Ovat Suomen suosituimpia rahastoja ja saatavilla myös muissa pohjoismaissa, joten luotto säilyvyyteen on melko korkea. Ilmaisuuden pysyvyyttä on mahdoton arvioida.
Jos pitäisi lyödä vetoa kumpi säilyy pitempään Seligsonin OMXH25 ETF vai NN Suomi indeksi, niin ainakin itse laittaisin rahani NN Suomi indeksin puolesta.
Nordnet Indeksirahasto Suomi ESG on Suomen suosituin rahasto. Emme juhli. | Nordnet
Tässä vastaavat kuvat vielä muistakin yleisistä faktoreista kuin pelkästä arvo miinus kasvu (HML). Laskin kuvaan liukuvat viimeisen 10 vuoden preemiot.
Alkuperäiset Fama-French faktorit (FF3):
RMW:llä ja CMA:lla täydennetyt FF5-faktorit:
Näistä kuvista huomaa jo melko selvästi, että aina kun joku faktoreista on ollut nollissa tai miinuksella, niin vastaavasti muilla on mennyt hyvin. Koskee myös markkinariskiä itsessään.
Nämä sisäistettyäni olen ainakin itse tullut järkiini ja lakannut uskaltamasta keskittää pelkkään markkinariskiin, siitä huolimatta että viime vuodet on mennyt poikkeuksellisen hyvin ja kaikilla muilla huonosti.
Hyviä kuvia. Vähän samanlaiset kelat itsellä.
Olen miettinyt että tavallaan hajautetun faktoriportfolion “worst case”, jos faktorit lakkaisi toimimasta lienee about markkinabeta (-) faktorisijoittamisen kalliimmat kulut, koska se on kuitenkin sen verran hajautettu.
Vrt. yksittäiseen faktoriin sijoittaminen saattaisi aikaansaada suurehkon alituotonkin, jos faktori yhtäkkiä lakkaisi toimimasta.
Juuri tätä on tullut mietiskeltyä. Kun tein viimeksi ison salkkuremontin, järjenjuoksu oli sen tyyppinen että laitoin isoimman potin JPGL:ään, ja suuntaan sitten uudet kontribuutiot kuukausisäästön avulla edullisesti markkinaan ja small cap valueen.
Yritän tässä pikkuhiljaa löytää sen ratkaisun jonka oikeasti voisi edes jollain tasolla automatisoida ja unohtaa, saa nähdä onko realistinen haave lainkaan. Viimeksi olen nyt koko talven pohtinut olisiko mitään järkeä ostaa jotain momentum-ETF:ää kumoamaan noiden mainittujen negatiivista painotusta sille. Kaikki tahdonvoima menee kun yrittää olla katselematta momentum-rahastojen voittokulkua talven ajalta.
Kuluista:
Pelätäänkö rahostojen kulutasoa liikaa rahastoja valittaessa? Oman empiirisen tutkimuksen mukaan korkeampi kulutaso korreloi jollakin tasolla pitkän aikavälin tuottojen kanssa.
Esimerkkinä alla Evli Suomi Pienyhtiöt, jossa 1.6% kulut vs sp500
Aika pienellä vaivalla löytää muita vastaavia tapauksia.
Oletko harkinnut uraa rahoitusteorian parissa? Tällaista korrelaatiota on vertaisarvioiduissa tutkimuksissa etsitty melko pitkään, mutta kukaan ei ole löytänyt. Itseasiassa havainnot ovat päinvastaisia.
Helppoja Nobeleita olisi napsittavissa noilla tuloksilla.
Jos haluat tietää miksi muiden vastaavien tapauksien löytäminen on helppoa, voit aloittaa hakusanoilla survivorship bias.
Tuon valkkaamasi rahaston viimeaikaiset tuotot selittyvät SMB:n ja HML:n alituotoilla lähimenneisyydessä. Jos olet sitä mieltä että pienet, kannattamattomat kasvuyhtiöt ovat voittajia myös jatkossa, sellaisia voi ostaa myös huomattavasti halvemmilla kuluilla kuin tuossa rahastossa.
Melkein kaikki on selitettävissä faktorialtistuksilla, mutta ei niille ole mitään järkeä altistua vahingossa ja kalliilla.
Mulla on just pieni momentum siivu kumoamaan value rahastojen miinusmomentumia. Mutta aika vähän. Lopulta JPGL on positiivinen momentum myös, joten säästöjen kaataminen sinne on helppo vaihtoehto.
Sinänsä minusta valuen ja EM valuen odotettu tuotto on kaikkein houkuttelevin tällä hetkellä. Itselle vaikea olla kaatamatta kaikkia säästöjä aina niihin tai value osakepickeihin 
Muistaakseni Morningstar tutki eri rahastojen tuottoja ja niiden attribuutteja kuten Morningstar tähtiä ym. Ja päätyi siihen että kaikkein parhaiten rahastojen tuottoja selitti kulut käänteisesti. Parhaiten tuottaneilla rahastoilla oli pienet kulut ja päinvastoin.
Tavallaan käy ihan järkeen. Realistisesti joku 1-2 % vuosittainen alpha (ylituotto vertailuindeksistä) on todella kova suoritus. Mutta jos perii 1,5% kulut, niin sijoittajalle se on sama kuin vertailuindeksi, vaikka oikeasti pickit oli ihan hyviä. Tavallaan korkeilla kuluilla lähdetään niin isolta takamatkalta, että vaatii aivan jäätävää suoritusta. Paljon helpompi tapa parantaa sijoittajien tuottoja on vain laskea kuluja Harva toki näin tekee.
Suomenkin parhaat rahastot PYN Elite ja Seligson Phoebus on esimerkiksi suhteellisen edullisia. Niidenkin track olisi jollain 2% hallinnointi 20% tuottopalkkiolla aika erinäköinen sijoittajalle.
Minusta mistään perus osake/korkorahastosta ei kenenkään pitäisi nykyään maksaa yli 1% hallinnointikulua. Joku järkevä tuottopalkkio voisi olla mutta niissäkin tulee helposti ongelmia ja vääränlaisia kannusteita.
Tämä, kun se MCW esim. EUNL on kokonaiskuluineen 0,5 %. Tai SPPW ja VGVF ovat 0,4 %. Faktorirahastot eivät ole kokonaiskuluiltaan kuin vain vähän kalliimpia, ehkä 0,1-0,3 %, joten voi olla hyvinkin worth it. Tosin, niiden sisäisestä treidauksesta aiheutuneet piilokulut jäävät hämärän peittoon. MCW on tehokas, koska se ei treidaa juuri ollenkaan.
Mutta ennen kuin noihin faktorirahastoihin kannattaa isommalla panoksella lähteä, vaatii rautaista perehtymistä, että pystyy varmasti pitämään eikä usko lopu. Kuva liittyy (RR-foorumin statsini).
Kaiken tämän jälkeen → avuv/avdv/aves/qmom/imom equal weighted + 1.5x vipu.
I am a simple man.
E: Siis en omista mutta haluaisin omistaa. @CitizenJ RR foorumilla on oma ketju “buying US listed etf for europeans” tjsp. Ymmärrykseni mukaan tiettyjen välittäjien kautta optioilla on mahdollisuus.
EE: nyt portfolio on joku wishistä tilattu versio tuosta. ZPRV/X, SMLK, JPGL, WTED, XDEM. Vipua on 1.5x
Miten näihin pääsee tarkalleen ottaen käsiksi?
Muodostuiko “toimeksiantokulut” kuinka suuriksi?
Edit. Onko samalla AOT muutakin vai miten päädyit nuin vähiin riveihin? Momentum ETF:illä ei ole edes lainoitusastetta.
Edit. @Wallet_Nahlroos Ehdin jo innostua, että keksit keinon ostaa näitä kohtuu vaivalla ja kuluilla Nordnetin kautta.
Toi vipu vaatinee jo melko kovia kiviä. Ylläpidät varmaan sitä aktiivisesti, mikä tarkoittaa myymistä laskumarkkinassa?
Itsellä yleinen strategia on 50% MOM ja 50% SCV. Hakusessa maksimaalinen hajautushyöty absoluuttisesti korkealla tuotolla. Toki pohjautuu historialliseen dataan, eikä tulevaisuudesta ole varmuutta.
Kk-säästön Nordnetissa olen asettanut 50% LCQ ja 50% SCV.
Vipua 0, koska tavoite on, että en ajattele sijoituksia joka päivä. Siinä vielä parannettavaa. Vipu varalla maailmanlopun kriisejä varten.
Kyllähän tuo kunnon faktoripainotteinen salkku houkuttelee hieman. Siinä on vaan niin paljon vaivannäköä, että tällä hetkellä ei tunnu siltä että olis vaivansa väärti.
-Ensinnäkin, hyviä UCITS ETF:iä ei ole kauhean montaa.
-Toiseksi, jotta saisi kunnon faktorihajautuksen niin pitäisi omistaa montaa ETF:ää jolloin kulut ostoista nousisi liian korkeaksi tällaiselle, joka säästää ja sijoittaa kuukausittain osan palkasta.
-Kolmanneksi, mitään varmuutta ei ole että faktorit toimisi tulevaisuudessa ja että ero MCW indeksiin olisi merkittävä.
Nämä sanottuani, itse olen sijoittanut myös osan salkustani osaan tunnistetuista faktoreista (small cap, value) ja niin teen jatkossakin hajautushyödyn vuoksi. Mutta tämän lisäksi suurin paino on kuitenkin MCW-tuotteissa, jossa helppous ja yksinkertaisuus houkuttaa. Mikäli faktorisijoittaminen tulee helpommaksi meille suomalaisille niin toki aion sitä pohtia uudestaan.
Eikö teitä hirvitä faktori-ETF:ien pienet AUMit? Esim zprx:n AUM on vain 158 miljoonaa. Liekö kyseistä ETF:ää edes olemassa 30v päästä? Tuskin on kovinkaan hyvä bisnes?
Miten päädyit tuohon vipuun?
Tiedätkö tähän jotain laskukaavaa tai laskuria?
Se oli maksimit mitä nordnet suostui antamaan ei kovin tieteellistä.
Jossain siellä syvällä RR oli kaava jolla laskea salkun ja vivun suhde optimaalisesti Margin call tilannetta varten. Vähän liian korkeaa matikkaa itselle.
Lisättäkööt tähän, että etf/rahasto vipu on 1.2x johon en koske. Lopuilla ylimääräisillä yolotan yksittäisiä osakkeita joten tuo vipu seilaa 1.2-1.5x välillä.
Joskus kauan aikaa sitten muistan laskeneeni, että margin call tilanteessakin saan järjesteltyä muualta likviditeettiä tarpeeksi estääkseni margin call tilanteen. Toki jos ollaan syvimmässä GFC tilanteessa ja lainoitusasteet laskevat nolliin, niin asia erikseen.
Ehkä olen astetta riskiä sietävämpi henkilö koska nukuin tämänkin karhumarkkinan vipu päällä kuin Juha Varelius.
Kyllä se hirvittää. Luettuani tuon 8000 viestin UCITS-ketjun loppuun asti, sai joukkopsykoosin turvin vähän rohkaisua. Jossain vaiheessa oli tilanne jossa RR-foorumilaiset omistivat ihan saletisti enemmistön JPGL:stä.
AUM on yksi noista syistä miksi nykyinen ratkaisu ei kaikilta osin varmasti ihan vielä ole sellainen jonka voisi unohtaa vuosikymmeniksi, vielä on nysväämiselle tilaa.
Yhden tai parin ison position eli ETF:n lakkauttaminen voisi johtaa niin messeviin verovelkojen maksuihin, että kaikki hyöty menisi ja voisi jopa tulla selvästi turpaan verrattuna MCW:n.
Näin se vaan on kuten sanot. Jos ei tuota huomioi ollenkaan, ei faktoritilttaukseen ole mitään asiaa.
Vielä suurempana riskinä pidän itse sitä että faktoreiden preemiota saa odotella pidempään kuin mulla olisi aikaa. Sellaisessa tilanteessa on riskinä vielä tuplahäviö, koska silloin tuo sulkeutuminen on todennäköisempää kuin hyvän tuoton jälkeen.
Ei kai 100miljoonan etfiä aleta sulkea? Etfiem määrää kasvaa koko ajan joten toihan on vain tapa puskea nykyiset asiakkaat kilpailjoille.
Itse huomasin että Clean Techiin oli tullut uusi matalampi kuluinen ETF. Kun lisäksi käyrä näytti että uusiutuvat oli tehneet higher lown niin otin sitä. Olihan toi spreadi ikävä, mutta jo vuoden päästä se on kuitattu. Tossa on mukava 122 firman hajautus. Kiinalaisia firmoja 10%, mikä tietty ikävää.
