Toivottavasti 
ei pelkästään hallintohommiiin vaan myöskin kasvattamaan/kouluttamaan entistä etevämpi analyytikoita. Asiantuntijaorgnisaatioden perisynti on monesti, että parhaat eivät jaa tietotaitoaan.
25 tykkäystä
@Juha_Kinnunen out of office videolla juha taisi kehua uusien analyytikoiden learning-curvea, suhteutettuna esim. omaansa kun hommia aloitteli. Eiköhän iso osa tästä ole juuri yhtiöstä eikä yksilöstä kiinni, olettaen että suuriosa analyytikoista ovat kuitenkin fiksuja ja motivoituneita.
Joten jos yhtiö, sen henki ja intohimo saadaan pidettyä hyvällä tasolla, luulisi että vähän keskiarvoa huonommastakin tulee keskiarvoa parempi analyytikko inderesillä.
Peruspankeissa ihan vaan työkulttuuri voi olla intohimoa lanniatava, vaikka byrokraattisista syistä.
22 tykkäystä
Ei aihetta kritisoida näkemyksiänne 
Mutta kuitenkin hyvinkin argumentoidut mielipiteet ovat mielipiteitä ja matematiikka on matematiikkaa.
Jos Inderesillä olisi vain yksi analyytikko, poikkeama joko positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan voisi olla hyvinkin suuri vs. tämän maan analyysin yleistaso.
Mitä suurempi osa Suomen analyytikoista työskentelee Inderesillä, sitä epätodennäköisempää on että Inderesin analyysin taso olennaisesti poikkeaa maan yleistasosta.
Tämän voi tietysti nähdä positiivisen kautta: mitä suuremman osan Suomen analyytikoista Inderes palkkaa, sitä epätodennäköisempää on että matkan varrelle osuu pätkä synkkää korpivaellusta jossa Inderesin analyysin taso jää jälkeen maan yleistasosta.
Nää pitäisi ehkä laittaa sisäisesti jakoon Nordeaan ja kumppaneihin. Ei voisi ainakaan syyttää että liiaksi hali–hali–pusi–pusi–posihöttösarjan motivointiyritys 
4 tykkäystä
Voisi ihan hyvin laittaakin kun Nordeassa analyytikko ei saa itse omistaa analysoimaansa yhtiötä.
Kyllä siinä voi analyytikolla olla hieman suurempi kannustin tutkia analysoimaansa yhtiötä jos siinä on itselläkin esimerkiksi kuusinumeroinen summa kiinni, kuin että jos siihen ei ole itse sijoittanut euroakaan ja kuukausiliksa kilahtaa tilille vaikka esimerkiksi yhden yhtiön ennusteet menevät ihan metsään. 
Eikö laatuyhtiö voi olla laatuyhtiö ja kilpailuetu säilyä vaikka voittaa markkinaosuutta? En itse näe että nämä ovat toisensa poissulkevia asioita mikäli yrityskulttuuri onnistutaan pitämään samanhenkisenä start-up pöhinänä mitä se on ainakin vielä toistaiseksi ulospäin vaikuttanut.
Siinä kohtaa alan huolestumaan kun vanhemmat analyytikot alkavat keräämään elintason näyttävää etureppua ja uutisissa näkee vain ikuista karhuilua samalla kun muistellaan että mitä firmoja analyytikot löysivät 20v sitten roskakorista.
12 tykkäystä
Hyviä pointteja 
Mutta edelleenkin puhumme toistemme ohi kun minulla on tuossa pointti joka perustuu matematiikkaan ja vastaukset ovat sinänsä tasokasta kvalitatiivista pohdintaa 
Eli voidaan olla kaikki oikeassa mutta näkökulma eri.
2 tykkäystä
Voisitko nyt vähän avata tätä matematiikkaa?
Sisältääkö teoreemasi esim oletuksen, että yhtiön tuottaman analyysin taso on riippuvainen pelkästään palkattujen työntekijöiden sisäsyntyisistä ominaisuuksista, joiden voidaan olettaa lähestyvän populaation keskiarvoa kun näiden määrä riittävästi kasvaa?
Saisiko tuon todistuksen muodossa
1: Aksioomat
2: Väite
3: Todistus
Kun nyt kovasti korostat että väitteesi on matemaattinen totuus ja siten epäilyksen ulkopuolella, niin odottaisin vähän enemmän rigoria esitystapaa.
Muuten vaikuttaa siltä samalta ylimieliseltä pätemiseltä kuin muukin tuottamasi sisältö.
14 tykkäystä
Kiitos
Ei muuta kommenttia.
5 tykkäystä
Niin, tämähän kiistämätön tosi. Jos 100% Suomen analyytikoista työskentelee Inderesillä, niin Inderesin analyysin taso ei poikkea lainkaan maan yleistasosta.
Toisaalta jos noin kävisi, olisi Inderesillä kilpailuetu. Lisäksi analyysin yleistaso Suomessa olisi noussut. Tämä puolestaan on yhteisölle etu verrattuna yhteisön ulkopuolisiin sijoittajiin.
Oma käsitykseni on, että Inderesin analyysien taso ylittää selvästi maailman keskiarvon. Tämä lisää suomalaisten osakkeiden kiinnostavuuttaa maailmalla, mikä myöskin on yhteisön ja kohdeyrityksien etu. Tämä puolestaan nostaa Inderesin analyysien arvoa. 
Kääntöpuolena. 
Joku voi yrittää kopioida konseptin.
21 tykkäystä
Urheilun puolesta oletus olisi sama, että kun jokainen pelaaja värvätään sen hetkiseen ykkösjoukkueeseen tulee myös jokaisesta yksilöstä ykköstason pelaaja. Tuollaista ei ole varmaan nähty sitten punakoneen ja sielläkin toteutus suoritettiin kylmästi karsimalla heikompi aines pois kokoonpanosta parempien tiellä.
Koskaan ei tule olemaan @musa_2 maalaamaan tilannetta, missä meillä on jäljellä vain se yksi joukkue joka määrittääkin sitten pelaajien yleisen tason. Mikä markkina antautuu vapaaehtoisesti monopoliksi?
1 tykkäys
AIka hauskaa, että Inderes on samantien ponkaissut sijoittajien mielikuvissa ykköspaikalle ohi Harvian, Revenion ja Qt:n, vaikka firma vasta suunnittelee listautumista
32 tykkäystä
Kaikkea saa yrittää kopioda, mutta yhteisöä ei niin vain rakennetakkaan, oli kyseessä sitten iso korporaatio tai sijoitusfoorumi😇
13 tykkäystä
Onko pointtisi se että, että enemmän rekryttäessä, tulee myös huonompia analyytikoita vai se että kun analyytikoiden määrä kasvaa suhteessa koko markkinaan - lähestyy inderesin keskiarvo-osaaminen markkinan keskiarvoa vai mikä?
Esimerkki, valmistan lisäravinteita jotka ovat kaikin puolin täydellisiä ja markkinaosuuteni on 99%. Naapurini myös valmistaa, mutta ne on huonolaatuisia ja aiheuttaa syöpää jne.
Oma tuotteeni on toki vain vähän parempi kuin keskiverto tuote, mutta se ei tarkoita etyä tuo naapurini tuote olisi lähelläkään minun tuotettani?
Eli vertaat keskiarvoon, kun pitäisi verrata keskiarvoon poisluettuna oma vaikutus (inderes)?
8 tykkäystä
Toivoisin, ettei tällaisia ikäviä ja täysin turhia piikkejä kirjoitettaisi tällä foorumilla. Muuten ihan hyvä kysymys, mutta soisin kirjoitettavan keskustelukumppaneita kunnioittavaan sävyyn myös ne kirjoitukset, joissa ollaan eri mieltä. Pyritään kaikki täällä keskustelemaan asiallisesti ja jokaisen tietotaitoa rikastavasti, se tarkoittaa myös sitä, että jos näkee toisen ajattelussa virheen, sen voi korjata rakentavalla tavalla ja näin kaikki hyötyvät, eikä kenenkään tarvitse alkaa pelätä, että jos sanon näin, niin onko siinä jokin ajatusvirhe ja jos on, niin tulee haukut. Silloin jää kirjoittamatta ja jos jää ilmaisematta ne ajatukset, niitä ei kukaan pääse korjaamaan ja lopputulemana kukaan ei opi tai kehity.
79 tykkäystä
Ei ollut tarkoitus dissata ketään.
EDIT:
Hieman kyllä ihmettelen miten tunnepitoinen se asia on kun on kohta 30 analyytikkoa jossain tiimissä tämän kokoisessa maassa, hajonta analyysityön laadussa vs. maan keskiarvo on tosi paljon pienempi kuin että jos olisi kaksi tai kolme analyytikkoa.
3 tykkäystä
Mutta voisitko avata pointtiasi?
Eikö tämä ole vähän nolla-argumentti ja semantiikkaa, vaikka olisikin matemaattisesti totta? Yllä olevaan viestiini pohjaten:
3 tykkäystä
En nyt lähesty tätä matematiikalla, vaan yleisemmin.
Kyllähän laajeneminen (lisärekrytointi) usein johtaa haasteisiin, muttei välttämättä ongelmiin. Mitä isommaksi tiimi kasvaa, sitä todennäköisempää on, että tiukka seula jossain kohtaa pettää ja/tai kulttuuri muuttuu. Esimerkkeinä kasvukipuja kohdanneista yhtiöistä tulee mieleen Nixu ja Vincit ensimmäisenä. Boutique firmalla on helpompaa pitää kulttuuri ja laatu hallussa kuin isoilla (ei se mahdotonta isommillekaan ole).
Inderesin tapauksessa kysymys tietysti on, että missä nuppiluvussa tuo tulee vastaan? IT-alan firmoissa tuo on omien havaintojen perusteella ollut yleensä ongelma siinä ~150 → 300+ kohdassa (edit: ja/tai kansainvälistymisen yhteydessä).
Mielenkiintoista lukea sitten esitteestä millaista kasvua Inderes suunnittelee lyhyellä/pitkällä aikajänteellä.
12 tykkäystä
Liian herkullinen aihe olla kirjoittelematta omia vastineita! Muutkin ovat ehkä jo näitä teesejäni kertoneet, mutta silti pakko itsekin kirjailla.
Varmastikin on niin, että jos tarkastellaan satunnaisia yksilöitä populaatiossa niin argumenttisi on ihan validi ja pitäväksikin osoitettavissa. Mutta en silti ole lainkaan samaa mieltä, että voiko ko. argumenttia mitenkään soveltaa koko asiaan! Olet mielestäni hieman hakoteillä lähtökohtaisesti, kun sovellat “kovaa” tiedettä pehmeän tieteen alueelle.
Siinä nimittäin sivuutat täysin mm. sellaisen konseptin kuin tiimityö. Ei siinä matematiikka päde lainkaan, kun 1+1= esim. 2-4. Tai vaikka 100000. Esim. Sergey, Larry on isosti eri asia kuin Sergey+Larry vaikka tekijät on samoja. Tämä voima on nähty miljoonia kertoja eri puolilla ja melkein kaikki ovat sen henkilökohtaisesti kokeneetkin jossain hommassa… Nyt voi ajatella vaikka lasten tekoa
Ja tähän liittyen tosiaan se humaani puoli, että todella, todella harva yksilö ikinä pääsee oikeasti lähelle oman kapasiteettinsa rajoja edes ammatissaan. Yksilökään ei siis ole mitenkään ajateltavissa matemaattisesti “pysyväksi” tekijäksi. Nollasta tulee 1 joka päivä, eihän koulutuksessa muuten olisi yhtään mitään järkeä ylipäätään. Miten osakeanalyysi olisi tästä muka poikkeus?
Tiimiajattelun sivutuotteena tulee organisointi yleisemminkin, tiimin työnjakoa kehittämällä on saavutettavissa aivan uusia juttuja joita muutoin ei ole mahdollista saavuttaa. Esim. jos rekrytään softa/tekkijengiä tai assistentteja analyytikon erikoisosaamisen toteuttamiseen voi syntyä “tyhjästä” kapasiteettia. Ei ole tietty selvää johtaako se parempaan lopputulemaan vai ei, mutta mahdollisuutta on.
Sanottakoon loppuun, että tämä on kirjoitettu suurella kunnioituksella 
27 tykkäystä
Olen täysin samaa mieltä nimimerkin yhä_musa_soi kanssa. Eihän tässä oteta kantaa analyysityön absoluuttiseen laatuun, vaan tuodaan vain se pointti esille, että kun inderesin analyytikoiden osuus rajallisesta populaatiosta (=kaikki Suomen analyytikot) kasvaa, niin silloin lähestytään väkisin keskiarvoa. Analyysityön keskiarvoistuminen puolestaan tekee sen, että se kilpailuetu pienenee. Absoluuttisella asteikolla analyysien laadukkuus voi parantua koko maassa, mutta koska inderesin osapopulaatio tekee siitä yhä isomman osan, niin inderes on yhä lähempänä keskiarvoa
4 tykkäystä
Itsekään en aivan ymmärrä tätä “matemaattista” perustelua. On aivan totta, että joukon kasvaessa voidaan olettaa sen keskiarvon lähestyvän yleistä keskiarvoa. Samaa voitaisiin kuitenkin sanoa myös esimerkiksi analyyseistä ylipäätään - mitä enemmän analyysejä yritys tekee, sitä lähemmäksi keskiarvoa niiden osuvuus menee. Mielestäni analyysien arvo ei lähtökohtaisestikaan ole siinä, että sokeasti niitä seuraamalla pitäisi jäädä pelissä voitolle, vaan siinä, että ne helpottavat pelin pelaamista.
Leikitään ajatusleikkiä: Sinun tulisi valita yhden huippukyvykkään analyytikon analyysi, tai analyysi, jonka on tehnyt joukko lähes yhtä kyvykkäitä analyytikkoja. Joukko analyytikkoja tarjoaisi sinulle huomattavasti kattavamman pohjan, ja paremmat mahdollisuudet lähentyä keskiarvoa. Yksi analyytikko tarjoasi sinulle isommat mahdollisuudet ääripäihin: isoihin voittohin ja isoihin tappioihin. Kumman valitset?
Lisäksi analyysit ovat joka tapauksessa tarjolla useammasta lähteestä. Katsotko vain yhdestä, jos useampi on tarjolla? Tällä foorumillakin näkee kuvia lähes kaikkien ko. palveluntarjoajien palveluista. Jätätkö siis lukematta, koska riskinä on regression towards the mean?
3 tykkäystä
Juu, näin juuri, eikä siis lähtökohtaisesti elämää suurempi kysymys.
Mielestäni kuitenkin liittyy firman bisnesarvoon missä asioissa on mitenkin mahdollista skaalata kaikkea hyvää mitä 2010-luvulla saatiin aikaan. Ja tämä taas liittyy osakkeen tulevaan hinnoitteluun.
1 tykkäys