Mä voin kommentoida tähän kun osuu suoraan omalle vastuu -“alueelle”: toki meillä on roolit vähän liukuvia tilanteen mukaan.
Suomessa on viimeisimpien tietojen mukaan 932 000 kotitalousomistajaa. Kymmenen vuotta sitten omistajia oli reilu 800 000. Määrä kasvaa siis hissukseen.
Mutta kuinka moni näistä on aktiivisia sijoittajia? Joukossa on paljon passiivisia. Aalto yliopistolla oli joku viisi vuotta sitten tutkimus, jossa todettiin että noin puolella sijoittajista oli salkussa yksi osake! 
Tilasto on voinut hieman muuttua tuosta, mutta enemmän kuin viisi osaketta omisti vain joitain satoja tuhansia sijoittajia. Tämä viitannee siihen, että aktiivisten sijoittajien joukko ei ole miljoonaa suomalaista, vaan puhutaan muutamista sadoista tuhansista aktiiveista.
Inderes on toistaiseksi käytännössä täysin digitaalinen palvelu. Sijoittajien keski-ikä oli tuossa yllä mainitussa tutkimuksessa melkein 60. Toisin sanoen, valtava joukko sijoittajia ei ole todennäköisesti diginatiiveja mikä rajaa entisestään potentiaalia. Ehkä parempi osviitta Inderesin potentiaalisesta yleisöstä olisi Nordnetin asiakaskunta: hehän osaavat väkisin käyttää nettiä ja luoda itselleen tunnukset netissä toimivaan välittäjään. Nordnetin asiakaskunta on Suomessa yli 400 000, joista tosin osa on rahastosäästäjiä joille inderes.fI ei suoranaisesti ole oivallinen palvelu.
Joka tapauksessa, haarukoisin itse Inderesin potentiaalisen jäsenmäärän enemmän tuohon, kuin sijoittajien kokonaismäärään Suomessa.
Silti on siis tilaa kasvaa. Täytyy huomioida, että mehän annetaan ulos tuota vuoden aikana sisäänkirjautuneiden aktiivisten sijoittajien määrää. Se on melko raadollinen luku, mutta sellainen joka me voidaan itse selvittää varmasti. Monesti mediat raportoi sivukatseluita, uniikkeja käyttäjiä yms. mitä esim. Google Analytics antaa mutta noiden laskentakriteerit on hieman hähmäisiä ja lukuja voi tulkita monella tapaa.
Inderesiä käytetään oletettavasti paljon kirjautumatta sisään. Meillä on tubessa useiden kymmenien tuhansien uniikkien katselijoiden yleisö kuukausitasolla, joka ei välttämättä täysin ole samaa porukkaa kuin inderes.fi. Meillä on Facebookissa oma 50 000 ihmisen ryhmä. Inderesin aamukirjettä jaellaan Nordnetin kautta, eikä kaikki siellä ole meidän jäseniä. Instragramissa meillä on 9000 seuraajaa, yms.
Mitä yritän sanoa on se, että yhteisön voi mieltää isommaksikin, jos laskee eri alustojen mikroyhteisöjä mukaan. 
He kuluttavat yhtä lailla Inderesin sisältöä. Tottakai pitkässä juoksussa yritetään saada heidät myös kirjautumaan sisään: saahan sillä tavalla palvelusta melkoisen paljon enemmän irti.
Ja tämähän idea onkin: luoda paljon relevanttia sisältöä, joka ajan kanssa houkuttelee lisää jäseniä palveluun.
Ja,
Tämä on juuri mihin yhteisön rakentamisella on myös pyritty viimeisen viiden vuoden aikana: että se alkaisi kasvamaan “kuin itse itsestään”. Mikä on parempaa, kuin suusta suuhun markkinointi?
Inderesin haaste markkinointimielessä on siinä, että tämä on melko monimutkainen palvelu loppupeleissä. Pizzan markkinointi on helppoa: kaikki tietää mitä odottaa. Toki kyllä tätäkin palvelua voi mainostaa mielikuvia herättävillä 3 sekunnin videopätkillä ympäri somea, mutta jäsenillä menee todnäk. silti kuukausia tai vuosia päästä jyvälle mitä kaikkea hyvää tästä saa irti. Menee vuosia, ennen kuin moni hyvä analyysi realisoituu hyviksi tuotoiksi. Siksi myös on koettu tärkeäksi rakentaa yhteisö, joka sitoo jäseniä vuosiksi palvelun pariin jotta he saavat kaiken hyödyn siitä irti.
Kenties listautuminen ja omistajapohjan laajennus antaa monille nykyjäsenille, jos he ovat myös rahallisesti pelissä mukana osakkeenomistajina, vieläkin isomman motivaation puskamarkkinoida palvelua kavereilleen.
Markkinointi ja “käyttäjähankinta” maksaa, mutta me ei enää sitä tehdä (Inderesin markkinointi näyttää nykyään, kun harvoin sitä tehdään, liittyvän enemmän pörssiyhtiöiden suuntaan kuten tuo hauska “tunkekaa innovaatiot pörssiin” -kamppis) vaan satsataan sisällöntuotantoon ja yhteisön manageeraamiseen. “Build it and they will come” on ehkä start upille vaarallinen ajattelumalli, mutta meillä tuo malli on koettu toimivaksi ja positiivista kierrettä ruokkivaksi nyt kun meillä on ainutlaatuinen ja laadukas yhteisö kasvuperustana.
Tottakai jos olisi realistista saada Premium-jäseniksi merkittävä osa kaikista jäsenistä, niin kuvio muuttuisi täysin ja “käyttäjähankintaan” kannattaisi kaataa rahaa kuin viimeistä päivää. Premium on melko niche, HC-sijoittajien palvelu enkä henk.koht. usko että se ainakaan nykymuodossa koskaan olisi suuren yleisön tuote. Ei siksi että analyysin laadussa olisi puutteita, vaan ihan siksi että suurimmalla osalla ihmisistä ei riitä aika tai mielenkiinto noin HC-tason matskuun.
On monia palveluita, jotka on rakennettu melko arvokkaiksi ilman, että jäseniltä kysytään euroakaan. Inderesin ansainta tulee pääosin pörssiyhtiöltä.
Nyt kun foorumi antaa yhteisölle äänen, on vieläkin tärkeämpää että jäsenistön määrän kasvu on hallittua. Meillä on aikaa odottaa: ei meillä tarvitse olla 400 000 jäsentä tänään, tai edes huomenna tai edes kymmenen vuoden päästä. Laatu menee täysin määrän edelle. Pörssiyhtiöille tämä jäsenmäärä on jo todella hyvä syy olla mukana meidän palvelussa, etenkin jos laskee mukaan yllämainitsemani muut ulottuvuudet.
Ne kun kerran taisivat olla niitä “korkeakatteisia osa-alueita” (vai olivatko “virtuaalitapahtumat” niitä, jos ne eri tapahtumia ovat)?
