Mielenkiintoinen analyysi. Oliko tässä laskettu oston/myynnin hinnaksi suosituksen antamishetken hinta vai sitä seuraavan pörssipäivän avaushinta? Laajojen suositushistoriassa taitaa näkyä sen päivän päätöshinta, jolloin suositus on annettu. Suositusmuutoksethan tulee aina pörssin ollessa kiinni, joten tällä hinnalla ei koskaan oikeasti saa ostettua/myytyä. Kaupan saa tehtyä aikaisintaan seuraavan päivän avauksesta, jolloin markkinahintakin on reagoinut suositusmuutokseen.
Edit: datan perusteella oletan, että on laskettu suosituspäivän hinnalla. Tällöin antaa hyvän kuvan analyysin osuvuudesta, mutta ei välttämättä suositusten peesailun toimivuudesta käytännön sijoitusstrategiana johtuen edellä mainitusta efektistä.
Edit: datan perusteella oletan, että on laskettu suosituspäivän hinnalla. Tällöin antaa hyvän kuvan analyysin osuvuudesta, mutta ei välttämättä suositusten peesailun toimivuudesta käytännön sijoitusstrategiana johtuen edellä mainitusta efektistä.
Hyvä pointti ja täysin totta. Osa ylituotosta voi olla Inderes-efektiä ja todellisella sijoittajalla ei välttämättä ole käytännön mahdollisuutta saada laskettua tuottoa. Kuten mainitsit tämän voisi ottaa huomioon käyttämällä hintana seuraavan päivän avausta, mutta tästä tulisi lisää työtä tälläiseen pöytäliinalaskuun. Voisi olettaa että Inderes-efekti olisi pienempi large cap yhtiöissä tai haihtuisi jossain määrin seuraavaan suositukseen mennessä. (edit: lisätty lainaus)
Mielenkiintoista, ettet löytänyt korrelointia investment faktorin kanssa tuottoihin (CMA, or conservative minus aggressive) olisin mututuntumalla heittänyt, että inderesin mallisalkun ylituotot johtuvat juuri markkina beta, size ja growth faktoreista.
Mikä sinänsä on jännää, koska pienet kasvuyhtiöt ovat tilastojen valossa se kaikista huonoiten tuottava “asset class”. Onko indereksen analyytikoilla sitten todella kovaa suorittamista tuolla “sijoitus universumin roskalaatikolla”
Harkintaan menee idea vivuttaa indereksen suosituksia osakesäästötilillä.
“Alpha funding” voisi käytännössä toteuttaa ostamalla mallisalkkua yhden yksikön ja shorttaamalla OMXHSCGI indeksiä 0.79 yksikköä. Tämä olisi johtanut noin nollakorrelaatioon Alpha fundin ja small cap indeksin välillä. Käytännössä toki ostettaisiin mallisalkun osakkeet (ja ei toteutettaisi mallisalkun käteispositiota), jolloin shottipuolella pitäisi olla suunnilleen yksi yksikkö indeksiä.
Tai vaihtoehtoisesti shortattaisiin sopiva määrä OMXHCAPGI indeksiä mallisalkun osakkeita vastaan, jolloin meille jäisi nettona karkeasti Suomen small cap premium + Inderes alpha. Vaihtoehtoja on monia.
Riskinä (etenkin vivutetussa positiossa) olisi tietysti se, että risk premium (markkinan tuotto, joka tässä neutralisoitaisiin) on pitkässä juoksussa tietysti monin verroin luotettavampi tuotonlähde kuin mikä tahansa alpha joka perustuu taitoon. Ihmiset pysynevät riskiä karttavina maailman loppuun, mutta taito tai etu suhteessa muihin sijoittajiin voi olla katoavaista. Mutta markkinatuoton rinnalla tietysti alpha on enemmän kuin tervetullutta.
Hienoa! Kun lähtee kokoamaan analyysiä osakekohtaisesti, niin se tajoaa paljon työtä, mutta myös paljon erilaisia mahdollisuuksia. Itselleni tuli myös mieleen (kuten Hapakka mainitsi), että tuolla sinun metodilla eri osto-/myyntipäiviä käyttämällä olisi kätevää tutkia tätä paljon puhuttanutta Inderes-efektiä.
Olin itse myös yllättynyt, että mallisalkun tuotot eivät korreloineet muiden kuin size faktorin kanssa. Itse ajattelin, että profitability tai AQR:n laatufaktori (quality-minus-junk) olisi antanut jonkinlaisen korrelaation, mutta ei.
Tästä TanjaTaalerin kysymyksestä liittyen vuh:n analyysiin tuli mieleen yksi tärkeä seikka, joka jäi analyysissani mainitsematta. Nimittäin “paperituotot” vs. “oikeat tuotot”.
Ymmärtääkseni mallisalkun tuotot on tehty oikealla rahalla ja todellisilla transaktioilla eli ne sisältävät kaupankäyntiin liittyvät kulut. Mallisalkun tuotot ovat siis “oikeita tuottoja”. “Paperituottoja” puolestaan ovat esimerkiksi käyttämieni indeksien tuotot. Esimerkiksi sijoittamalla OMXHSCGI:n mukaisesti (tälle ei ole olemassa ETF:ää tai vastaavaa lähes kulutonta indeksirahastoa), koituisi sijoittajalle kuluja kaupankäynnistä.
Eli kun vertaan mallisalkun tuottoja indekseihin, on tämä itse asiassa epäreilu vertailu mallisalkun kannalta, joka on maksanut kulut kaupankäynnistään.
Totta, veroja ei huomioida. Veroilla (kuten myös ns. Inderes-efektillä) olisi ollut merkitystä yksityissijoittajalle, joka olisi seurannut mallisalkkua omissa sijoituksissaan. Mutta veroja ei tule huomioida analysoitaessa mallisalkun suoritusta suhteessa indekseihin tai muihin faktoreihin, jotka eivät myöskään maksa veroa.
Minusta tulisi huomioida. Indeksiä voi seurata matalakuluisella rahastolla jolloin osinkoverot ja myyntivoittoverot eivät keskeytä korkoa korolle ilmiötä. Aktiivista osakepoimintaa on nyt mahdollista tehdä ilman veroseuraamuksia osakesäästötilillä mutta pääoma on rajoitettu 50 000 euroon. Verojen huomiotta jättäminen antaa aivan liian ruusuisen kuvan osakepoiminnasta suhteessa indeksin holdaamiseen.
Ei ole huomioitu. Olen samaa mieltä @Markku_Kurtti aikaisempien kommenttien kanssa. Analyysi voitaisiin oikeastaan jakaa kahteen kysymykseen:
Mikä on Inderesin kyky poimia osakkeita? (ilmeisen hyvä)
Miten paljon tavallinen sijoittaja saa tuottoa suosituksia seuratessaan?
Vastaus kysymykseen 2. on vastaus kysymykseen 1 vähennettynä näillä tekijöillä: tuotto - Inderes-efekti - verot - kaupankäyntikulut. Tämä olisi erittäin mielenkiintoinen lisäys analyysiin ja voisin sellaisen tehdä jos saisin suositushistorian datana (@Verneri_Pulkkinen). Nyt tosiaan jouduin kopioimaan sen jokaisesta raportista erikseen exceliin. Tällä voisi analysoida myös sitä kuuluisaa Inderes-efektiä
Uskoisin että tuotto ylittää silti Indeksin. Jos sijoittaa riittävän euromäärän per osake niin kaupankäyntikulut ovat Nordnetillä 0,06-0,20% ja yhden osakkeen suositus vaihtuu lisää <> vähennä harvemmin kuin kerran kuukaudessa eli kaupankäyntikulut jokaisella osakkeella ovat alle 1%/v. . Inderes-efektin tutkiminen vaatisikin sitten päiväkohtaista markkinadataa ja se on vaikeampi tehtävä. Olen nähnyt että monessa osakkeessa tuotto voi olla jopa 4% seuraavana päivänä. Jos laskemastani vuosituotosta ottaa pois nämä ja 30% se on edelleen yli indeksin, mutta nyt oltaisiin jo lähempänä hintaindeksiä käyttämälläni ajanjaksolla: (14%-4%-1%)*0,7= 6,3% vs 3%. Osingot pitäisi vielä lisätä ja tehdä oma “X GI” tuottoindeksi jokaiselle osakkeelle. Tämän tekeminen huolellisesti olisi vaikeaa muttei mahdotonta
Se piti vielä lisätä että myös rahasto tai etf-sijoittajalle tulee verot voitoista enemmin tai myöhemmin maksettavaksi jos osuutensa joskus lunastaa, mutta tämä sijoittaja hyötyy korkoa korolle efektistä ilman verotusta ennen tätä tapahtumaa. Arvo-osuustilillä kauppaa tekevä maksaa verot välittömästi ja siksi korkoa korolle tuotto on pienempi, mutta toisaalta hän ei lopussa joudu maksamaan veroa kaikista aiemmista tuotoistaan kun on ne jo kerran maksanut. Lyhellä aikajänteellä tällä ei ole paljon merkitystä, mutta pitkällä aikajänteellä matemaattisesti rahasto/etf-sjoittaja on loppupeleissä verotuksellisesti voittaja, ei tosin ilman veroja.
Esimerkki:
Etf-sijoittaja saa 10% tuoton seuraavat 10v, mutta maksaa lopussa voitoistaan 30%: kokonaistuotto 112% (1.10**10-1)*.7
Aot-sijoittaja saa 10% tuoton seuraavat 10v ja maksaa 30% veron joka vuosi eli saa 7% vuosituoton: kokonaistuotto 97% (1.07**10-1)
Toivottavasti meni laskut oikein, pointtina ettei tämä verotuksellinen etu ole niin suuri kuin voisi ajatella.
Silti kummalla tavalla tahansa laskien, jos Inderesin mallisalkku kasvaa tällä vauhdilla, niin tuhannessa vuodessa omistuksiin tulee kuulumaan koko maapallo ja puolet kuusta.
Itse en ymmärrä miksi mallisalkun tuloksissa pitäisi huomioida verot, minkään/kenenkään muunkaan tuottograafeissa niitä ei tavata huomioida (oli kyseessä sitten Indefoorumin salkkujen tuotto -ketju, rahastojen tuottohistoria tai sijoitusgurujen TWR-tuotot). Mallisalkun alkupääomakin on sattunut olemaan se OST:n suurin sallittu 50k€, joten mallisalkun tarinan voisi myös imitoida yksityishenkilön OST:nä. Ja jos yksityishenkilöllä on tuota suurempi sijoitusvarallisuus niin yrityksen perustaminen sijoitustoiminnalle voisi olla ihan harkinnan arvoinen vaihtoehto, ja eikä voitoista menisi veroja maksuun.
Kyllä esimerkiksi osinkojen ennakkopidätykset huomioidaan täysimääräisesti tuottografeissa. Rahastot yleensä eivät juodu näitä
maksamaan mutta esimerkiksi Nordnetin Tanskan indeksirahasto joutuu nämä hoitamaan.
Olisikohan muuten Mallisalkun tiliotetta mahdollista laittaa jakoon excel-tiedostona? Esim. @Verneri_Pulkkinen ? Kyllähän sen pystyy copypasteilemaan itsekin Mallisalkun sivulta, mutta ei tarvitsisi scrollata tuota 10v tiliotetta kokonaan alkuun asti
Puhuin mallisalkun analyysissä tappioriskistä ja esitin empiirisiä drawdown-käyriä. Jos aihe ja teoria sen taustalla kiinnostaa, niin tutkin tappioriskiä, jonka nyt nimesin drawdown-riskiksi, tarkemmin kirjoituksessani täällä: Drawdown-riski – ja mikä sen määrittää.
