Tässä meidän ajatukset päivän tiedotteesta:
Olen ikuisesti kiitollinen, että tapasin Mikaelin Sijoitusmessuilla 2016. Tilasin oitis Premiumin. Siitä alkoi oppimismatka sijoitajaksi->omistajaksi, joka jatkuu edelleen.
En esiinny Inderesin omistajaluettelossa. IPO:n aikoihin totesin, että Suomen markkina on taputeltu ja Ruotsin valloittaminen ei ole helppo nakki. Miksi?
Olen työskennellyt Ruotsissa 70 -luvulla ja saan sieltä eläkettä. Kymmenkunta vuotta sitten Sijoitusmessuilla esiintyi Ruotsissa asuva suomenruotsalainen kaveri, jonka esityksen aiheena oli Ruotsin eläkesysteemin ominaisuus, jossa yksilö voi itse vaikuttaa siihen, mihin hänen eläkesäästönsä sijoitetaan. Tämä on johtanut yli 1000 neuvonantajayrityksen perustamiseen, joilta tuulipukukansa saa neuvoja eläkevarojensa sijoittamiseen. Suomessa näitä yrityksiä on joitakin kymmeniä, eivätkä ne taida olla tuulipukukansan ulottuvilla. 20 eläkkeelläolovuoteni aikana Ruotsissa saamani eläke on pysynyt vakiona, koska en ole jaksanut turvautua ko. ruotsalaisiin neuvonantajiin. Laiskuus palkitsee!
Olin vankasti sitä mieltä, että markkina, johon Inderes lähti istuttamaan omaa hienoa konseptiaan ei ollut samanlainen kuin Suomi. Ruotsalaisilla on laajasti kokemusta sijoitusneuvojien käytöstä. Miksi hän vaivautuisi itse perehtymään Inderesin raportteihin. Miten Mikaelin kokemus Ruotsin markkinasta tässä suhteessa on?
Inderes päässyt osalliseksi Business Finland-rahoista, itse nähtävästi maksetaan toinen puolikas tutkimusprojektista. Tekoäly kuitenkin mainittu eli kohta osakekurssi ampuu katosta läpi : Inderes käynnistää Business Finlandin tukeman tutkimusprojektin generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseksi analyysiliiketoiminnassa
Inderes käynnistää toukokuussa 2025 tutkimusprojektin, jossa selvitetään generatiivisen tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia osakeanalyysiliiketoiminnan uudistamiseen ja kansainvälistämiseen. Hankkeen koko on 253 000 euroa, johon Business Finland on myöntänyt 126 500 euron tuen. Projekti kestää marraskuuhun 2025 saakka.
Tavoitteena projektissa on tutkia tekoälyagentteihin perustuvaa toimintamallia, joka mahdollistaa laadukkaan ja kriittisen osakeanalyysin tuottamisen entistä skaalautuvammin. Projektissa luodaan konseptitason ratkaisuja, jotka hyödyntävät Inderesin vuosien aikana rakentamaa laajaa analyysi-arkistoa sekä seurantayhtiöiden monipuolista sijoittajaviestintää.
“Uskomme, että generatiivinen tekoäly voi uudistaa osakeanalyysin tuotantotapoja ja avata kokonaan uusia mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla. Sijoittajille tarjoamamme laadukas analyysi ja arvokas sisältö pysyvät kuitenkin kehityksen keskiössä”, kertoo Inderesin analyysiliiketoiminnan kansainvälistymistä vetävä Antti Luiro.
Projektin aikana Inderes tutkii muun muassa tekoälyagentteja, jotka tukevat analyytikoita tiedonhaussa, ennusteiden laadinnassa ja skenaarioiden muodostamisessa. Lisäksi selvitetään, miten tekoälyä voidaan hyödyntää sisällön lokalisoinnissa, analyysin tuottamisessa kokonaan uusille markkina-alueille sekä monikielisen sijoittajayhteisön rakentamisessa.
”Näemme tekoälyagenteissa mahdollisuuden lisätä analyysityön tehokkuutta merkittävästi ilman laadusta tinkimistä. Tämä mahdollistaa, että analyytikkomme voivat keskittyä entistä enemmän syvälliseen fundamenttityöhön ja laajentamaan seurantaansa kansainvälisesti”, Luiro jatkaa.
Projektin lopussa tavoiteltuja prototyyppejä ovat muun muassa ensimmäiset tekoälyratkaisut valituille analyysiprosessin osa-alueille, lokalisoidut kevyet analyysiraportit sekä kansainvälisesti sijoittajia palveleva monikielinen sijoituskeskustelualusta. Näiden avulla Inderes tähtää entistä nopeampaan kasvuun uusilla markkinoilla.
“Business Finlandin rahoituksen tukemana voimme testata entistä kunnianhimoisempia ideoita ja rakentaa pohjaa skaalautuvalle analyytikon ja tekoälyn yhdistävälle analyysimallille,” toteaa tutkimusprojektia vetävä tuotejohtaja Miikka Laitila.
Lisätäänpä vielä tärkeä yhteystieto, niin puhelinlangat alkavat laulamaan :
Lisätietoja:
Antti Luiro
Pohjoismaisen osakeanalyysin kehitysvastaava
antti.luiro@inderes.fi
Puh. +358 505714893
Kiitos kysymyksestä! Vastaan tiiviisti ja ensi tiistain CMD toivottavasti täydentää suunnitelmiamme.
Ruotsi ei ole helppo nakki - se on juuri näin. Kansainvälisen liiketoiminnan rakentamisessa vaikeuskerroin on moninkertainen, ja eihän se ollut helppo juttu Suomeenkaan lähteä hommaa rakentamaan.
Tässä huomioitava, että meidän liiketoiminta ei kuitenkaan ole sijoitusneuvonta, oikeastaan meillä ei sellaiseen toimintaan ole edes toimilupaa. Osin juuri kuvaamastasi Ruotsin eläkejärjestelmän ominaisuudesta johtuen Ruotsissa on valtavan kehittynyt ja kansainvälisesti hehkutettu pääomamarkkina, kansankapitalismi ja sitä kautta pörssiekosysteemi - yli 1000 pörssiyhtiötä ja tehokas listautumismarkkina. Ja tästä tullaan siihen mistä meidän liikevaihtoeurot tulevat, joka on pörssiyhtiöiden sijoittajaviestintä. Näiden 1000 yhtiön on jotenkin pakko viestiä ja palvella omistajiaan, osin sääntelyn takia ja toisaalta ollakseen ylipäätään sijoituskelpoisia listayhtiöitä. Ja näiden 1000 yhtiön osakkeenomistajat tarvitsevat omistuksistaan tietoa, ja pelkästään analyysin osalta 70 % small/midcap-yhtiöistä on vailla analyytikkoseurantaa. Tähän Inderes rakentaa tuotteita, ja tätä sijoittajaviestinnän pelikenttää tarkasteltaessa kilpailukenttä on varsin pirstaloitunut ja hajanainen. Suurimmalle osalle toimijoista sijoittajaviestintä tai osakeanalyysi on sivubisnes tai tukifunktio. Meille se on ydintekemistä.
Tämä tekee juuri Ruotsista ehkä Euroopan kiinnostavimman ja nopeimmin kehittyvän markkinan juuri meidän tuotteiden näkökulmasta, ja samalla todennäköisesti yhden vaikeimmista. Tanskassahan olemme epäsuorasti markkinassa läsnä, mutta siellä pörssiekosysteemi kehittyy valitettavasti vähän päinvastaiseen suuntaan kuin Ruotsissa. Baltian markkinan kävimme kartoittamassa jo vuosia sitten todeten, ettei siellä ole riittävää markkinaa vielä. Mutta avarammin katsein meidän tulee maailmaa tarkastella kuin nähdä vain itsensemme suomalaisena, joka menee Ruotsiin. Tästä lisää ensi viikolla.
Tässä sitten ensi tiistaina järjestettävän pääomamarkkinapäivän tarkempi ohjelma, vaatinee rekisteröitymisen, jos haluaa seurata etäyhteydellä: Inderesin pääomamarkkinapäivän aikataulu ja ohjelma 27.5.2025
Inderesin pääomamarkkinapäivän aikataulu ja ohjelma 27.5.2025
Inderes järjestää pääomamarkkinapäivän 27.5.2025 kello 9.30–11.30 Inderesin tapahtumastudio Elielissä, osoitteessa Töölönlahdenkatu 2, 00100 Helsinki.
Pääomamarkkinapäivässä kerrotaan yhtiön kansainvälistymisstrategiasta sekä syvennytään Inderesin eri liiketoimintoihin ja tuotteisiin. Osallistujien on mahdollista esittää kysymyksiä tapahtuman aikana tai ennakkoon ilmoittautumissivun kautta.
Pääomamarkkinapäivän aikataulu ja ohjelma
- 9.00 Rekisteröityminen alkaa, aamupala paikan päällä
- 9.30 Tapahtuma ja webcast lähetys alkaa
Tilaisuuden juontaa Eero Alasuutari.
-
Esitykset
-
- Mikael Rautanen, Strategiapäivitys
- Antti Luiro, Analyysiliiketoiminta
- Jenny Cederqvist, Tapahtumaliiketoiminta
- Janne Vainionpää, Ohjelmistoliiketoiminta
- Tue Østergaard, HC Andersen Capital -kumppanuus
-
10.25 Tauko
-
10.30 The Product Show
- Minna Avellan, IR Suite
- Antti Viljakainen, Osakeanalyysi
- Göran Wallin, IR-tapahtumat
- Sara Antonacci, Yhtiökokousratkaisut
-
10.50 Esitykset
- Miikka Laitila, Inderes-alusta
- Verneri Pulkkinen, Yhteisönrakennus
- Tuulikki Rautiainen, Ihmiset ja kulttuuri
- Mikko Wartiovaara, Taloudellinen kehitys
-
11.20 Q&A
-
11.30 Tapahtuma päättyy
Ilmoittautuminen ja lisätietoja
Tapahtumaan voi osallistua Helsingin tapahtumastudioilta sekä etäyhteyden välityksellä. Ilmoittaudu tapahtumaan osoitteessa CAPITAL MARKETS DAY 2025.
Esitysmateriaali ja pääomamarkkinapäivän tallenne ovat saatavilla tilaisuuden jälkeen Inderesin verkkosivuilla osoitteessa http://www.group.inderes.fi/.
Tilaisuuden kieli on englanti.
Kun naapurimaita miettii, niin miksei Viron huomattavasti pienempää ja neitseellisempää markkinaa ei ole lähdetty valloittamaan? Onko maa vain yksinkertaisesti liian pieni ja pääomaköyhä?
Huomautan täältä sivusta että Baltian maiden pörssit on aivan hirmu pieni markkina toistaiseksi. Kaikkien Baltian pörssien (kolme maata, markkinaa ja kieltä) yhtiöiden yhteenlaskettu markkina-arvo on tällä hetkellä ~11.8 mrd€ joka on karkeasti luokkaa ~0.6% Nasdaq Nordicista jossa mukana Helsinki, Tukholma ja Kööpenhamina.
EDIT: Tosin voisihan siinä juuri siksi olla saumaakin esim. tehdä sikäläisiä yrityksiä (joita kuitenkin on noilla listoilla 71 kpl) tunnetuksi Pohjoismaissa.
Ollaan jo todistettu kuinka vaikeaa “kypsälle” markkinalle on mennä. Ei välttämättä huono idea lähteä rakentamaan sijoittajayhteisöä näihin pienempiin. Foorumi pystyyn. Analyytikko seuraamaan top10 yrityksiä. Jos tuota onnistuisi jotenkin tekemään nollatuloksella, niin voisi sitten laajentaa helpommin markkinoiden mukana. Siemeniä siemeniä.
Kyllä, toistaiseksi ainakin liian pieni markkina. Ehkä tämän tajusi konkreettisimmin, kun huomasi että (Viron osalta) oli muutamassa päivässä saanut kierrettyä tapaamassa ehkä puolet paikallisista yhtiöistä, paikallisen pörssin ja isoimman välittäjän. Itse ajattelen, että markkinapotentiaalin oppii ymmärtämään vasta sitten, kun lähtee kentälle kiertämään ja tapaamaan ihmisiä.
Muutamia yhtiöitä konsepti kiinnosti ja oli mukavaa huomata, miten positiivisesti, arvostavasti ja vastaanottavaisesti suomalaisiin suhtauduttiin… mutta hintatasomme aiheuttivat pientä shokkia, koska yhtiöt ovat melko pieniä eivätkä tottuneet panostamaan IR:ään. Pääomaköyhä kyllä ja suomalainen pääoma siksi yhtiöitä kyllä kiinnostaisi, mutta yksi konkreettinen ongelma oli lisäksi, ettei suuri osa meidän tärkeimmistä välittäjistä tarjoa Baltian pörssiä. Tämän retken tuloksena muuten Tallinkin saimme aikanaan asiakkaaksi (joka myöhemmin koronakriisissä irtisanoutui), mutta siinä taustalla motiivina oli enemmänkin rinnakkaislistauksen suunnittelu Helsinkiin ja tuurilla osuimme juuri oikeaan hetkeen.
Markkinan koko on toki yksi juttu, mutta pitkässä juoksussa olennaisempaa on kasvu ja kehitys. Eli ilman muuta Baltiaa pitää katsoa sillä silmällä, onko se nopeasti kasvava ja kehittyvä pörssiekosysteemi, jossa kannattaa olla mukana. Retkillä pitää käydä jatkossakin, aina oppii uutta ja ikinä ei tiedä mitä uusia avautuvuuksia ja ideoita niistä lähtee syntymään, joskus vähän läpällä ja tsägällä.
Lainasin tätä Mikaelin vastausta tuolta kahvihuoneen puolelta, jotta pelin henki on selvä kaikille pääomamarkkinapäivänä eli ei ole ainoastaan 10 minuutin mittaista Q&A-osuutta tilaisuuden lopussa. Koska itse vaikutan ensi tiistaina Tukholmassa ja voi olla, etten live-lähetystä tuoreeltaan pääse kuuntelemaan, niin esitän tässä muutaman kysymyksen @Janne_Vainionpaa koskien tuota Videosync-alustaa. Ei tarvitse erikseen täällä vastata, jotta kysymyksiä jää itse tapahtumaankin . Kuinka työvoimaintensiivistä tuon palvelun tarjoaminen uudelle asiakkaalle on käyttöönottovaiheessa, pitääkö kädestä pitäen esitellä kaikki hienoudet ja olla paikan päällä, kun asiakas ensimmäistä lähetystään toimittaa eetteriin? Onko 24/7 päivystysnumeroa, jos asiakkaalla ilmenee teknisiä ongelmia? Hoitaako tuo viime vuoden marraskuussa tiedotettu eurooppalainen tapahtumatuottaja nyt jo kaiken ihan itsenäisesti ja maksaa vain lisenssimaksua Inderesille vai vaativatko puolestaan heidän asiakkaansa toisinaan kustomointia, jonka hoitaa Inderes?
Käytin edellä muuten “johdonmukaisesti” koko ajan sanaa Inderes, vaikka esimerkiksi Flikiltä https://flik.fi/ ja Streamfabrikenilta https://streamfabriken.com/ löytyy ihan omat nettisivut. Näiltä sivuilta löytyy myös mukavasti asiakasreferenssejä. Kun keskustelin erään pörssiyhtiön toimitusjohtajan kanssa, niin hän ei mieltänyt, että ovat yhtiökokoustuotannossa Inderesin asiakas eli ymmärsi Flikin olevan ihan oma toimijansa.
Jotenkin itsellä vasta silmät avautuivat tuon Videosyncin suhteen, kun aiemmin ketjussa oli puhetta noista merkittävistä julkishallinnon asiakkaista eli kyllähän tämäkin ihan merkittävä kasvun ajuri on, jollei jollekulle vielä ollut auennut, vähintäänkin mukavaa, jatkuvaa kassavirtaa. Q1-tulosjulkistuksessa mainittiinkin, että “Videosync -alustan osalta etenkin kansainvälisten asiakkuuksien ylösajo tukee kasvua tällä hetkellä.”
Sitten eräs hajahuomio ihan muusta: vähintäänkin rivien välistä olen ollut huomaavinani, että pyrkimys ei ehkä jatkossa olekaan jatkaa ruotsinkielisen foorumin ylösajoa vaan keskitytään pikemminkin monikieliseen foorumiin tekoälykääntäjän avulla, keskustelu tästä on hajautunut esimerkiksi tänne: Inderes.fi-sisällön kehitysideat - #3835 käyttäjältä Miikka_Laitila @Miikka_Laitila onkin Business Finlandin tukemaa tutkimusprojektia ansiokkaasti tuolla avannut.
Markkinoiden pienuus ja yritysten koko on toki ongelma, kannattaisiko pohtia seuraavan rundin aikana online-yhtiökokouspalveluita ym. muita ei-analyysipalveluita. Tuolla saisi koipea oven väliin ja asiakassuhteita rakennettua kannattavasti tulevaisuutta varten jolloin analyysipalveluillekin tulee kysyntää.
Tästä olen innoissani, softatarjontaa ja kaikkien Inderes-tuotteiden dataa tuodaan yhteen IR:lle yhteen käyttöliittymään. Melkein kaikilla tuotteilla on usein sama ostaja, joten loogiken askel tässä vaiheessa kun tarjooma kypsyy. Kilpailu on pääasiassa pistemäisten ratkaisujen toimitusta.
CMD:ssä kuullaan tästä hieman tarkemmin: Inderes yhdistää ohjelmistotuoteperheensä uuteen IR Suite -käyttöliittymään
Skaalautumattomasta ihmistyöstä (analyysi) yhä enemmän kohti softataloa.
Päivitetty strategia rakentuu kolmen liiketoimintayksikön ympärille, joilla on terävä fokus sijoittajaviestinnän segmentissä: Analyysi, Tapahtumat ja Ohjelmistot. Kukin liiketoimintayksikkö on rakentanut Suomessa vahvan markkina-aseman, ja kasvun jatkaminen sekä merkittävä arvonluonti edellyttävät kansainvälisillä markkinoilla onnistumista. Suurimpana yksittäisenä panostusalueena on rakentaa ohjelmistoliiketoiminnasta vahva kansainvälinen liiketoiminta ja Inderesin liiketoiminnan kolmas tukijalka.
Analyysiliiketoiminnassa kansainvälistymiseen, Inderes-alustaan, tekoälyyn ja liiketoiminnan skaalautuvuuteen liittyviä panostuksia toteutetaan ylläpitäen vahva kannattavuustaso.
Ja kasvun ja kannattavuuden haarukasta ylälaita pois, niin ei tarvitse sitten selitellä miksi ei päästä haarukan yläpäähän. Onko tämä sitten realismia vai pessimismiä vai mitä.
Osana uutta strategiaa Inderes tarkentaa taloudellista tavoitettaan. Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on:
- Taloudellinen tavoite: yli 30 liikevaihdon kasvuprosentin ja kannattavuuden (EBITA-%) yhdistelmä (aiempi tavoite: 30-50 %).
- Voitonjako: Vuosittain kasvava absoluuttinen voitonjako, mikä sisältää osingonjaon ja omien osakkeiden ostot (ennallaan).
Niin tai ei tarvii selitellä kun mennään yli
No tämä on sitten sitä alkuperäisestä tulkinnastani puuttuvaa optimismia.
Niin tai ei tarvii selitellä kun mennään yli.
Tästäpä yhteisölle(kin) ratkaisupähkinöitä purtavaksi:
Strategiatyössä tunnistetut keskeiset ratkottavat esteet strategiakaudella ovat kansainvälinen bränditunnettuus, muutos kansainväliseen yrityskulttuuriin, kohdemarkkinoiden hidas muutos sekä oikeiden markkinoillemenomallien löytäminen.
Nimimerkki Sam kysyi pääomamarkkinapäivän kysymysosiossa:
“Onko Inderesin strategiassa huomioitu, että tulevaisuudessa tiedonhakemiseen käytetään mahdollisesti yhä useammin tekoälysovelluksia, eikä niin paljon enää googlea, yhtiöiden internetsivua (ei ehkä myöskään Inderes.fi/se/jne.) eikä sähköpostiin tulevaa aamukatsausta?”
Kirjoitan tähän muutamia ajatuksia yhteisövinkkelistä, koko firman strategia on melko laaja käsite ja muut saavat lisätä laajemmasta vinkkelistä huomioita.
Onko huomioitu? Kyllä, tätä pohditaan lähes päivittäin.
Voimme kuvitella muutaman ääripään skenaarion tuomaan alustavia raameja keskusteluun.
a) Sijoituspäätösten tekeminen muuttuu kokonaan AI chatbottien (kuten ehkä eniten tutuin yleisölle ChatGPT) myötä, skipaten Inderesin kaltaiset tietolähteet ihmisen osalta.
b) Ai chatbotit tulevat kuvioihin vain yhtenä työkaluna muiden joukossa.
Vaihtoehto a) muuttaisi tiettyjä elementtejä radikaalisti. Inderesihän yksi valttihan on olla sellainen suodatetun informaation ja jalostetun analyysin lähde, joka auttaa ymmärtämään sijoituskohteita. Sijoitusmateriaali on internetissä ja somessa hajanaista ja tällainen “yhden pysähdyksen taktiikka” sijoituskohteisiin perehtymisessä luo arvoa. Meiltä saat tankkiisi tismalleen oikeaa bensaa mitä taulussa lukee, vaikka emme vastaa siitä tankkaatko juuri sinun autollesi sopivaa polttoainetta, jos rikkaat kielikuvat sallitaan. Monet Inderesin suositukset ovat toimineet, monien kohdalla johtaneet hyvin kalliisiin moottoriremontteihin lukijalle.
Noh, Chatbotit hoitavat monen yhtiön kohdalla tuon tehokkaasti ja ne osaavat antaa erinomaisia tiivistyksiä yhtiöistä. Aina vastaukset eivät ole luotettavia, mutta tämä korjaantuu ainakin osin varmasti ajan kanssa. Ja, pitää miettiä myös mikä on keskimääräisen sijoittajan tiedonjanon taso. Tosin silti pitää muistaa lähdekriittisyys. Jos pienestä firmasta ainoa lähdemateriaali on yhtiön omat vuoskarit, AI laulaa yhtiön lauluja sinulle. Mitä vähemmän keskusteltu firma, sitä enemmän korostuu yhtiön omat (yleensä melko ylevän positiviset) näkemykset itsestään.
Inderesin yhteisön ytimessä on sijoittajia kuten @timontti, @Pohjolan_Eka ja monia muita, jotka selaavat firmojen materiaaleja haluten ymmärtää todella, mitä he omistavat. Väitän perustuen dataan ja vuosien sijoittajien empiiriseen seuraamiseen, että keskivertosijoittajalle tietomääräksi riittää osinkotuotto-% ja yksi positiivinen ennakkoluulo yhtiöstä. Tällaiselle kasuaalisijoittajalle tekoälybottien anti ja tarkkuus riittää varmasti. Hard core jengille tuskin ainakaan hetkeen. Toisaalta meidän demografia on melkoinen haarukka Tiktok-nuorista PDF-ikäjyriin. AI-adaptaatio tuskin tapahtuu siis hetkessä, vaan asteittain.
Tässäkin skenaariossa jonkun pitää kuitenkin murskata tieto tekoälyboteille, jotka ovat viime kädessä sofistikoituneita puppugeneraattoreita. Jos skenaario a) toteutuisi täysin, Inderes olisi kuin pörssifirmojen kuratoidun datan tietopankki AI-boteille, mutta kieltämättä suora linkki sijoittajiin voisi rapautua ajan kuluessa. Yhtiöille tässä olisi silti arvoa, mutta sijoittajayhteisön silmissä Inderes saattaa jäädä pienen harrastelijajoukon kultiksi. Vähän kuten Suomessa piisaa autonomistajia, jotka eivät tiedä mitä tapahtuu konepellin alla ja meillä on pieni klikki innokkaita autoharrastajia jotka rakentavat omia autoja eri osista ja tuunaavat niitä. Inderes on kuitenkin ytimeltään tämän jälkimmäisen joukon alusta, mutta olemme onnistuneesti tavoittaneet myös näitä kasuaaleja ajajia. Se tavoittaminen voisi vaikeutua AI-bottien myötä, ehkä.
Vaihtoehdossa b) sijoittajakäytös ei varsinaisesti muutu, vaan AI botit ovat työkalu muiden joukossa. Tekoälybotit näyttävät lähteensä. Esimerkiksi jo nyt saamme trafiikkia ChatGPT:n suunnalta pienissä määrin, kun ihmiset klikkaavat linkkejä. Täten lopulta arki rullaisi aikalailla, kuten ennen. Tietysti sivuja ja materiaaleja pitäisi miettiä enemmän AI-vinkkelistä eikä hakukoneoptimointi olisi niin tärkeää, mutta kuitenkin.
Toistaiseksi AI-chatbotit näkyvät melko rajallisesti, paitsi että sivulle tulee yhä enemmän AI-hakuja. Mutta olen esim. tubekanavilla törmännyt jo valituksiin, miten esim. erään historiakanavan katselut laskevat kun jengi tuuttaa geneeristä tekoälysisältöä tubeen historiasta perustuen wikipedia-artikkeleihin eikä keskivertokatsoja tajua sisällön faktavirheitä. Ihmettelen, jos samaa ei näkyisi tässä skenessä ajan kanssa. Inderesiä suojelee vahva brändi ja vahvat henkilöbärndit ja luotettavuus, mutta toisaalta tämä voi vaikeuttaa laajentumista muualle. Väärän informaation lisääntyminen voisi itseasiassa tuoda lisää tilaisuuksia osakepoimijoille, jos AI:n käyttö ei johda markkinan tehostumiseen…
Yhtiöiden vinkkelistä tällaisena objektiivisen analyysin majakkana Inderesin arvo kumppanina voisi nousta entisestään, jos internet täyttyy pupusta. Puhuin esityksessä somen Kessler-syndroomasta, ja se toteutuu isolla todennäköisyydellä (ellei oikea Kessler-hypoteesi toteudu ja sammuta nettiä samalla).
Lisäys. Kuten mainitsin esityksessä, sijoittamisen sosiaalinen ulottuvuus tuskin häviää AI:n myötä vaan ihmiset silti kaipaavat alustaa, missä jakaa omia kokemuksia, voittoja (enimmäkseen) ja myös joskus niitä tappioita. En usko, että tämä sosiaalinen tarve muuttuu heti ainakaan suurella joukolla ihmisiä. Tämä on kuitenkin yhteisö, missä sijoittajat auttavat sijoittajia.
Hyviä kysymyksiä, vastailen täällä kun CMD:ssä ei ehditty QA -osiossa kovin pitkälle.
Käyttöönottovaiheen työvoimaintensiivisyys voidaan jakaa karkeasti kahteen ääripäähän:
- Self-service IR eventit voidaan automaatiolla ja ohjeistuksella hoitaa kokonaan autonomisesti, ja tätä tullaan testaamaankin ihan lähiaikoina lähinnä lead generation -mielessä “try it yourself” -tyyppisesti. Valittu toimintamallimme on kuitenkin henkilökohtainen onboarding ennen ensimmäistä toteutusta ja myös mukana olo vähintään ensimmäisen oikean eventin pre-live tilanteessa. Molemmat etänä, joten ajankäyttö varsin kohtuullista lokaatiosta riippumatta. Yhtiöille osavuosikatsausten lähetykset ovat “ei saa mokata” keissejä, joten tuo lisäturva hyvästä onboardingista ja mukana olosta on pitkässä juoksussa meille hyvä investointi.
- Kanavakumppanit jotka käyttävät Videosynciä omien asiakkaidensa palvelemiseen. Näissä onboarding voi olla parhaimmillaan puolen vuoden projekti, jossa koulutetaan kumppanin myyjät pitchaamaan uutta alustaa, heidän henkilökuntaa toimimaan frontline -supportina, tietoturvavaatimuksiin vastaamista yms yms. Näissäkin on kumppanikohtaisia eroja, ja onboardingin laajuus huomioidaan hinnoittelussa.
24/7 päivystysnumerolle meille ei toistaiseksi ole tarvetta (nyt 8-17 CET), koska loppuasiakkaat ja kanavakumppanit Euroopassa ja eventit päivä/ilta-aikaan. Kumppani hoitaa front-line supportin itse, ja meille asti päätyvät lähinnä tiketit jotka vaativat devaajien osallistumista. Erityistapauksissa, kuten esimerkiksi “erityishuomiota vaativissa” ilta-eventeissä, on voitu tapauskohtaisesti sopia laajennetuista support päivystyksistä (maksullisia). Jos joku kaunis päivä laajennumme vaikkapa jenkkimarkkinoille, supportin uudelleenorganisointi tulee olemaan happy problem jonka otamme mielellään vastaan.
Ja tuosta tiedotetusta tapahtumatuottajasta, pyörittävät jo event-toimintaa kuin myös eventtien kustomoinnin omatoimisesti. Kommunikaatio heidän kanssaan on hyvinkin tiivistä sekä R&D roadmapin että operatiivisen tekemisen (myynti & support -asiat) osalta.
@studentcoverage_team (Sami ja Vilho) on taas tehnyt hyvää työtä ja ovat kirjoitelleet kommentit Pääomamarkkinapäivän annista.
Videosta päätellen hyvä rento meininki eilen, hienosti näytätte muille, että näiden ei tarvitse olla 100% vakavia tilaisuuksia.
Softa kivijalkana & Mikaelin maalaama kuva fragmentoituneesta markkinasta kuulostaa kyllä houkuttelevalta.
Nyt kun strategia on kohdillaan tulee vielä se vaikea osuus eli suorittaminen
Oliko tästä jo infoa täällä, uusi (maksava) analyysiasiakas Suomesta: GRK Infra - Inderes
Omalta osaltani myös muutama huomio CMD:n kysymyksiin
AI:n vaikutus käyttäjien tiedonhakuun
Tätä Samin kysymystä kommentoin lyhyesti itse CMD:ssä ja Vernerin ylläoleva vastaus on myös hyvää pohdintaa
Sen verran voin tuoda lisäkonkretiaa, että meillä on jo tällä hetkellä viikottain kymmeniä tuhansia inderes.fi hakupyyntöjä AI-assistenttien kautta (ChatGPT jne). Nämä kyselyt kumpuavat käyttäjien hauista, ja erinäisten AI-crawlereiden hakulukemat ovat tuosta moninkertaiset. Luvut ovat vielä maltillisia alustan yleisiin vierailumääriin ja google-hakuihin, mutta kuvaavat käynnissä olevaa muutosta.
Robokommenttien laatu
Yksityissijoittaja tiedusteli kysymyksissä robokommenttien laadusta. Viime tuloskausi oli robokommenttien osalta ensimmäinen laajamittainen automatisoitu kokeilu, ja olemme siitä saadun palautteen perusteella parantaneet niin teknistä varmuutta, laatua kuin konseptia. Jaoimme viimeksi muutama viikko sitten robokommenttien suunniteltuja kehityskohteita.
Kehitämme robokommentteja ja muita uusia (AI) ominaisuuksia mahdollisimman iteratiivisesti käyttäjien kanssa; mitä aikaisemmin saamme aitoa palautetta käyttäjiltä ratkaisun arvosta, sitä paremmin pystymme kehittämään sitä käyttäjille hyödylliseen suuntaan, tai vaihtoehtoisesti kuoppaamaan sen ja keskittymään muihin lähtöihin
AI-lähdöistä ja kehitysalueista
Näistä lisätietoa niin itse esityksessä sekä kehitysideat-kanavalla kuten @NukkeNukuttaja yllä vinkkasi.
Tässä vielä tiivistetysti meidän tulevia fokusalueita:
- Moderni analyysikokemus - PDF:stä kohti webbipohjaista analyysiraporttia
- Monikielinen foorumi - kohti globaalia monikielistä keskustelualustaa
- Lokalisoidut sisällöt - nykyisten sisältölokalisointien automatisointia ja skaalaamista
- AI agentit osana analyysiprosessia - nykyisen analyysiprosessin kehittäminen asteittain kohti ihmisanalyytikko + AI-agentti -työnjakoa
- Muu sijoittajille hyödyllinen alustan kehitys, mm. uudet näkymät, visualisoinnit, sisällöt jne
Jos herää mitään kysymyksiä, niin mulle voi aina laittaa viestiä! Kehitysideoiden osalta laittakaa viestit kyseiselle kanavalle