Inderes Oyj - "Yhtiö kuuluu kaikille"

Voipi olla väärä ketju aiheelle, mutta ratsastetaan nyt näiden tuoreiden liikevaihtotietojen tykönä. Eli mistä lähtien nää SEBin Inderes-lyhytanalyysit on olleet maksumuurin takana? Eikös nämä aiemmin olleet kuitenkin ihan avointa kamaa vai pätkiikö muisti nyt pahemman kerran?

12 tykkäystä

Eikös se tuosta ihan normaalisti aukea:

https://www.inderes.fi/files/bb3b5d8c-1350-4db8-be43-b88d7b35636c

Tai SEBin sivuilta:

https://research.sebgroup.com/corporate/reports/124389

7 tykkäystä

SEBin linkki toimii, mutta tuo ensimmäinen linkki vaan ilmoittaa että vaatii premium-tunnarit…

9 tykkäystä

Pitäisi olla avoimena! tarkistetaan @Miikka_Laitila

14 tykkäystä

Tää on nyt korjattu, kiitos kun ilmoitit!

16 tykkäystä

Kun tässä tänään annettin painetta päivityksistä, niin julkaistaan ne nyt ennen Zoneen lähtöä.

Laskekaa itse kasvuprosentit.

Kanava Q4 2022 Q3 2023 Q4 2023
Foorumi FI 21909 21086 21218
Foorumi SE 115 162 181
Foorumi DK 39 88 95
YouTube 21300 23600 24200
YouTube Nordics 271 625 690
Facebook 23792 25000 25000
FB:n Osakesijoittaminen-ryhmä 57000 60600 60965
Instagram 10000 10600 10800
TikTok 4312 5843 6571
LinkedIn 4442 5546 5683
HCA LinkedIn 7557 8335 8444
42 tykkäystä

Laitetaan uuden vuoden kunniaksi taas uusin omistajalistaus: Inderes Oyj

Mikko Mäkinen hiukan lisäillyt ja tervetuloa uutena osakkeenomistajana heti sadan suurimman listalle @Timo_Huhtamaki

Vähennyspuolella Inderesin ex-analyytikot Joonas Korkiakoski ja Petri Kajaani, hieman negatiivisena näen heidän halunsa myydä syystä, että toivon mukaan kenellekään muulle ei tule mieleen vaihtaa työpaikkaa vapautuakseen yhteisön “paineesta” , nythän olisi jo mahdollista mm. @Verneri_Pulkkinen myydä 2/3 omistuksistaan, toki se ei ole hänen kohdallaan relevanttia, koska osingot juoksevat :slight_smile: Niinikään ex-analyytikko Jesse Kinnunen kuitenkin vielä pitää kiinni osakkeistaan eli uskoa ainakin hänellä löytyy, hatunnosto siitä hänelle. Hieman kärpäsestä härkäsen tästä tahallani tein, koska on varsin ymmärrettävää, että haluaa hiukan hajauttaa omistuksiaan, semminkin kun tarjolla on nyt tavaraa varsin huokeilla arvostuksilla.

Jotta ei jäisi täysin tyhjänpäiväiseksi höperöinniksi tämä viesti, niin kysytäänpä virallisesti asia, jonka toin jo esiin salkkupäivityksessäni: Altistuuko Inderes valuuttariskeille ja olisiko järkeä käyttää valuuttasuojauksia!? @Mikael_Rautanen lienee oikea henkilö tähän vastaamaan, mutta jos ollaan vielä lomalla, maltan kylllä odottaa vastausta ensi viikkoon :slight_smile:

44 tykkäystä

Olettepa te tarkkasilmäisiä :slight_smile:

Joo, itselläni on pienyhtiöitä enemmän kuin lääkäri suosittelee. Tosin ovat paljon mielenkiintoisempia, eikä niitä tai niiden avainhenkilöitä seuratessa ainakaan tyhmemmäksi tule.

Olen ostanut Inderesiä salkkuun muutamista syistä. Myönnettäköön etten ole tehnyt syväluotaavaa analyysiä asiasta, mutta ajatteluni perustuu tässä seuraavaan jäsentymättömään kelaan:

  • Uskon että maailma arvopaperistuu kaiken aikaa ja pörssiyhtiöiden määrä tulee kasvamaan. Uskon myös pääomasijoittajien salkuissa olevan paljon IPO-valmiita yhtiöitä, jotka ovat potentiaalisia asiakkaita lähivuosina, kun ikkuna taas aukenee. Uskoakseni sijoittajaviestinnässä on jatkossa “varustelukilpailua”, kun uuden sukupolven IR-johtajat haluavat näyttää kynsiään (vanhemmissakaan ei toki ole mitään vikaa, mutta next generation näkee esimeriksi yhteisöjen voiman, somepresenssin ja uudet tavoittavuuskeinot vieläkin kirkkaammin, mikä ajaa kysyntää Inderesin palveluille).
  • Tämä on ennen kaikkea synerginen ja markkinalla aivan uudenlainen kokonaisuus teknologiaa, alustaa ja palveluita, josta itse käyttävät tätä vauhtipyörä-vertausta, joka on looginen ja vastaa myös omia kokemuksiani. Tällaisen “Inderes Machinen” price to copy on varsin korkea, jos joku haluaisi rakentaa samanlaisen.
  • Pidän yleisestikin yhtiöistä, jotka rakentavat omaa kategoriaansa ja uskaltavat ottaa kantaa oman alansa kehitykseen. Kulttuuri vaikuttaa hyvältä ja Inderesillä on kyky ilmiöittää asioita ja hankkia ansaittua näkyvyyttä, mikä tukee erilaisten partneruuksien ja asiakkaiden hankintaa. Viestinnässä uskalletaan kulkea omaa tietä ja kritiikkiin suhtaudutaan avoimesti ja rakentavasti, mikä on terve merkki. Inderesin eri palvelukokonaisuuksissa tuntuu olevan aitoa tuoteomistajuutta ja sydäntä mukana myös heillä, jotka eivät kuulu perustajajengiin.
  • Kohderyhmät ovat ihanan selkeät (sijoittajat ja pörssiyhtiöt) ja näkyvyyden rakentaminen kohderyhmään onnistuu ilman jatkuvia markkinointipanostuksia. Uusi sijoittamisesta kiinnostunut kansalainen tai listautumista harkitseva yhtiö ei voi olla törmäämättä Inderesiin.
  • Firmalla on tosiasiallinen mahdollisuus muodostaa Nordic Champion toimialalle ja rakentaaa rajojen yli ainutlaatuinen kokonaisuus, jolla Nordic-alueen sijoittajainformaatio ja palvelut yhdistyvät yhteen alustaan, ja tieto asiakkaat ristiinpölyttyvät Nordic-alueella. Esimerkiksi Ruotsissa on valtavasti mielenkiintoisia yhtiöitä, jotka ehkäpä haluaisivat levittää sijoittajakuntaansa myös Suomeen, ja toisaalta suomalaiset sijoittajat päästä käsiksi pohjoismaisiin yhtiöihin, jopa suomen kielellä. Nyt valuaatio on mielestäni vain Suomen bisneksen arvo, ja sekin alakanttiin (markkina-arvo noin 34 meur).
  • Alustalla on sen kasvaessa sijoittajakohderyhmän korkean engagementin vuoksi ainakin teoreettisesti laajempi monetisoinnin potentiaali
  • Asiakaspysyvyys vaikuttaa hyvältä, palveluiden ristiinmyyntimahdollisuudet ovat selkeät ja teknologioiden & palveluiden innovaatiopotentiaali näin selkeällä kohderyhmällä on hyvä. Pääbisneksen reunoillakin on mahdollisuus tuottaa arvoa, esimeriksi listayhtiön markkinoinnillisesta ulottuvuudesta tai employer branding- kulmasta ja sitä tukevista tuotteistusmahdollisuuksista ei paljon ainakaan omassa kuplassani puhuta, vaikka selvää on että listattu yhtiö saa tuotteilleen, palveluilleen ja työnantajabrändilleen hyödynnettävää ja pidemmälle jalostettavaa näkyvyyttä, mikäli osaa sen hyödyntää.
  • Sijoittajaviestintä ei uskokseni ole asiakasryhmänä kovin hintasensitiivinen vaan toimintarmuutta ostava, jolloin muutaman tonnin hintaeron takia ei lähdetä vaihtamaan palveluntarjoajaa esimerkiksi yhtiökokouspalveluissa, saati lähdetä vaihtamaan integroitua sijoittajasivustoa.
  • M&A-mahdollisuudet ovat olemassa eikä bisnes sido pääomaa
  • Tekoäly avannee mahdollisuuksia sisällöntuotantoon ja rajat ylittäviin kieliversioihin

Lopuksi vanha ja kulunut kummastelu: on se nyt kumma, ettei Ålandsbanken voi ostaa analyysiä, kun on muuten niin loistava bolag. Nyt Suomen sijoittajaviestinnästä vastaa käytännössä Aki Pyysing. Voisitte huviksenne kutsua joskus vieraaksi jonkun heiltä, esim. Lars Sjöderfjelliä voisi haastatella ruotsiksi ja laittaa teaseriksi pyörimään Ruotsin uudelle foorumille. Jonkin uuden Inderesin ESG-palveluiden idean voisi ilmoittaa myös ÅB:n Itämeriprojektiin (haku on nyt auki!).

PS. Pitää aina varmuudeksi sanoa, että omalla kohdallani mahdolliset tulevat treidailut tälläkään osakkeella eivät ole signaali uskon puutteesta, vaan usein saatan myydä kovina nousupäivinä pienen osan omistuksesta ja taas ostaa takaisin, kun tulee myrskypäivä. Jos usko johonkin firmaan kokonaan poistuu, myyn yleensä koko omistuksen.

90 tykkäystä

Kiitos luottamuksesta uusille omistajille!

Hiljainen jakso juuri alkanut, joten jätetään varmuuden vuoksi vastaus tähän 6.2. osarin yhteyteen

25 tykkäystä

@Verneri_Pulkkinen Pörssin suunta -ketjussa oli juttua tuottavuuden parantamisesta. Saako kysyä esimerkkinä yritysten AI-hyödyntämisestä, että miten tätä on taklattu Indessä itsessään?
Tulee ensimmäisenä mieleen LLM-mallien käyttö esim. tilinpäätösraporttien analysointiin.
Mutta tällaisen version kehittäminen maksaa ja sen hyödyt analyytikkojen työn tuottavuuden nostamiseen on - minkälaiset? Tämän tyyppisiä asioita varmaan kaikissa yrityksissä mietitään, mutta on varmaan iso kynnys hypätä käyttämään IT-budjettiä näihin vrt. muu kehitystyö vai kuinka?

17 tykkäystä

Voin vastata yhteisötiimin puolesta ja pyydetään analyytikoista vaikka @Tommi_Saarinen kommentoimaan. :smiley:

Meidän tiimissä “tekoäly” esimerkiksi korjaa nykyään useimpien videoiden ääniraidat. Sen lisäksi videoiden kansikuvat tehdään tekoälyä hyödyntäen. Tekoäly kääntää tekstejä ja osaa luoda yhä paremmin tekstityksiä myös videoihin, ja lyhyissä videoissa tätä hyödynnetään Suomessa ja tulevaisuudessa Ruotsissa. Jahka siltä suomi sujuu, on mahdollisuuksia moneen. Olemme huomanneet merkittävää tehostumista työnteossa mikä on mahdollistanut enemmän aikaa itse sisältöjen suunnitteluun ja parempaan perehtymiseen.

Käsittääkseni Inderesin pieni mutta pippurinen käännöstiimi hyödyntää myös tekoälyä, mutta se on kait ihan niin perusjuttu alalla ettei siinä ole mitään ihmeellistä. :smiley:

Analyytikot ovat vitsailleet tekevänsä ChatGPT:llä yhä enemmän tekstiä, ja olenkin huomannut kahvihuoneessa visiittien määrän, keston ja intensiteetin kasvaneen, mutta annetaan tiimin itse kommentoida miten asianlaita todellisuudessa on. :laughing:

Flik on käyttänyt käsittääkseni tekoälyä mm. äänen tuottamiseen. Sen lisäksi minua häiritään yhä enemmän sisäisissä kanavissa feikki-Varteilla, joissa minulla ei ole osaa eikä arpaa. :smiley:

(Onkohan minulla oikeutta omaan ääneen ja kuvaan, olen alkanut miettimään… Pitänee tarkistaa työsopimus. :smiley: )

Kooditiimin puolesta @Miikka_Laitila osannee sanoa. Inderesillä on niin monia toimintoja etten ehdi nyt kaikkia pingaamaan tähän, analyysihän on vain osa isompaa kokonaisuutta.

Lisäys: aika moni työntekijä tuntuu oma-aloitteisesti hyödyntävän tekoälyä. Esimerkiksi palaverin lopussa saattaa paljastua palaverirungon ja kysymysten olleen osin tekoälyn luomia. Sen lisäksi Slackissa on oikea “puuhapaja” innokkaita kokeilemassa kaiken maailman virityksiä.

48 tykkäystä

@Marianne_Palmu ja @Antti_Jarvenpaa käsitteli mm. tätä heidän AI-videollaan kuukausi takaperin:

15 tykkäystä

Sijoittajana tietysti kiinnostaa myös, että miten tämä näkyy yhtiön alimmalla rivillä eli miten tätä tehostumista seurataan konkreettisesti. Jos säästynyt aika kuluu “kahvihuoneessa” istumiseen, niin hyötyhän on nolla.
Kuten itsekin laitoit tekoälyn heittareihin, niin sekin on aika ohkainen raja monessa kohtaa, mikä on hyvin kehitetty sovellus ja mikä varsinainen tekoälysovellus.

21 tykkäystä

Analyysitiimissä ollaan lähinnä ideointivaiheessa tekoälytyökalujen osalta. Ideoinnissa on mukana kooditiimiläisiä, jotka ovat erittäin hyvin ajan tasalla viimeisimmistä tekoälysovellusten kehitysaskelista. Heiltä saadaan palautetta ideoiden toteutettavuudesta ja kustannuksista.

ChatGPT:n maksulliset tunnarit on toki kaikilla kiinnostuneilla, mutta erityisen systemaattisesti tuota ei tietääkseni toistaiseksi hyödynnetä.

Kehitysideat jakautuvat karkeasti

  1. Sisäistä tehokkuutta ja laatua parantaviin työkaluihin
  2. Sovelluksiin, joita tarjottaisiin asiakkaan/yhteisön käyttöön

Ensimmäinen kategoria on varmastikin se mistä toteutuksessa lähdetään liikkeelle, sillä sisäisen työkalun kehittäminen on varmasti kevyempi ja vähemmän kriittinen harjoitus.

Hyödyt tulisivat siis palvelun/alustan suuremmasta arvosta käyttäjille tai työntekijöiden kapasiteetin kasvusta (esim. seurattavia yhtiöitä/analyytikko). Päätavoite ei ole lisätä kahvihuonehengailua. :slight_smile:

29 tykkäystä

Kahvihuonekeskusteluistahan ne parhaat ideat syntyvät, kun eri alojen asiantuntijat tarkastelevat samaa asiaa eri näkökulmista. Ja voivat tehdä sen ilman ideointia kahlitsevia kokouskäytäntöjä.

Lisää tekemisen laatua parantavaa kahvihuonehengailua!

27 tykkäystä

Täytyy todeta tähän että tämä on ihan totta, vaikkakin vähän vaikea mitata. :joy:

Menee vähän jo ketjun aiheesta ohi, mutta kun ei täällä kauheasti kriittistä keskustelua ja arvonmääritystä Inderesistä näy niin nostetaan näitä seikkoja esille.

Ainakin ”ysikerroksessa” missä analyytikot ja yhteistötiimi majailevat, kahvikeskusteluista varmaan 90 % liittyy osakkeisiin.

Pitäisi joku viikko leikillään mitata, mutta moni 15 minuutin keskustelu analyytikon kanssa jostain yhtiöstä korvaa pidemmän päälle helposti useamman analyysiraportin ja jopa laajan lukemisen, nopeuttaen sisällöntekoa näistä firmoista valtavasti kun haastattelija tietää jo firman kahvipöytäkeskusteluiden pohjalta ja toisaalta analyytikko on joutunut minun kaltaiselle semibullerolle toistamaan useita kertoja miksi joku yhtiö olisi hyvä tai huono sijoituskohde.

Nuo on myös työn suola ja yksi parhaita ellei paras syy saapua fyysisesti toimistolle paikalle mahdollisimman usein.

47 tykkäystä

Ihan kovan luokan tekijä “ehdolla” hallitukseen:

Joakim Frimodig (s. 1978, Suomen kansalainen, BA, Oxon) toimii CapMan Oyj:n päätoimisena hallituksen puheenjohtajana. Hän on toiminut CapManin johtoryhmässä vuodesta 2016 ja toimitusjohtajana vuosina 2017–2023. Frimodigilla on ollut keskeinen rooli Inderesin liiketoiminnan käynnistysvaiheessa vuosina 2013–2015, jolloin hän toimi yhtiössä hallituksen jäsenenä. Frimodig tuo hallitustyöskentelyyn kokemusta ja osaamista mm. pääomamarkkinoista sekä liiketoiminnan kansainvälisestä laajentumisesta.

Ja hiukan ruotsalaista osaamista:

Helena Norrman (s. 1970, Ruotsin kansalainen, MSc) toimii globaalin viestintäyhtiö Kekst CNC:n osakkaana sekä Pohjoismaiden toimintojen johtajana. Hän on aiemmin toiminut Ericssonin globaalina viestintä- ja markkinointijohtajana sekä johtoryhmän jäsenenä vuosina 2010–2019. Norrman tuo hallitustyöhön kokemusta ja osaamista viestintäalalta ja kansainvälisestä liiketoiminnasta sekä Inderesille tärkeää Ruotsin markkinatuntemusta.

52 tykkäystä

Mitenkähän tälle nyt käy? :pleading_face:
https://view.news.eu.nasdaq.com/view?id=b51290b6d504a152a98a15260f6c8071e&lang=fi&src=micro

30 tykkäystä

Kyllähän lähtökohtaisesti sopimus sitoo Efecteä edelleen. Sopimuksesta pääsee varmaan maksamalla ulos jollain exit-feellä. Inderes saa siis X ajalta maksun, mutta Inderesin ei tarvitse käyttää henkilöstöresurssia palvelun tuottamiseen, mikäli se on Efectelle jatkossa tarpeeton.

Näin ainakin itse mutuilisin.

16 tykkäystä

Tätähän ei kukaan voi sopimusta näkemättä tietää, mutta ihmettelisin suuresti, jos siellä ei ole purkupykälää tämän tyyppisten tapausten varalle. Voi olla, että Inderes saa purkamisen yhteydessä jonkun ennalta sovitun korvauksen (joka on siis on huomattavasti vähemmän kuin sopimuksen jäljellä oleva arvo), mutta pitäisin todennäköisimpinä vaihtoehtona, että laskutus vain lakkaa siinä vaiheessa, kun yhtiö poistuu listalta eikä ko. palveluille olee enää käyttöä.

Kaukaisesti vastaavan tyyppisiä ostosopimuksia on tullut tehtyä edellä mainituilla rakenteilla, mutta jokainen sopimus on toki omanlaisensa.

8 tykkäystä