Toi One stop shop, missä yhdistyy ison luokan tuotannon osaaminen, design ja tapahtumatuotanto ja AGM juridiikka tuntuu kyl iskevän hyvin meidän asiakaskuntaan 
Se mitä Innovatics tuo on osakasrekisteri, äänestysosaaminen ja fyysisen kokouksen puoli, eli tää yhdistettynä meidän virtuaali ja hybridituotantoon muodostaa tuon One stop shopin, mikä tuntuu olevan se voittava resepti. Varsinkin kun meillä on yhdessä niin paljon osaamista nyt ja kokemusta, niin saadaan sen kauttakin hyvä mielenrauha meidän asiakkaille. Innovaticsin liiketoimintaan en luonollisesti voi ottaa kantaa, mutta meidän yhteistyö toimii läpinäkyvyyden kautta ja suunnitellaan hyvin tuleva kausi, eli tuleva 2025 kevät, paljon myydään ja millä kustannuksilla ja työvoimilla tehdään ne yhdessä.
Tässä vähän lisää tietoa Innovatics Oy:stä ja Oskarista:
Linkki englanninkieliseen sivustoon, jossa kerrotaan lisää:
https://ir1.innovatics.fi/ir/sv/inderes/Home/InnovaticsInfo
Innovatics tietosuojaselosteessa:
Edit: @Yu_Gong ehtikin jo pari minuuttia aikaisemmin kertoa Innovaticsistä tarkemmin
En tiedä mitä “osakerekisterin hoito” tarkoittaa, mutta Euroclear taitaa kuitenkin hallita ja kontrolloida koko dataa, koska toimii arvo-osuusjärjestelmän ylläpitäjänä. Euroclear lienee siis jollain tavalla välikätenä jokaisessa yhtiökokouksessa tavalla tai toisella?
Asiakkaalle varmasti mieluinen Inderesin malli, mistä yhdestä paikasta pystyy ostamaan kaiken. Voisin kuvitella, että yhtiökokouksen järjestäminen vaatii yhtiöltä aika paljon (ainakin kun mietin eilen Mandatumin kokouksessa kaikkea sitä järjestelyä mitä on varmasti jouduttu tekemään), joten hyvä jos Inderes pystyy myymään kaiken tarvittavan samasta paikasta.
Voin vähän avata tätä
Listayhtiöiden on lakisääteisesti Suomessa pakko pitää rekisteri Euroclearin järejstelmässä ja Innovaticsin järjestelmässä on enimmäkseen listaamattomia yhtiöitä jatkuvana palveluna. Paitsi yhtiökokouksen aikaan kun rekisteri otetaan väliaikasesti data Euroclearin listasta ja säilytetään kokouksen ajaksi meidän AGM-palvelussa. Tämä tapahtuu ns. täsmäytyspäivän aikana ja on luonteva osa prosessia kun järjestetään yhtiökokousta.
Rekisterin käsittely on kuitenkin hyvin olennaista osaamista kun järjestää yhtiökokousta, koska iso osa työstä tapahtuu aineiston eli rekisterin ja ennakkoäänestyksen käsittelyssä Sitten jos kokouksessa ilmenisi äänestys, niin rekisterin käsittelyn osaaminen ja ominaisuudet softassa pääsevät kunnolla loistamaan
Tää osaaminen yhdistettynä tuotanto, design, juridiikkaan ja tapahtumatuotantoon saadaan toimiva resepti sujuvan yhtiökokouksen toimittamiseen.
Tämä on meidän raportoidulla eli FAS-kirjanpidon mukaisella EPS:llä laskettu. Koska olemme FAS-kirjanpidossa, yrityskauppoja poistetaan jatkuvasti taseesta, mikä painaa raportoitua lukua. Raportoimamme näistä oikaistu EPS oli siis 0,80. Valitettavasti datapalvelut jotka myyvät dataa eteenpäin lähes aina näyttävät lukuja tuon raportoidun EPS:n ainoastaan, mikä on pieni harmi meidän First Northissa olevien FAS-yhtiöiden kannalta.
Innovaticsillä on muutakin liiketoimintaa, mikä kannatta huomioida jos yrittää näitä lukuja tulkita.
Nämä yhteistyöt ovat tuoneet ja niiden pitää tuoda alustallemme hyvää ja laadukasta sisältöä, jota käyttäjät pitävät hyödyllisenä.
Inderesin liikevaihdon kehittymistä on varmaankin miellyttävämpi tutkia viimeisen 12 kuukauden summana (LTM = Last Twelve Months) niin saadaan kausivaihtelut tasoiteltua.
Samalla ehkä voi tutkia ko summan kuukausikohtaista muutosta vuosittaisen sijaan.
Jos ajatellaan Sifter-yhteistyötä. He pyrkivät poimimaan globaaleja laatuyhtiöitä. Laatuyhtiön ominaisuutena on, että suoranaisia kilpailijoita on harvassa. Tällaisten yritysten kilpailijoiden löytyminen meidän “ei aina niin laadukkaasta” Hesulista on verraten epätodennäköistä. Näin ollen oletan, että Inderesin analyytikot eivät ole syvällisesti verrokkianalyysissa perehtyneet esim. Sifter-rahaston sijoituksiin. Toki mm. lääkealalla Inderesillä löytyy vahvaa analyytikko-osaamista. Täten on riski, että videoissa esitettyjä heppoisia väittämiä ei haasteta. Toki Inderes-yhteisö voi jälkikäteen suorittaa faktantarkastusta, mutta se taas ei varsinaisesti videoista tee yhtään laadukkaampia.
Kävellessäni äsken Sanomatalon läpi, tuli jälleen kerran mieleen, joten kysytään @Mikael_Rautanen , onko kannattavaa pitää Flikin tapahtumastudio lähes kaupungin parhaalla paikalla, käyttöaste omien Peter Lynchmäisten havaintojen pohjalta ei ole mitenkään erityisen iso, toki liikun lähinnä päiväsaikaan.
Onko vuokrasopimus erityisen edullinen vai onko satunnaisten tapahtumien järjestäminen todella niin kannattavaa liiketoimintaa, että paikka on hintansa arvoinen!?
Ymmärrän toki, että studiolla on mainosarvoa ja kilpailuetua hyvän saavutettavuutensa ansiosta. Kunhan nyt aloin osakkeenomistajana mikromanageeraamaan Inderesin vuokrakuluja🙂.
Toimitusjohtaja ja talousjohtaja käyneet maanantain kunniaksi ostoksilla:
Mikael tietysti jo valmiiksi suurin omistaja, mutta Mikollakin alkaa olla pitkälti toistakymmentä tuhatta lappua salkussa.
Edit: onko nämä jotain vuoden 2023 ostoksia, mutta tulivat pinginä etusivulla?! 
Edit 2: no @Atte_Riikola jo paikkasikin, eli osakesäästöohjelmaa. Vuosiluku tiedotteessa vissiin väärin.
Nämä liittyvät tähän meidän osakesäästöohjelmaan, josta näytti tänään uudet osakkeet ilmestyneen Nordnetiin
Edit. tiedotteisiin tainnut alkuun napsahtaa typona väärä vuosiluku 
Kiitos kysymyksestä! Kyllä, studioinvestointimme ovat tähän mennessä olleet hyvin onnistuneita. Sanomatalollahan meillä on samassa yhteydessä myös toinen pikkustudio pienempiin tapahtumiin. Sijainti ei ole edullisin, mutta tapahtumissamme asiakkaan (pörssiyhtiö) ja osallistujan (analyytikot, salkunhoitajat, sijoittajat ym.) kannalta sijainti on tosi tärkeä. Näissä pitää vaan tarkasti seurata käyttöasteita ja välttää yli-investoimista tekniikkaan niin yhtälö toimii. Ja studiohinkaan ei pidä investoida muutamaa ydinlokaatiota enempää, vaan jousto kuluihin ja skaalautuvuus rakennetaan kumppanuuksilla tapahtumatiloihin.
SEB:ltä uusi pidempi analyysi:
Laajasta raportista mielenkiintoinen havainto:
Vaikka listautumiset ovat romahtaneet vuodesta 2021, on Ruotsin puolella näitä tehty kuitenkin melkein saman verran viime vuoden heikkona hetkenä kuin mitä Suomessa tehtiin hypevuotena.
Ruotsi on aika tärkeä avaus Inderesille kun suhteuttaa listautumisten määrää tämän hetken tilausanalyysiasiakkaiden määrään.
Toki tässä kuvaajassa pitäisi varmaan huomioida myös listattujen yritysten poistuma, jotta todellinen kuva selviäisi 
@Tomi_Valkeajarvi tenttasi uutta työntekijää @Mikael_Maijala:a.
Miksun kanssa nähtiin jo, mutta tervetuloa tätäkin kautta!
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:12 Mikael Maijala
00:22 Harrastukset
00:36 Sijoittaminen
01:08 Työnkuva
Positiivista uutisvirtaa viimepäiviltä, kun kaksi uutta yhtiötä on saatu analyytikkoseurantaan. Hienoa, että pystytään yhä voittamaan uusia yhtiöitä Helsingin pörssistä lähteneiden tilalle ilman IPOjakin ja toivottavasti on myyty kerralla muitakin IR-palveluita analyysin kylkeen.
- Spinnova seurannan aloitus: Arpa on heitetty (31.5.2024: Lisää, 2 e).
Spinnovan oma tiedote siitä, että analyytikkoseurannan kasvattaminen on ollut tärkeä tavoite ja sillä palvellaan erityisesti piensijoittajien suurta omistajajoukkoa: Inderes aloittaa Spinnovan osakkeen seurannan - HKFoods seurannan aloitus: Kotipesä kuntoon (3.6.2024: Vähennä, 0,65 e)
Vernerin Kahvihuoneeseen postaamasta tilastosta tuli mieleen tutustua miten yhteisön määrän ja toiminnan kehitys vertautuu sijoittamisen yleiseen kehitykseen.
Inderesin kvartaalirapsoista katsottujen lukujen perusteella yhteisön koko ei kuitenkaan ole oikeastaan tällä aikajänteellä muuttunut.
Q4 2021:
Inderes-yhteisön aktiivinen jäsenmäärä kasvoi 18 tuhannella käyttäjällä 75 tuhanteen jäseneen vuoden 2021 aikana
Q1 2024:
Inderes-yhteisön aktiivinen jäsenmäärä kauden lopussa oli 74 (69) tuhatta
Ei siis kasvua pariin vuoteen käyttäjämäärissä tai käyttäjien aktiivisuudessa (hyvässä tai pahassa)
Tätä kehitystä kun vertaa vaikka Pörssisäätiöön tilastoon suomalaisista pörssisijoittajista, niin pitääkö tässä tulkita, että Inderesin merkittävyys tai kattavuus ihan Suomen sisälläkin on suhteessa kutistunut. “Markkina” kasvaa nyt nopeammin kuin Inderesin yhteisö.
Mielenkiintoinen kysymys siis on, missä se kasvava massa sijoittajia luuraa / seuraa aiheita? Kuka kasvaa Inderesiä nopeammin vai pirstaloituuko markkina? Inderesin tavoittavuus näillä numeroilla mitattuna näyttää saturoituneen nopeammin kuin sijoittajien määrä Suomessa. Toki osa varmaan kuluttaa Inderesin palveluja suoraan Spotifyn, Youtuben ym kautta, mutta esimerkiksi Youtubessa tilaajamäärän kasvu on myös Inderesin osalta aika maltillista. Alla vertailukuvassa Inderes, Sijoituskästi ja NordnetSuomi.
Myös katsottujen videoiden määrässä Nordnetin ja Inderesin kasvu on aika maltillista esim Sijoituskästiin verrattuna.
Markkinaa kaiken järjen mukaan olisi siis kyllä otettavissa, mutta Inderesin yhteisön koko laahaa.
Harvoin yhtiön edustajat yrittää vääntää tulkintoja vieläkin negatiivisimmiksi, mutta yritän murtaa perinteitä.
Mielestäni vertailu tuohon osakesäästäjien taulukkoon ei ole niin paha. Siinä asteikko vähän hämää: osakesäästäjien määrä on kasvanut 940 tuhannesta vajaaseen miljoonaan eli +6 % parissa vuodessa. Tuo on kumuloituva numero, mikä lähtökohtaisesti kasvaa kun tilejä tuskin suljetaan överisti. Sen sijaan Inderesin YAU ei ole kumuloituva määrä tilejä vaan epäaktiiviset aina putoaa siitä 12kk jälkeen.
Sen sijaan itsenäni mietityttää, miten Nordnetin asiakasmäärä on paisunut vastaavasta kevään 2022 500 000 rikkomisesta (pörssi oli jo laskumarkkinassa) nyt Q1 2024 579 tuhanteen eli +16 %.
Ajatus siis ei ole, että Inderesin yhteisönmäärä seuraisi Nordnettia tismalleen mutta mielestäni Nordnet on hyvä esimerkki siinä mielessä, että se on nettipohjainen kokokansan sijoituspalvelu. Jos se kasvaa, Inderesin luulisi kasvavan myös yli ajan. Toki Nordnet taitaa imeä muilta asiakkaita, koska tosiaan osakesäästäjien yms. määrä ei ole kasvanut noin paljoa vastaavassa ajassa. Ja tietysti Nordnetillakin on varmasti hyvin passiivisia asiakkaita, mutta kuitenkin.
Tuota mietin itsekin paljon, koska käsittääkseni vastaavankaltaisia yhteisöjä Suomessa ei paljoa ole. On mahdollista, että suomalaiset jatkavat itsepintaisesti osakesäästämistä mutta siitä vain ei haluta enää puhua niin paljoa tai osakkeita seurata. Käsittääkseni myös nuoremmat painottavat enemmän rahastoja ja indeksejä, mikä on toki fiksua mutta mihin Inderesin suurelta osin osakesijoittamiseen keskittyvä palvelu sopii vähemmän.
Yksi selitys voi olla, että ilmeisesti ulkomaisten osakkeiden suosio kasvaa vauhdilla. Tässä ote Nordnetin Q1 rapsasta:
“Nordnet Suomen asiakkaat tekivät vuosineljänneksen aikana 2,5 miljoonaa kauppaa, mikä on kaksi prosenttia enemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Ulkomaisilla markkinapaikoilla tehtyjen kauppojen määrä kasvoi 20 % ja maaliskuussa ulkomaisen kaupankäynnin osuus kaupankäynnin volyymistä oli jopa 49 %.”
Jos puolet volyymista on ulkomailla, ei taida Suomi-osakkeet samalla tavalla enää kiinnostaa. Positiivista kontraajille Hesulissa, huonompi Inderesin yhteisömittari YAUlle.
Jos Risto Murto uhkasi jättää Suomen pörssin kahdessa vuodessa, kansa näyttää jo äänestävän jaloillaan tai ainakin kaupankäyntivolyymeillaan.
Ulkomaalaisten osakkeiden suosion lisäksi sijoitusskene voi myös pirstaloitua, missä Inderes on vieläkin enemmän niche hard core palvelu. Toisaalta on täällä valtavasti myös kansankielestä sisältöä. Tämähän voi olla myös karhumarkkinan (joka kylläkin päättyi syksyllä 2023 mutta nousu ei ole monien mieltä lämmittänyt) aiheuttaa turtumista. Jos HEX paukkuisi 2021 huippuihin ja YAU pakittaisi samaan aikaan… Sitten olisin vieläkin enemmän mietteissäni!
Jep, esim. 70-80 % meidän tubevideoista katsotaan natiivisti tubessa joten voi olettaa, ettei läheskään kaikki käytä palvelua ainakaan aktiivisesti. Tai onhan meillä joku 70 000 ihmisen Facebook ryhmäkin missä epäilen, tietääkö väki edes että se on Inderesin FB ryhmä!
Sijoituskästin menoa on ollut ilo seurata, mutta heillä videokatseluita ajaa erityisesti hyvät mutta ei aina suoraan sijoittamiseen liittyvät haastattelut kuten Halla-Ahon ja muiden julkimoiden vierailut yms. InderesTV on pidetty puhtaasti sijoittamiseen keskittyvänä kanavana, jolloin luulisin nykymenolla Sijoituskästin heittävän katseluissa Inderesistä ylikin jollain aikavälillä nykymenolla, jos vain kutsuvat mielenkiintoisia vieraita. Tuossa tyylissä on kylläkin se hyvä puoli, että asiakkaille voi näyttää isoja katselulukuja ja tuollaisen alustan päälle kelpaa rakentaa. Toisaalta kerääkö se puoleensa enemmän sijoittajia vai muunlaisen sisällön kuluttajia, on eri juttu. Mutta toistaiseksi meillä on tykätty pitää tiukka fokus sijoittamisessa ja keskittyä siihen ytimeen, missä ollaan parhaita. Tuben tuorein katseluennätys on tämän vuoden Q1 tuloskaudelta, eli videoiden suosio ei ainakaan ole laskenut.
Tuben algoritmeissa tilaajamäärällä ei ole suoraan niin väliä, ja meiltä tulee liikaa videoita koska max 3 saa päivässä notifikaatiot. Siksi ei olla keskitytty tilaajamäärän kasvuun siellä. Olemme kyllä harkinneet jatkuvasti kanavan pilkkomista useammaksi, jotta niiden tilaaminen olisi mielekkäämpää katsojille ja esim. analyytikkohaastis ei floodaantuisi 10 toimarihaastiksen alle aina.
Lisäys: vielä tuohon inderesTV:seen, meillähän alkuvuosina kutsuttiin paljon vieraita, kun Inderes oli aika nobody, mutta sitten kun kriittinen massa saavutettiin on pyritty kasvattamaan omia henkilöbrändejä. Niissä on kuitenkin enemmän jatkuvuutta, koska Suomesta loppuu sijoitusskenen julkkikset tosi nopeasti ja muut julkkikset… semi nopeasti tiukalla julkaisutahdilla. Tämä ei siis sano, etteikö nytkin välillä inderesTV:ssä, varsinkin podissa, näkyisi vierailijoita mutta pääsääntöisesti matsku on esiintyjiä myöten hyvin “kotikutoista”.
Tuohon pörssisäätiön kaavioon jos saisi samat käyrät mutta henkilön iän mukaan kategorioittain.
Esimerkiksi omille lapsille avattu tilit pari vuotta sitten, mutta tuskin vuosiin ovat foorumin vakio kävijöitä saati sitten kirjautuneina käyttäjinä.
Varmaan monen asian summa.
Verneri puhui Vartissaan listautumisista.
Jos leikitään, että listautumisia alkaisi nyt satelemaan, niin kuinka monta uutta yhtiötä nykyinen Suomen analyysitiimi pystyy ottamaan ennen kuin pitää rekrytä lisää? Unohdetaan Ruotsi nyt tällä kertaa.
Ei varmaan ole yhtä helppoa vastausta, mutta haluaisin silti jonkin suuntaa antavan luvun, enkä mitään poliittista pyörittelyä.
Josko @Mikael_Rautanen, @Antti_Viljakainen tai @Petri_Gostowski osaisi vastata?
Oikein arvattu. Muuttujina ovat listautumisten odotetun määrän lisäksi esimerkiksi niiden laatu (ts. toimiala), rekrykandidaatien saatavuus (nuoremmat jr-analyytikot vs. sr-kaarti), toisella puolella ostotarjousten määrä ja muutamat sisäiset henkilöstön käytettävyyteen liittyvät asiat. Olemme viimeisen parin vuoden hiljaisempana aikana pyrkineet nostamaan tehokkuutta, mikä on pienentänyt vapaata kapasiteettia, vaikka samaan aikaan nuorempien analyytikoiden kehitys eli kyky ottaa suurempi yhtiömäärä on toiminut vastavoimana. Tappiin “kapasiteetin käyttöastetta” ei myöskään koskaan nosteta vaan nyrkkisääntönä karkeasti 10-15 yhtiötä pitäisi pystyä aina nielaisemaan seurantaan, kunhan ne tulevat eri sektoreille ja kohtuullisessa aikaikkunassa. Tässä tilanteessa ollaan myös nyt.
Isossa kuvassa analyysin tekeminen on kuitenkin skaalautumatonta touhua eli “listautumisten sateleminen” johtaisi Suomen tiimissä myös selvään rekrytointien kiihtymiseen vuosien 2020-2021 tavoin. Ongelma olisi toki erittäin positiivinen.