kuitenkin saisi edelleen reaalista kassavirtaa kasvatettua. Tällä hetkellä todella isolla painolla Hesulin suorissa osakesijoituksissa, niin jotkut korkorahastot tai osinkoaristokraatteihin sijoittaminen 5-8% tuotolla kuulostaa houkuttelevalta.
2% laskettu jakamalla ulos jaettavan tuoton (eli osinkojen) määrä sen hetkisellä kurssitasolla.
Jos tiivistän, niin myyntivoittovero on aina kevyempää kuin osinkojen verotus tai tässä ETF:n tuottojen verotus. (AOT:llä, unohdetaan OST).
Eli jos sulla on tuotto-ETF, ja se 10000e potti kasvaa vaikka 12000 euroon jonka jälkeen siitä irtoaa 1000e tuotto, jolloin arvo on 11k ja saat käteen 1000e miinus 300e veroja (1000e * 0.3).
Jos se olisi kasvu-ETF, se myös nousisi 12k euroon, jonka jälkeen myisitkin sitä 1000 eurolla, jolloin arvo olisi 11k, mutta käteen saisitkin 950e (30% vero 167e tuotosta).
Eli kasvuosuuksien verotus on kevyempää kun teet itse sen kassavirran. Syy on yksinkertainen: vero ei kohdistu koko saatavaan rahamäärään, vaan paljon pienempään osaan kuin osingoissa tai ETF-tuotossa. En ota kantaa yrityksen verotukseen.
10 tykkäystä
Mikä olisi nykyään paras välittäjä ETF-sijoittajalle, joka käyttää vipua sijoituksissaan? Toki mahdollisimman matalat kulut ja riittävän hyvä ETF valikoima myös tärkeitä.
Mielellään sellainen, joka palvelee globaalia asiakaskuntaa, siltä varalta, että osoite liikahtaa Suomen ulkopuolelle jossain vaiheessa elämää.
Nordnet on aiemmin tuntunut hyvältä ratkaisulta, mutta euriboreihin nähden korkeaksi jätetty superluoton korko, kalliit kaupankäyntikulut ja tuore tietoturvakämmi ovat saaneet harkitsemaan muita vaihtoehtoja.
Lisäksi kyrsii se, että suomalaisasiakkailta peritään isompia kuluja kuin ruotsalaisilta. Kilpailukenttä on mielestäni Suomessakin kiristynyt, eikä tämmöiseen ole enää varaa.
12 tykkäystä
Vivun käytöstä en tiedä, mutta harkitsen itse Mandatum Traderiä tällä hetkellä vähintään kakkosvälittäjäksi, joka saa tulevat ETF-ostokset huomaansa.
Nordnetin tietoturvakämmi oli jo paha, mutta tiedottamisesta paistaa läpi tapahtunutta vähättelevä asenne. En ole varma luotanko koko varallisuuttani enää heidän käsiinsä. Salkussani on ollut aina kohtuullinen määrä hajautusta sijoituksissa, mutta täytyy vihdoinkin harkita uutena aspektina myös hajautusta välittäjien kesken osana riskienhallintaa.
Harmi sinänsä koko episodi. Olen ollut Nordnetillä useamman vuoden private bankingin piirissä ja pääsääntöisesti palveluun ihan tyytyväinen.
2 tykkäystä
Ehdin laittaa tämän viestin eilen jo tuonne välittäjä-ketjuun, mutta laitanpa tännekin.
Nordnetin lisäksi luottoa tarjoaa ainakin Interactive brokers ja Degiro. Näistä Interactive brokers vaikuttaa paremmalta.
Degiron kuluissa ei ole prosenttihinnoittelua, joten isommille ostoksille siinä mielessä parempi, mutta korko on selkeästi suurempi kuin Nordnetissä tai Interactive brokersilla.
Jos Nordnetin kultaluoton 20% vipu riittää, niin luotto on vielä täpärästi halvempaa kuin Interactive brokersilla, mutta kulut on selvästi suuremmat.
Olisiko muita vaihtoehtoja?
6 tykkäystä
Minusta interactive brokers on paras tai ainakin yksi parhaita vaihtoehtoja ETF/vipusijoittamiseen.
Kaupankäynti halpaa, pääsy edullisesti kaikkiin tuotteisiin ja vivun hinnoittelu yksinkertaista & läpinäkyvää. Vipua voi olla myös muissa valuutoissa tarvittaessa.
Lisäksi 90k kohdalla tapahtuu melko merkittävä hyppäys kun marginaali tippuu 1,5% → 1%. Prosentti + benchmark (käsittääkseni €STR korko) on jo aika edullinen. Ja ei ole sidottu mihinkään tiettyyn velkaantuneisuustasoon.
Ja tippuuhan se tuosta edellee jos on massia vähän normitallaajaa enemmän 
2 tykkäystä
Jos velkaa on 100 000e, hinnoitellaanko tuo IB:n vipu korkeammalla korolla 90000e asti ja matalemmalla ylimenevä osa, vai koko potti matalemmalla?
1 tykkäys
Hyvä huomio, se on 1,5% 90 t€ asti ja sen ylittävältä vasta tuon 1% marginaali.
1 tykkäys
Tuo International brokers onkin varteenotettava vaihtoehto, edullisempi kuin Privatebankingkorko kun yli kultatason luotto. Täytyy perehtyä. Nordnetin tietosuojakin huolettaa, joskin verotus helppoa.
Toimiiko heidän luotto ja sen lyhentäminen kuten Nordnetillä? Paljonko he myöntävät etf:lle lainoitusarvoa?
en löytänyt pikaetsinnällä sivuiltaan tietoa miten lainaa haetaan, kriteereitä yms…?
Samaan tapaan joo, vipu automaattisesti margin-accountille käytössä. En edes ole tutkinut yksittäisten instrumenttien lainotusarvoja juurikaan, katsonut vain että maintenance margin ylittyy selvästi, jonka se tekee kyllä hyvin helposti jos vipua ei ole älyttömästi. Itsellä siis n. 1,5 kertainen vipu hyvin hajautetulle salkulle tuolla.
Ainoa on että ainakaan Lynx (itse siis Lynx asiakas joka käyttää IB:n softaa) asiakkaana en voi nostaa luottoa omalle tilille. NN voi. En tiedä onko puhtaasti IB:n asiakkailla eri homma tuon osalta, täällä varmaan heitäkin niin osannevat antaa kokemuksia.
1 tykkäys
Ei voi nostaa rahaa, jos ei ole positiivista valuuttasaldoa. Eli pitää myydä ensin (lyhyeksi) jotain osaketta että saldo menee plussalle, sitten siirtää rahat tilille, ja seuraavana päivänä ostaa luotolla osakkeet takaisin.
1 tykkäys
Sopisikohan nämä luottokeskustelut paremmin tuonne Välittäjäkeskusteluun?
2 tykkäystä
Vähän rajatapaus, kun tässä kuitenkin etsitään parasta välittäjää vivuttaville ETF sijoittajille.
Koitin herättää aiheesta keskustelua myös välittäjä-ketjussa, mutta viesti ei saanut aikaan keskustelua, eikä herättänyt kiinnostusta myöskään tykkäysten perusteella. Tuo ketju on sakeana Nordnetin tuoreimman kämmin puintia, joten viestit hautautuu viestitulvan alle nopeasti.
17 tykkäystä