Tämän TER oli ennen 0,07%. Hienoa, että laskenut.
Onkohan tuo muistamasi swap tax se kulu, mitä osapuoli veloittaa rahastolta. Swapin toiminta on eräässä RR foorumin postauksessa avattu seikkaperäisesti ja siihen liittyy rahan lainausta. Mutuilen, että nykyään korkeampien korkojen ympäristössä se kulu on korkeampi kuin pari v sitten. KIID-esitteissä on “liiketoimintakulut” osio, joka kattaa käsittääkseni transaktiokulut arvopapereiden hankkimisesta. Kerran se oli I500:lla 0,11%, sitten olen nähnyt 0,03% ja nyt se on 0%. Invescolta tai Amundin synteettisistä se on merkitty nollaksi. En tiedä, miksi se on vaihdellut noin paljon eri tarkastushetkinä ja en ole varma onko swapeissa jotain muita piilokuluja tai onko synteettisen kyseessä ollessa edes kulu arvopapereiden treidaamisesta vai kuvastaako se jotain muuta swap kulua. Paljon on epäselvyyttä.
Yksi swap rakenteen heikko kohta on vakuudet. UCITS määrää tosiaan vakuuksien laadusta ja se constituent basket ilmoitetaan rahaston sivuilla. Sieltä voi katsoa, että joillain synteettisillä esim SP500 rahastoilla ne ovat pääosin jenkkifirmojen osakkeita, mutta olen nähnyt myös esim. eurooppalaisen pankin omia osakkeita tai tytäryhtiön osakkeita siellä korissa. Herättää kysymyksiä voisivatko joskus rikollisessa mielessä luistaa vakuuskorin laadukkuudesta niin, että siellä on jotain subprime scheissea. Mutta regulaatio teoriassa tämän estää ja ne voi itse katsoa rahaston sivuilta, joten en pidä realistisena mahdollisuutena ja samaa foliohattuahan voi käyttää myös fyysisen rahaston osakelainauksen vakuuksien laadusta.
Itse haluaisin sanoa, että en ole huolissani tai tee eroa synteettisen ja fyysisen välillä, mutta emotionaalisesti fyysinen tuntuu paremmalta 50v holdiin, vaikka tuolla aikajänteellä mahdollisen verohyödyn menetys kenties epärationaalisen mielenrauhan kannalta kasvaa jo merkittäväksi kustannukseksi. Isoin “riski” synteettisissä lienee se, että USA lopettaa tämän loop holen mahdollistamisen. Olen ainakin kaksi kertaa lukenut syvällisesti Swapin toimintaprosessin vaiheet, mutta en edelleenkään muista sen kaikkia detaljeja. Se oli monikohtainen lista.
Minäkin puhuin tästä aiemmin ja tällaisena +50v/ikuisuuden sijoitushorisontin omaavana henkilönä kiinnostaa ja houkuttelee tuollainen vero- ja kuluoptimoitu salkku. Tuollainen perusindeksirahastosalkku voisi olla vielä olemassa 50v päästä ja edelleen halpa ja koska aika on niin pitkä, että regression to mean voisi ehtiä tehdä tehtävänsä ja lähes kohde kuin kohde tuottaa suunnilleen saman verran ±1% cagr, jolloin joku 0,3-0,5 %:n kulusäästö tarkoittaa suuria summia.
On myös todella nautinnollinen fiilis ajatella, että salkkusi kulut olisivat esim 0,1% tai max 0,2%. Super halpaa varainhoitoa. Faktorisalkku maksaa jotain 0,5-0,7% ja otat samalla betin sen puolesta, että faktorit toimivat jatkossakin.
Suomen verokäytäntöjen takia meidän tulee välttää luovutusvoittoveroja. Yhden ison omistuksen verolle tuleminen johtaisi helposti kuluun, joka pilaisi kaiken kulusäästön ja MCW indeksiä vastaan ylituoton hakemisen mahdolliset onnistumiset.
Jos teoriassa laittaa nyt kaiken VWCE tai IUSQ ja katsoo salkkua uudestaan 50v päästä niin rahasto on melko varmasti edelleen olemassa, strategia on validi ja ei ole tarvinnut tehdä mitään. Sen sijaan olen käyttänyt tuhottomasti aikaa eri strategioiden miettimiseen, jotta vain voisi voittaa edes 1% vuodessa tuollaisen 70 ÄO sijoituksen, mutta jos yksikin faktorirahasto lopetetaan matkalla, niin helposti kaikki mahdollinen hyöty häviää. Itse olen jo kaiken säädön johdosta pahasti takamatkalla sitä, että olisin vain 2021 keväällä laittanut kaiken VWCE & chill.
Lopulta looppi palaa kuitenkin siihen, että nuokin mahdolliset kuluhyödyt eivät merkitse mitään, jos ei pysty holdata, vaihtelee sijoituskohteita tai joutuu esim. myydä epäotolliseen aikaan salkkua ja helposti esim. 100€ lisää säästämällä kuukaudessa voisi saada perusindeksillä yhtä hyvän tuoton kuin (ehkä) kuluoptimoidulla tai faktorisalkulla.
Itsellä kuitenkin ainakin toistaiseksi on suunnitelmana faktorisalkku, joka on nykyisen tiedon valossa optimoitu parhaan tuotto-odotuksen mukaiseksi. Tuntuu, että ihmisten luontainen käyttäytyminen johtaa tietynlaisiin virhehinnoitteluihin vuosikymmenestä toiseen ja sen lisäksi on teoreettisesti riskipohjaisia syitä sille, miksi joidenkin osakkeiden pitäisi tarjota korkeampaa tuottoa.
