Mun pitää olla vähän tarkkana mitä voin tässä vaiheessa kommentoida, eli moniin kysymyksiin palaan myöhemmin ja esitteestä sitten pitäisi löytyä tarkempaa kuvausta riskeistä. Palaan tuohon defensiivisyyteen kunkin liiketoiminta-alueen osalta (analyysi, virtuaalitapahtumat, ir-ratkaisut). Myös niiden toimitustusmalleissa on eroja.
Me jotenkin hullulla tavalla jopa tykkäämme läpinäkyvyydestä ja itsemme altistamisesta itseämme julkiseen keskusteluun, vaikka joutuuhan siinä joskus myös pieniin myrskyihin ja kritiikin kohteeksi. Jos tuote on hyvä ja tuottaa merkittävästi (hintaa enemmän) arvoa, olisi se vähän halpa kommentti vaatia alennuksia vain sen takia, että toimittaja tekee hyviä marginaaleja. Tilanne voisi toki olla erilainen yrityksellä, joka on riippuvainen vain muutamasta asiakkaasta.
Pääpointtina että cost plus - tyyppinen hinnoittelu vallan yleistä mutta olisi parempi hinnoitella sen perusteella paljonko asiakkaalle tuotetaan arvoa.
Näin uskoinkin, että tuo läpinäkyvyys on toivottu olotila . Pitää palata patteriston kanssa tenttaamaan kun esite on julkaistu.
Samaisesta podista taisi olla joulukortti-hinnankorotus esimerkki, mutta inderesin tuotteille voi olla vaikea määrittää ainakaan mitään tarkkaa euromääräistä arvoa, mitä ne luo asiakasyrityksiin, vaikka tämä arvo varmasti onkin hyvin positiivinen - montaa eri kautta. Epäsuorimpana esim, analyysi voi nostaa yhtiötä lehtien uutisiin, jolloin saadaan vaikka muovilaatikoille 40keur edestä (mainos)palstatilaa. Ihan vain sen takia että “analyytikko näkee ostopaikan” tms…
Jos nykyiset omistajat eivät myy osakkeitaan, mistä tuo 6 miljoonan anti tehdään? Eikö jokatapauksessa nykyisten omistajien äänivalta ja osuus yhtiöstä pienene?
Tottakai. Sitä “osakeanti” tarkoittaa. Painetaan uusia osakkeita joka liudentaa nykyisten omistajien omistusosuuksia tasaisesti.
Ero tulee siitä mihin raha menee. Jos omistajat myisivät, omistajat pitäisivät rahat. Kun firma painaa uusia, firma pitää rahat ja käyttää ne antiesitteen kertomiin tarkoituksiin.
Kirjoitan jossain vaiheessa perussävyltään positiivisen kommentin spesifimmin antiin liittyen koska Inderesin annissa ei ole mitään rahastuksen tunnusmerkkejä, ellei antihinta yllätä tosi rajusti ylöspäin.
Yksi firman kovaan kasvuun liittyvä asia on se että kasvamalla rajusti Inderes ennen pitkää takaa sen että Inderesin analyysitoiminta ei tule antamaan asiakkaille lisäarvoa verrattuna kilpailijoiden analyysitoiminta.
Mietitäänpä niin että Suomen heikoinkin analyytikko olisi tosi etevä. Suomen paras analyytikko olisi mykistävän kyvykäs. Eli ei ole tarvetta eikä syytä dissata ketään.
Mitä suurempi osa Suomen analyytikoista on töissä Inderesillä, sitä vääjäämättömämpi on regression to the mean. Voidaan vaikka sanoa että taso on tosi hyvä mutta jos ei ole parempi kuin muilla, lisäarvoa ei synny.
Yksi pieni twisti tässä on se että käsittääkseni yksi Suomen etevimmistä analyytikoista siirtyi analyysin parista hallintohommiin.
Toivottavasti ei pelkästään hallintohommiiin vaan myöskin kasvattamaan/kouluttamaan entistä etevämpi analyytikoita. Asiantuntijaorgnisaatioden perisynti on monesti, että parhaat eivät jaa tietotaitoaan.
@Juha_Kinnunen out of office videolla juha taisi kehua uusien analyytikoiden learning-curvea, suhteutettuna esim. omaansa kun hommia aloitteli. Eiköhän iso osa tästä ole juuri yhtiöstä eikä yksilöstä kiinni, olettaen että suuriosa analyytikoista ovat kuitenkin fiksuja ja motivoituneita.
Joten jos yhtiö, sen henki ja intohimo saadaan pidettyä hyvällä tasolla, luulisi että vähän keskiarvoa huonommastakin tulee keskiarvoa parempi analyytikko inderesillä.
Peruspankeissa ihan vaan työkulttuuri voi olla intohimoa lanniatava, vaikka byrokraattisista syistä.
Mutta kuitenkin hyvinkin argumentoidut mielipiteet ovat mielipiteitä ja matematiikka on matematiikkaa.
Jos Inderesillä olisi vain yksi analyytikko, poikkeama joko positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan voisi olla hyvinkin suuri vs. tämän maan analyysin yleistaso.
Mitä suurempi osa Suomen analyytikoista työskentelee Inderesillä, sitä epätodennäköisempää on että Inderesin analyysin taso olennaisesti poikkeaa maan yleistasosta.
Tämän voi tietysti nähdä positiivisen kautta: mitä suuremman osan Suomen analyytikoista Inderes palkkaa, sitä epätodennäköisempää on että matkan varrelle osuu pätkä synkkää korpivaellusta jossa Inderesin analyysin taso jää jälkeen maan yleistasosta.
Nää pitäisi ehkä laittaa sisäisesti jakoon Nordeaan ja kumppaneihin. Ei voisi ainakaan syyttää että liiaksi hali–hali–pusi–pusi–posihöttösarjan motivointiyritys
Voisi ihan hyvin laittaakin kun Nordeassa analyytikko ei saa itse omistaa analysoimaansa yhtiötä.
Kyllä siinä voi analyytikolla olla hieman suurempi kannustin tutkia analysoimaansa yhtiötä jos siinä on itselläkin esimerkiksi kuusinumeroinen summa kiinni, kuin että jos siihen ei ole itse sijoittanut euroakaan ja kuukausiliksa kilahtaa tilille vaikka esimerkiksi yhden yhtiön ennusteet menevät ihan metsään.
Eikö laatuyhtiö voi olla laatuyhtiö ja kilpailuetu säilyä vaikka voittaa markkinaosuutta? En itse näe että nämä ovat toisensa poissulkevia asioita mikäli yrityskulttuuri onnistutaan pitämään samanhenkisenä start-up pöhinänä mitä se on ainakin vielä toistaiseksi ulospäin vaikuttanut.
Siinä kohtaa alan huolestumaan kun vanhemmat analyytikot alkavat keräämään elintason näyttävää etureppua ja uutisissa näkee vain ikuista karhuilua samalla kun muistellaan että mitä firmoja analyytikot löysivät 20v sitten roskakorista.
Mutta edelleenkin puhumme toistemme ohi kun minulla on tuossa pointti joka perustuu matematiikkaan ja vastaukset ovat sinänsä tasokasta kvalitatiivista pohdintaa
Eli voidaan olla kaikki oikeassa mutta näkökulma eri.
Voisitko nyt vähän avata tätä matematiikkaa?
Sisältääkö teoreemasi esim oletuksen, että yhtiön tuottaman analyysin taso on riippuvainen pelkästään palkattujen työntekijöiden sisäsyntyisistä ominaisuuksista, joiden voidaan olettaa lähestyvän populaation keskiarvoa kun näiden määrä riittävästi kasvaa?
Saisiko tuon todistuksen muodossa
1: Aksioomat
2: Väite
3: Todistus
Kun nyt kovasti korostat että väitteesi on matemaattinen totuus ja siten epäilyksen ulkopuolella, niin odottaisin vähän enemmän rigoria esitystapaa.
Muuten vaikuttaa siltä samalta ylimieliseltä pätemiseltä kuin muukin tuottamasi sisältö.
Niin, tämähän kiistämätön tosi. Jos 100% Suomen analyytikoista työskentelee Inderesillä, niin Inderesin analyysin taso ei poikkea lainkaan maan yleistasosta.
Toisaalta jos noin kävisi, olisi Inderesillä kilpailuetu. Lisäksi analyysin yleistaso Suomessa olisi noussut. Tämä puolestaan on yhteisölle etu verrattuna yhteisön ulkopuolisiin sijoittajiin.
Oma käsitykseni on, että Inderesin analyysien taso ylittää selvästi maailman keskiarvon. Tämä lisää suomalaisten osakkeiden kiinnostavuuttaa maailmalla, mikä myöskin on yhteisön ja kohdeyrityksien etu. Tämä puolestaan nostaa Inderesin analyysien arvoa.
Kääntöpuolena. Joku voi yrittää kopioida konseptin.
Urheilun puolesta oletus olisi sama, että kun jokainen pelaaja värvätään sen hetkiseen ykkösjoukkueeseen tulee myös jokaisesta yksilöstä ykköstason pelaaja. Tuollaista ei ole varmaan nähty sitten punakoneen ja sielläkin toteutus suoritettiin kylmästi karsimalla heikompi aines pois kokoonpanosta parempien tiellä.
Koskaan ei tule olemaan @musa_2 maalaamaan tilannetta, missä meillä on jäljellä vain se yksi joukkue joka määrittääkin sitten pelaajien yleisen tason. Mikä markkina antautuu vapaaehtoisesti monopoliksi?
AIka hauskaa, että Inderes on samantien ponkaissut sijoittajien mielikuvissa ykköspaikalle ohi Harvian, Revenion ja Qt:n, vaikka firma vasta suunnittelee listautumista
Onko pointtisi se että, että enemmän rekryttäessä, tulee myös huonompia analyytikoita vai se että kun analyytikoiden määrä kasvaa suhteessa koko markkinaan - lähestyy inderesin keskiarvo-osaaminen markkinan keskiarvoa vai mikä?
Esimerkki, valmistan lisäravinteita jotka ovat kaikin puolin täydellisiä ja markkinaosuuteni on 99%. Naapurini myös valmistaa, mutta ne on huonolaatuisia ja aiheuttaa syöpää jne.
Oma tuotteeni on toki vain vähän parempi kuin keskiverto tuote, mutta se ei tarkoita etyä tuo naapurini tuote olisi lähelläkään minun tuotettani?
Eli vertaat keskiarvoon, kun pitäisi verrata keskiarvoon poisluettuna oma vaikutus (inderes)?
Toivoisin, ettei tällaisia ikäviä ja täysin turhia piikkejä kirjoitettaisi tällä foorumilla. Muuten ihan hyvä kysymys, mutta soisin kirjoitettavan keskustelukumppaneita kunnioittavaan sävyyn myös ne kirjoitukset, joissa ollaan eri mieltä. Pyritään kaikki täällä keskustelemaan asiallisesti ja jokaisen tietotaitoa rikastavasti, se tarkoittaa myös sitä, että jos näkee toisen ajattelussa virheen, sen voi korjata rakentavalla tavalla ja näin kaikki hyötyvät, eikä kenenkään tarvitse alkaa pelätä, että jos sanon näin, niin onko siinä jokin ajatusvirhe ja jos on, niin tulee haukut. Silloin jää kirjoittamatta ja jos jää ilmaisematta ne ajatukset, niitä ei kukaan pääse korjaamaan ja lopputulemana kukaan ei opi tai kehity.
Hieman kyllä ihmettelen miten tunnepitoinen se asia on kun on kohta 30 analyytikkoa jossain tiimissä tämän kokoisessa maassa, hajonta analyysityön laadussa vs. maan keskiarvo on tosi paljon pienempi kuin että jos olisi kaksi tai kolme analyytikkoa.
. Pitää palata patteriston kanssa tenttaamaan kun esite on julkaistu.
ei pelkästään hallintohommiiin vaan myöskin kasvattamaan/kouluttamaan entistä etevämpi analyytikoita. Asiantuntijaorgnisaatioden perisynti on monesti, että parhaat eivät jaa tietotaitoaan.
Joku voi yrittää kopioida konseptin.