Löytysikö esite toisella kotimaisella? Kokeilisi vaihtaa kielen ruotsiksi ja sitten kokeilee uudelleen ostotoimeksiantoa?
1 tykkäys
Ruotsinkielinenkin KID pitäisi riittää, koska ruotsi on virallinen kieli myös Suomessa. Kokeilin silti
3 tykkäystä
Aloitteleva ETF-sijoittaja kysyy. Mistä näen kunkin ETF:n täyden kokoonpanon? Helposti kyllä löytyy se TOP10, muttei koko kavalkadia. Avaintietoesitteestäkään en mitään linkkiä löytänyt. Olenko vain puusilmä, vai eikö koko listaa ole tapana julkaista?
Esim. tämä nyt kiinnostaisi, kun arkailen suoraan NVIDIAa ostaa, mutta ois kiva tietää mitä kaikkea se pitääkään sisällään:
Xtrackers Artific Intellig and BigDataUCITS ETF 1C
Nämä löytyvät liikkeellelaskijan sivuilta. Esim. tälle ETF:lle täältä kun selaa vähän alaspäin - katso kohta ”Securities held in Securities Holdings” (huom. vaatii ehtojen hyväksymisen ensin).
1 tykkäys
Viimekertaiseen kysymykseeni sain niin hyviä vastauksia, että kokeilenpa onneani uudestaan. 
Olen pohtimassa siis salkun painottamista nykyistä enemmän ETF:ien suuntaan. Löytyisikö viisaita ajatuksia tai olisiko vinkata mulle lukemista liittyen uudelleensijoittava ETF vs osinko-osake -pohdintaan? Omassa salkussa osingonmaksajat ovat kyllä maksaneet osinkonsa luotettavasti ja näistä vuosien varrella kertynyt hyvä tuotto, mutta arvonnousua on ollut hankalampi löytää tällaisista 5%-6% maksavista lapuista. Hakisin tässä pohdintoja siihen, miten tällainen kuvio pitkässä juoksussa toimii matemaattisesti. Eli osinkolappu, joka maksaa 6% brutto-osinkoa vuosittain, mutta ei anna arvonnousua (osingot takaisin samaan lappuun) VS uudelleensijoittavan global ETF:n pitkän juoksun tuotto-odote. Riski on tietysti osinkolapuissa huikeasti suurempi, mutta toisaalta pitkä sijoitusaika ja hajauttaminen vähentää myös riskiä.
Minkäslainen nousupotentiaali näillä ETF:llä muuten on historian valossa, jos ajatellaan jotain megatrendinousuja ja niihin sijoittaneita ETF:iä? Tuollainen ETF kun väistämättä sisältää aina myös alan häviäjiä. Moniko kertaistujia siis voisi teoriassa odottaa, jos joku tekoäly lähtisi vetämään isoa lujaa?
tekoalyetft ovat nousseet jo kuten tekoälyn suurimmat osakkeetkin. Jatkaako nousua vai posahtaako kupla ei voi tietää. Kaikkien megatrendiosakkeiden tai etfien osalta on seurattava tilannetta jotta ehtii myydä ennenkuin trendin huippu on ohi. Alussahan trendit usein nousee yli arvojensa kun kaikki haluavat osansa ja jossain kohtaa arvo lässähtää kun trendistä tulee valtavirtaa tai tulevaisuudenodotukset eivät toteudukkaan. Joten eivät ole buy and hold ETFiä kuten perusindeksiETF:t
Historiassa uuteen teknologiaan sijoittaminen on itse asiassa antanut varsin huonoja tuottoja. Tämä rational reminder - podcast avaa asiaa mielestäni erinomaisesti.
https://rationalreminder.ca/podcast/123?format=amp
Taustalla lienee sama logiikka kuin esim. Kiinan heikossa osakemarkkinakehityksessä. Vaikka tuotot kasvavat, niin kasvaa myös sijoitettava pääoma. Lopulta pääomalle ei saa suhteessa kovin hyvää tuottoa.
Paradoksaalisesti kutistuva toimiala voi tuottaa erinomaisesti kuten esimeriksi rautatiet ovat tuottaneet.
6 tykkäystä
Löytyykö tästä ketjusta ihmisiä, jotka olisivat sijoittaneet tai harkinneet sijoittamista vihreän siirtymän edellyttämiin hyödykkeisiin etf- tai indeksirahastopohjalta? Olisin kiinnostunut kuulemaan ajatuksia ja kokemuksia. Foorumilla on pari erillistä kuparikaivosketjua (mm. Oroco ja Boliden) + Raaka-aineet ja luonnonvarat -ketju, joissa asiaa on tältäkin kannalta jonkin verran käsitelty, mutta ko. ketjut ovat pääosin aika teknisiä ja erikoistietoa edellyttäviä, kun itse katson asiaa ihan tuulipukutasolta. 
Asia on ollut mediassa aika paljon esillä, mm. BlackRock on sitä painottanut seuraavasti (HS:n artikkeli 30.10.23): " —”Yksi tärkeimmistä muutoksen osatekijöistä on fossiilisiin polttoaineisiin nojaavan energiajärjestelmän vaihtuminen järjestelmään, joka nojaa metalleihin ja materiaaleihin.----Tulevaisuuden ilmastokestävämmässä maailmassa energiajärjestelmän pohja ovat esimerkiksi akuissa ja aurinko- ja tuulivoimaloissa käytettävät materiaalit. Niitä tarvitaan järjestelmää rakennettaessa paljon, mutta sen jälkeen niitä voidaan käyttää pitkään ja kierrättää.— BlackRock uskoo muutoksen tapahtuvan ”s-käyrän” mukaisesti: sähköistymisessä tarvittavien materiaalien, kuten kuparin, kysyntä kasvaa aluksi hitaasti ja sitten todella nopeasti. Siksi varainhoitoyhtiö uskoo materiaaleista tulevan pulaa, mikä nostaa niiden hintoja.— Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan tänä vuonna globaalit investoinnit pelkästään aurinkovoimaan ovat jo suuremmat kuin investoinnit uutteen öljyntuotantoon. Muutos kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana on ollut jyrkkä. BlackRockin mukaan tätä murrosta ei ole markkinoilla vielä täydessä mitassaan ymmärretty. ”Metallien ja materiaalien kysyntä tulee tulevina vuosina ylittämään kaikki aiemmat arviot”, raportissa kirjoitetaan. Esimerkkeinä raportti mainitsee juuri sähköjohdoissa tarvittavan kuparin ja tuulivoimaloissa tarvittavat maametallit."
Itseäni on alkanut kiinnostaa nimenomaan kupari, ja siitä on kirjoitettu suomeksi mm seuraavat mielenkiintoiset artikkelit:
Vm. artikkelissa todetaan mm., että v 2023 kaivosindeksi on kehittynyt huomattavasti osakemarkkinoita heikommin, mutta DBankin tuoreimman analyysin mukaan tämän suuntauksen odotetaan kuitenkin kääntyvän vuonna 2024. Pankin mukaan kuparin kysyntä Kiinassa on ollut yllättävän vahvaa vuonna 2023 sähköistettyjen ajoneuvojen ja uusiutuvan energian nopean kasvun vuoksi ja tämä voi antaa lisätukea hintojen nousulle ensi vuonna. Kiinassahan on viime vuonna satsattu todella isosti aurinkovoimaan ja jopa ennustettu sen kääntävän Kiinan ilmastopäästöt negatiivisiksi jo tänä vuonna, näin muistan Hesarista lukeneeni vähän aikaa sitten.
Vm. artikkelissa todetaan mm., että S&P ennustaa kuparin kysynnän tuplaantuvan reilussa 10 vuodessa, koska sitä tullaan tarvitsemaan niin valtavia määriä sähköistyvässä liikenteessä: sähköautoissa 2,5 x sen mitä polttomoottoriautoissa, ja energian tuotannossa vieläkin enemmän: aurinko- ja tuulivoimalat tarvitsevat suhteessa energian tuotantomäärään viisi kertaa enemmän kuparia kuin hiilellä tai maakaasulla tuotettu sähkö. Artikkelin mukaan kuparimarkkinat tulevat S&P:n ennusteen mukaan olemaan parhaimmassakin skenaariossa alijäämäiset vielä 2030-luvulla.
Minulla ei ole kykyä eikä haluakaan alkaa analysoimaan maailman kuparikaivosyhtiöitä sijoitusmielessä, joten päädyin lopulta Nordnetissa olevaan Global X Copper Miners UCITS ETF - USD Accumulating -etf:ään, joka on ainoa kupariin keskittynyt rahasto (jonka sieltä löysin). Se sijoittaa maailman suurimpiin kuparikaivosyhtiöihin ja sisältää mm. kaikki ne 4 yhtiötä, jotka Sijoittajan jutussa mainittiin. Kulut siinä ovat 0,7 %. Ajattelen, että pidän tätä kokeilupositiota ainakin vuoden (ehkä lisäilenkin…) ja katson, miten tilanne kehittyy - tämä ei ole hätäisen hommaa, sillä kuparin hinta on nyt laskussa taantumaodotusten myötä eikä varmaan ihan pian nouse tämäkään etf.
Mitäpä tuumaatte - onko muita kuparista tai muista vihreän siirtymän hyödykkeistä kiinnostuneita?
4 tykkäystä
Olen pohtinut vähän samansuuntaisia, etsiskellyt josko löytyisi etf jossa olisi kaikkia tulevaisuuden metalleja, kellään tietoa?
2 tykkäystä
Moikka,
Tätä on tullut seurattua: VanEck Rare Earth and Strategic Metals UCITS ETF
(VVMX) TER: 0,60%
ISIN: IE0002PG6CA6
Tulevaisuuden metalleista en tiedä, mutta ainakin harvinaisten ja strategisten metallien parissa häärääviä yrityksiä tähän sisältyy.
2 tykkäystä
Kupari on tunnetusti taloudellisen aktiivisuuden mittari. Se on hyviä ensimmäisiä merkkejä milloin talous lähtee nousuun. Heilunta on kovaa ja ajoittaminen mielestäni vaikeaa, kun kupari tarvitaan “kaikessa”. Itse olen nyt ehtinyt elää pörssissä useamman öljy loppuu ja meillä on energia kriisi kauden taloudessa. Olen kuunnellut erään professorin luennon, joka totesi kutakuinkin näin, että meillä on aina energiaa saatavilla ja tarpeeksi, mutta kysymys on siitä, että onko taloudellisesti kannattavaa.
SIjoittamisessa mielestäni aina kannattaa muistaa, että ennusteet on ennusteita ja pörssiennustajat osuvat varsin huonosti oikeaan. Olen itse harvinaisen samaa mieltä, että sähköistyvä maailma vaatii noita metalleja. Samalla tällä pyörii ketjuja, jotka uskovat vetyyn kovasti. Voiko liikenne vetyistyä ja vetosi menee pieleen?
Mitä itse tässä mietin niin jonkin asteista taantumaa tai lamaa saattaa pukata ja tällekkin päivää Euroopasta pukkasi miinusmerkkistä talouslukua. Voiko olla mahdollista, että kupari ottaa osumaa talouden indikaattorina ja nyt ei ole oikea aika sijoittaa? Voiko pörssi olla oikeassa, että tarve ei tuleekkaan kovin nopeasti? Esimerkkinä Tesla on joutunut tiputtamaan hintojaan ja kysyntä autoille on ollut ainakin jonkin verran odotettua pienempää. Jollei ole sähköautoja=> Ei ole niin paljon sähkön kysyntää=> Ei ole investointeja tuotantoon.
Olen elänyt samalla teknologia kuplan 2000-luvulla pörssissä. Nokian huipputuotot tehtiin 1995=>2000, mutta itse teknologia tuli käyttöön oikeasti vasta 15-20 vuotta myöhemmin. Siirtymä on oikeasti paljon pidempi kuin kun odotetaan. Nokia oli oikeasti jo ideoinut Ovi kaupan; UTMS verkko piti olla verkkoliikenteelle ja sitä varten Wap puhelin, mutta ani harva edes sähköpostia luki kännykällä, puhumattakaan selaamisesta. Oulussa oli kehitetty MyDevice kosketusnäytöllinen puhelin, mutta se ei koskaan kelvannut Nokialle. Koskenäyttöä pidetään Applen keksintönä, mutta tuote on tehty jo paljon aiemmin. Ainakin IBM SImon 1992: IBM Simon - Wikipedia
Tässä nyt tuon esille sitä, että sähköautot yleistyvät, mutta on vielä pitkä matka siihen, että kaikki liikenne on sähköistä. Se ei tarkoita kuitenkaan myöskään sitä, että liikenne kulkee nykymuotoisilla akuilla. Esimerkkinä Euroopan suurissa kaupungeissa huomattava osa joukkoliikenteestä kulkee sähköllä ilman akkuja. Metrot, trollit ja bussi muttamia mainitakseni. Jos mennään Nokiasta IPhoneen niin oikeastaan lähes kaikki siinä kommunikoinnissa on muuttuneet. iPhone löi läpi koska kaikki hyväksyivät, että akku voi kestää vain vuorokauden, kun sen aiemmin piti kestää mielellän viikko. Metallien tarve muuttuu huomattavasti, jos kaikki hvyäksyvät, että tarvittava range sähköautolle on 200 km ja se voidaan ladata esimerkkinä seuraavissa liikennevaloissa, vaikkapa “autorata” tekniikalla.
Lopuksi vielä se, että hunajapurkille on yleensä tunkua ja kilpailu veristä. Toimialojen kannattavuus tuppaa pysymään historiallisella tasolla ja niissä nousu ja laskukausia. Raaka-aineet tuottavta historiallsiesti väliin hyvin pitkään, mutta sitten on pitkiä matalan tuoton kausia. Alkaako hyvä kausi nyt vain 3 vai 5 vai 10 vuoden päästä. Jos nyt mennään 3 vuotta alas “liiallisen hypen vuoksi” niin, että ole melko pitkään aikaan tyytyväinen positioon.
Loppuun sitten veikkaus. Kupari on ollut viimeisen 10 vuotta hinnaltaan noin 4 taalaa, tällä hetkellä 3,76 ja se oli 10 vuotta sitten hiukan alle neljä taalaa niin veikkaan, että se vuoden päästä tarkastellessa tilannetta edelleen noin 4 taalaa niin meneekö veto pieleen. Edelleen, jos veikkaan sen olevan 3 vuoden päästä noin 4 taalaa meneekö pieleen? Jos näin niin mielestäni kupari ETF:ään ei kannata sijoittaa vielä kolmeen vuoteen.
11 tykkäystä
En ajattele kupariin sijoittamista niinkään autoilun sähköistymisen kannalta, vaan mietin isoa kuvaa = vihreää siirtymää ja siinä varsinkin "fossiilisiin polttoaineisiin nojaavan energiajärjestelmän vaihtumista järjestelmään, joka nojaa metalleihin ja materiaaleihin”, jota BlackRock monien muiden ohella on painottanut. Elikkä aurinko-, tuuli- ja ydinenergiaaa muun muassa. Autoilun sähköistyminen on tosiaan vielä alussa ja kehitteillä on tällä saralla monenlaista, joten lopullisia voittajia ei vielä tiedä kukaan. En “lyö vetoa” sen enempää sähköautoilun kuin kuparinkaan puolesta, mutta pidän mahdollisena/todennäköisenä kuparin kysynnän huomattavaa kasvua lähivuosina (kunhan taantumasta selvitään?). Tämän takia toin esille joidenkin arvostamieni lähteiden näkemyksiä asiasta, jota olen itsekin jo jonkin aikaa pohtinut ja joihin toivoin kommentteja. Tiedostan toki, että hyödykkeisiin sijoittaminen on aika problemaattinen juttu ja vaatii varsinkin noviisilta pitkää pinnaa, mutta onneksi minulla ei ole sen kanssa mihinkään kiire - saanhan ainakin oppimiskokemuksen, jos en muuta
No en itse artikkelia lukenut tarkemmin, mutta itse pidän autoilun sähköistymistä mahdollisena vaihtoehtona, mutta uskon tavarakuljetusten esiemerkkinä isommassa mittakavaassa menevän muilla rakaisuilla kuin akuilla. Siiirtymä otti mielestäni euroopassa kovan hyppäyksen sodan pakottamana, mutta onko tulevaisuudessa pakottavaa voimaa? Nyt voi olla edessä hengähdystaukoa ja muut asiat ajavat edelle, kuten oman maan puolustusvalmius.
Yleisesti tuo esittämäsi vaatii investointihalukkuutta ja mielestäni se ei tällä hetkellä ole kovin korkealla, korkojen nousua pelätään, mutta toisaalta korkoihin on tullut ennustettavuutta. Tätä taustaa vastaan hinnan nousun ennustaminen on turhan aikaista. Ennuste nojaa kovasti Kiinaan, jossa taloudessa on ongelmia ja sen halukkuutta kopistella sapelia Taiwanin kanssa. Itselläni oli positio rahastossa Franklin Natural resources jonkinlaisena turvana laman varalta, mutta sitten totesin, että aika liian aikainen mielestäni. Tämä asia miksi tästä asiasta halusin haastaa ja keskutella. Lisäksi mielessäni on eräs toinen kirjoitus, jossa kerrottiin kuplan merkit ja siinä muistaakseni merkki numero 5 olisi, että sijoituskohteeseen perustetaan ETF. Tätä taustaa vastaan itse ajattelen ETF:ien olevan hiukan huono näkemyksen ottamiseen.
3 tykkäystä
Voi olla hyvinkin, että olen tässä turhan aikaisessa, isot siirtymät vaativat tosiaan pitkän ajan ja tällä hetkellä taloudelliset näkymät ovat huonot. Mutta toisaalta vihreään siirtymään luodaan monenlaisia taloudellisia kannustimia, sekä USA:ssa että EU-tasolla ja näille tuille on ottajia. Iso syy, miksi päädyin sijoittamaan etf:ään, oli nimenomaan kiinnostukseni tähän koko alan kehitykseen. Kupari-etf sitten valikoitui jonkinlaisella poissulkumenetelmällä + en löytänyt juuri muita sopivia. Hyvä, että kokeneempana haastat, niin tulee mietittyä monelta kantilta asiaa. Positioni ei ole (onneksi?) suuren suuri 
Nordea rahastojen toimitusjohtaja sanoo, että puolet rahastoista voittavat indeksin ja puolet häviävät kulujen verran.
Oikeastihan puolet häviävät ja puolet voittavat ennen kuluja, mutta reilu enemmistö rahastoista häviää indeksille kulujen jälkeen. Kummallista, millä tiedoilla pääsee noin korkealle liksalle, mutta kai se on pakko uskoa fiktioon, kun pitää rahastaa naiiveja sijoittajia, tai muuten omatunto ei kestäisi.
14 tykkäystä
Ajattelin heittää, että onhan täältä halukkaat varmasti painostaneet Nordnettiä SPYI:n lisäämiseksi kuukausisäästämisen pariin? 
5 tykkäystä
Kyllä laitettu myös ja olisi kiva saada kyseinen ETF säästösoppariin. Siihen asti laitan tuohon tuotteeseen rahaa toisella välittäjällä, kun ei viitsi 15€ maksaa ostoista.
2 tykkäystä
Oletko muuten saanut selville miksi Amundi ei enää KIID:iä tarjoa? Ovatko vetäytymässä pohjoismaiselta markkinalta vai onkohan kyseinen tuote poistumassa kokonaan?
Aika erikoista että KIID on ollut, mutta se on myöhemmin otettu pois.
2 tykkäystä
Ei kyllä mitään hajua miksi tekivät tälläisen päätöksen. Epäilen syyksi rahan. Liikaa työtä ja vain vähän rahavirtoja sisään.
2 tykkäystä