Vähän aiheen vierestä, mutta onhan tuo toki vaikea vältellä tuon kokoisessa talossa (suhteellisen pienessä), että tieto ei leviä hallituksen jäsenille tai toimarille kesken työpäivän, kun pörssi on auki. Ja se on ihan ymmärrettävää, että negarit ja posarit pitää heti heittää markkinoille. Kurssireaktiot vahvoja ja ennustettavia, niin kaikki aika tiedon leviämiselle on minimoitava. Ja kun on kuitenkin täysin selvää, että kurssit noihin reagoivat FiVan erittäin laiskan silmän alla jo nykyään turhan usein etukäteen, niin en ainakaan keventäisi säädäntöä.
En tosin oikein tajua, että miksi negareiden (ja posareidenkin) kanssa ei ole käytäntöä, että ensin kaupankäynti seis vaikka loppupäiväksi tai ainakin tietyksi ajaksi ja sitten vasta negari ulos, kun osakkeella ei voi käydä kauppaa. Oletan siis, että ei nykysäännöillä mahdollista, joten kritiikki ei yhtiöihin, mutta ainakin oma näkemys on, että korjaisi paljon ongelmia. Kokouksien ajoittaminen pörssin kaupankäynnin ulkopuolelle negari- ja posaririskien pelossa tuntuu vähän nihkeältä, kun työntekijät tuskin haluavat mahdottomasti kokoustaa illalla, viikonloppuisin tai niin aikaisin aamulla, että lopputulos on selvillä hyvissä ajoin ennen kymmentä.
Tämä ulkopuolinen myynti käsittää siis lähinnä virtuaalitapahtumien (Flikin) asiakkaita, joita tuossa kommentoitiinkin. Listautumispalvelut laskemme vastaavasti ydinasiakaskuntaan, vaikka eivät ole vielä listalla. Niissäkin liikevaihto toki painottuu lähelle listautumishetkeä.
Ymmärrän sijoittajan näkökulman ja toisaalta ymmärrän myös hallitusten sekä sääntelijän näkökulman. Jos selviäisi että tulosvaroitus on jollain tavalla ajoitettu, siitä ei hyvää seuraa. Mulla ei tähän hätään ole keksiä ratkaisua, koska näin yhtiön näkökulmasta sääntely on ehdoton.
Mietin lähinnä siis sitä, että ei kai sitä ole lukitun yksityiskohtaisesti säännelty, että miten oman ohjeistuksen seurantaa tulee reaaliaikaisesti tehdä? Jos tiedät kuukauden X tiedot vasta tänään klo 18.30 (etkä esim. klo 15.00), koska olette ajoittaneet prosessinne tulosseurannan suhteen siten, niin ei kai se ole sääntelyn kiertämistä?
Esimerkki 1:
Yhtiö X ajaa kerran viikossa tulosraporttinsa ja käy ne sen jälkeen läpi. Tämä tapahtuu aina perjantaisin klo 12.00. (FiVan ohjeistuksen mukaan?) ohjeistuksen ja tuloskehityksen seurannalle on asetettu tietyt raja-arvot (?), joiden ylittyessä/alittuessa tulee tiedote antaa heti. Tässä tilanteessa yhtiö X joutuu automaattisesti julkaisemaan tulosvaroitukset pörssin aukioloaikoina.
Esimerkki 2:
Yhtiö Y ajaa päivttäin tulosraporttinsa ja käy ne sen jälkeen läpi. Tämä tapahtuu aina klo 7.00. (FiVan ohjeistuksen mukaan?) ohjeistuksen ja tuloskehityksen seurannalle on asetettu tietyt raja-arvot (?), joiden ylittyessä/alittuessa tulee tiedote antaa heti. Tässä tilanteessa yhtiö Y tiedottaa mahdolliset tulosvaroitukset ennen pörssin aukeamista, koska sillä on reaaliaikainen tulsotieto joka päivä jo klo 7.00
Eli se, mitä haen takaa, on yhtiön omien seurantamenetelmien (esim. hallituksen kokoukset, tulosseuranta, sisäinen raportointi) kehittäminen/aikatauluttaminen siten, että niistä saadaan tieto pörssin aukioloaikojen ulkopuolella, jolloin tiedottamivelvollisuus ei käytännössä edes voisi tämän asian osalta ajoittua pörssitunneille.
Olisi mielenkiintoista kuulla, että minkälaista tulosseurantaa, raportointia ja raja-arvojen asettamista pörssiyhtiöiltä käytännössä vaaditaan. Oletukseni on, että varianssi on valtava (ja yhtiön omat vaikutusmahdollisuudet siksi hyvät), koska osa yhtiöistä voi julkaista osavuosikatsauksensa heti kun kvartaali päättyy, toisten yhtiöiden pyöritellessä Exceleitä melkein seuraavan kvartaalin loppuun ennen tulostietojen antamista.
Jos pystyt tätä lukujen seurannan ja niistä tiedottamisen dynamiikkaa avaamaan @Mikael_Rautanen paremmin, niin se olisi todella mielenkiintoista yleistietoa myös muita tulosvaroittajia silmälläpitäen.
Pari tapausta vielä, jotka mielestäni liittyvät tähän:
Qt Group perusteli hidasta tulosvaroittamista, koska “piti miettiä tarkkaan uusi ohjeistus”. Toisaalta edellisenä vuonna annettiin kaksi posaria peräkkäisillä viikoilla (en tosin muista, johtuiko toinen siitä yhdestä megadiilistä, joka olisi ymmärrettävä selittäjä). Aika erikoisia ratkaisuja, eivätkä anna sijoittajalle kovin luotettavaa kuvaa lukujen reaaliaikaisesta monitoroinnista yhtiön sisällä.
Lifa Air vetää ohjeistuksensa pois kesäkuussa 2022. Julkaisee 9/2022 tuloksen, joka ei ole aiemman ohjeistuksen kanssa edes samalla pallokentällä. Vaikea kuvitella, että yhtiön sisällä tai listaajankaan taholla olisi uskottu ohjeistuksen pitävyyteen edes listautumishetkellä (3/2022).
Vaikuttaa siltä, että pörssiyhtiö voi jossain määrin päättää kuinka tietoinen tai tietämätön se on omasta kehityksestään, ja jos et tiedä lukujen olevan ohjeistuksesta poikkeavia, niin ei niistä silloin tietenkään voi (/tarvitse) tiedottaakaan.
Tällöin kyse ei enää ole tiedotusvelvollisuudesta vaan velvollisuudesta olla perillä oman pörssiyhtiöiden lukujen kehittymisestä (suhteessa ohjeistukseen)?
Voiko joku avata meikäläiselle, että minkä takia sijoittajan näkökulmasta ohjeistuksen muutos pitäisi antaa joko aamulla tai illalla pörssin aukioloaikojen ulkopuolella?
Luulisi ettei sillä ajankohdalla ole muuten väliä kunhan muutoksesta ilmoitetaan viipymättä.
Tämä menee jo aika lailla ketjun aiheen ohitse ja moderaattori voi viestin siirtää halutessaan, mutta ainakin omasta mielestäni yhtiön arvostukseen vaikuttavat uutiset (osavuosikatsaukset, ohjeistuksen muutokset jne.) tulisi julkaista kaupankäyntiaikojen ulkopuolella, jotta kaikilla osapuolilla on tasavertainen mahdollisuus tutustua tiedotteen sisältöön ja käydä tämän perusteella kauppaa osakkeella. Jos tiedote julkaistaan kaupankäynnin ollessa käynnissä, pääosin ainoat jotka siitä hyötyvät ovat kaupankäyntirobottien omistajat.
Samalla voisi heittää kysymyksen ilmoille, miksi kaupankäynti keskeytetään osakkeella jos siihen liittyen on hyvin vahvoja huhuja ilmassa? Perusteet ovat mielestäni samat, tällöin annetaan kaikille osapuolille tasapuolinen mahdollisuus kaupankäyntiin kun huhuja koskeva tiedote on julkaistu ja kaikilla on samat tiedot käytössä.
Omasta kokemuksesta (sivusta seuranneena) voin sanoa, että kyllä siinä aina hetki menee ennen kuin tiedot on riittävän varmalla pohjalla tiedotetta varten. Katsotaan toteumat ja ennusteet ja jos ne on vinossa, niin olettaisi että joka talossa käydään keskustelua ja kysytään monta kysymystä ja katsotaan eri skenaarioita. Prosessi kestänee firman koon ja kompleksisuuden mukaan tunneista useampaan päivään.
Teemu ja Mikael keskustelivat Inden antamasta negarista. Arvostan.
“Inden Laput -podcastissa keskustellaan Inderesin liiketoiminnasta. Tässä jaksossa Teemun vieraaksi saapui yhtiön toimitusjohtaja Mikael Rautanen keskustelemaan Inderesin antamasta negatiivisesta tulosvaroituksesta.”
Kiitos erinomaisesta sijoittajapalvelusta tämän podin myötä!
Heti on sanottava ajatukseni tuosta ohjeistuksen antamisesta/antamatta jättämisestä, jota Mikael podissa pohti: ilman muuta jatkakaa ohjeistamista! Ohjeistus kertoo sijoittajille yrityksen johdon sen hetken parhaimman arvauksen tulevasta ja yrityksen johdolla on luonnollisesti paras näkyvyys siihen. Aina ei mene asiat sillä viissiin, kuin ohjeistaessa on ajateltu, ja silloin sijoittaja saa heti sen seuraavan parhaimman tilannenäkemyksen, eli tulosvaroituksen. Molemmat auttavat sijoittajaa hahmottamaan tilannetta ja pysymään ajan tasalla. Kumpaakaan ei pidä pelätä, ohjeistamista tai sen korjaamista - jos on ohjeistanut parhaimman kykynsä mukaan ja kertonut heti, kun käy selväksi, että ohjeistus ei päde, tulee pitäneeksi sijoittajaa kartalla niin hyvin kuin se ylipäätään on mahdollista. Myöskään firman sisällä ei tietenkään pidä lähteä uhraamaan pitkää peliä ottamalla ohjeistukseen pääsystä isointa maalia, eikä niin tapahdukaan, jos ei pelätä myöskään ohjeistuksen korjaamista tilanteen muuttuessa.
Esimerkiksi teidän aiempi ohjaus ja nämä kaksi tulosvaroitusta purkuineen ovat molemmat auttaneet minua ymmärtämään ja hahmottamaan Inderesin toimintaympäristöä, Inderesin eri osa-alueiden luonteita ja maailman tapahtumien vaikutusta niihin. Mikäli teillä ei olisi ollut ohjeistusta lyhyelle aikavälille, eikä siis myöskään näitä ohjeistuksen tarkennuksia, olisi tämä jäänyt tapahtumatta. Erityisen hienoa oli tuo podi, jossa tulosvaroitusta avattiin huolella, koska näissä tilanteissa kun otetaan seinäosumaa, piirtyy tavallaan toiminnan seiniä ja syy-seuraussuhteita sijoittajalle hyvin antoisalla tavalla.
Eihän se kiva ole, että tulee tulosvaroitus, mutta eipä yrittämisessä kellään ole pomminvarmaa kristallipalloa, joten eteenpäin. Nyrkkisääntönä sanoisin, että jos ajattelee tilannetta, jossa ohjeistus alunperin annettiin ja toteaa, että sama annettaisiin uudelleen jos olisi samat tiedot, niin sitten on toimittu ihan oikein. Jos taas tuumaus johtaa siihen, että olihan tuo riski siellä näkyvissä ja olisi pitänyt huomioida, niin sitten otetaan opiksi ja vastaisuudessa hieman viisaammin. Me sijoittajat helposti sydämistytään tulosvaroituksista, mutta se on aiheellista ainoastaan niissä (onneksi harvinaisissa) tilanteissa, joissa tulosvaroitus tulee tuntia ennen osaria, tai ohjeistus on alunperinkin ollut toivotaantoivotaan-ja-ostakaaostakaa-kantimissa.
Goforen malli on aivan fantastinen, mutta jos siihen ei päästä, niin yhdyn @Iiizi kommenttin ohjeistuksen tärkeydestä. Pörssiyhtiöiden johdolla on inhimillinen halu kertoa mahdollisimman paljon positiivisia juttuja, joten negareita tunnutaan pelättävän hirmuisen paljon. Rajujenkin negarien antoa viivytellään Q3-Q4, kun toivotaan että loppuvuonna tapahtuisi ihme ja negari voitaisiin välttää. Johdon tehtävä ei kuitenkaan ole kerätä kiitosta, vaan toimia tehokkaasti omistajien hyväksi ja sijoittajien etua ei voi palvella se että tietoa pantataan mahdollisimman paljon.
Kiitos @Mikael_Rautanen hyvästä podijaksosta ja mielestäni on erittäin hienoa että menit podiin avaamaan Inderesin negarin logiikkaa, vaikka varmasti harmittaa vietävästi koko homma!
Se miksi itse pidän mekkalaa näiden tulosvaroitusten aikatauluista, on että ne jostain kumman syystä sattuvat lähes aina ajoittumaan samaan aikaan hallituksen säännöllisen kokouksen kanssa, vaikka kyseessä ei suoraan ole hallituksen päätös.
Tulosvaroitushan on myös annettava mahdollisimman pian, jos esimerkiksi toimitusjohtaja saa yhdenkään tiedon, jonka perusteella hän kokee että on todennäköistä ettei tulosennusteeseen päästä.
Meidän pörssissä toimitusjohtajat eivät jostain kumman syystä edes pienimmissä putiikeissaan tunnu operatiivisesti olevan tietoisia pieleen menneistä projekteista tai voitetuista diileistä ennen hallitusta. Minusta se ajatus on lähtökohtaisesti hyvin epäuskottava, etteikö toimitusjohtaja saisi tärkeätä sisäpiiritietoa pitkin vuotta ja joskus reilustikin ennen hallituksen säännöllisiä kokouksia.
Tosiaan, jos halutaan pelata tällä ajatuksella että negarit annetaan vasta silloin kun hallituksen kanssa käydään läpi liiketoiminnan ennusteita, niin olisi sijoittajaystävällistä jos nämä kokoukset ajoitettaisiin syvälle iltapäivään pörssin sulkeutumisaikaan. Ymmärrän että toimitusjohtajat ovat näiden kanssa aika puun ja kuoren välissä ja ylipäätään hallitus on useimmiten se tärkein sidosryhmä, jolle toimitusjohtaja on vastuussa, mutta toivon että ehkä jonain päivänä tähänkin hommaan saadaan kotipörssissä vielä jotain järkeä
Toki niin kauan kun Fiva ei puutu sisäpiirikauppaan ja laittomiin suunnattuihin osakeanteihin, niin varmaan aika turha pidättää hengitystä
Teidän bisneksessä tai henkilöstössä ei ole mitään vikaa, eikä tästä negarista kannata nyt ottaa apinaa selkään, kun ei se oikeasti ole niin iso juttu miltä se nyt tuntuu. Lippu vaan korkealle ja eteenpäin
Näin pitkän linjan ja jo varttuneempana sijoittajana Inderesin valitsema tyyli vaikuttaa kohdennettavan pelkästään tai ainakin pääosin nuoriin ja aloitteleviin sijoittajiin. Jo viestinnän kielenkäyttö lähentelee katukielistä naureskelua vaikka kysymys sijoittajille on omien omaisuuksiensa kohtalosta. Miksi käytettävien käsitteiden nimet pitää olla lapseillsia, kuten Inden Laput tai negatiivisesta, yhtiön toiminnan heikkoudesta kertova viestintä, nimetään Negariksi. Mikä vika on on käsitteessä negatiivinen tulosvaroitus? Mikäli Inderes haluaa kokeneempia sijoittajia enemmälti asiakaskuntaansa, olisi perusteltua lähestyä vakavia asioita asiallisella asiatekstillä.
Kannattaa tutustua Inderesin historiaan jos vakavalla naamalla joutuu kyselemään miksi yhtiö viestintä on tänä päivänä tätä mitä se on eikä se ole sitä samaa todella tylsää valkokaulus kamaa joka on täynnä erittäin hienoja finanssialan fraaseja mitä jokainen muu kaupungin pankkiiriliike tarjoaa omassa viestinnässään.
Kun Inderes perustettiin Mikael ja kumppanit saivat erittäin paljon epäilyä osakkakseen geelitukkineen ja pojitteluineen ja osittain ihan sen voi ulkoisen habituksen perusteella ymmärtääkin jos esimerkiksi tätä kymmenen vuoden takaista videota ja Mikaelin esiintymistä katselee.
Mitä tulee kokeneempia sijoittajien kosiskeluun niin Inderesin palvelut ovat erittäin laajasti käytössä kaupungin salkunhoitajienkin oman analyysitiimin lisänä ja kokeneemmat sijoittajatkin ovat nämä naureskelevat nuorisoanalyysit.
Tämä itkuporku olisi muutenkin ollut paljon paremmin ymmärrettävissä jos analyysit olisivat täynnä tushkeissiä ja muuta nykyslagia josta boomerit eivät ole koskaan kuulleetkaan, Inden lappujen tarkoituskin on kertoa eri liiketoiminta-alueista informatiivisesti mutta ei kuitenkaan ryppyotsaisesti.
En tiedä apinoista sijoitustoiminnassa mutta jos tarkoitat, että negatiivisesta tulosvaroituksesta ei pidä ottaa toimitusjohtajan pidempiaikaista murhetta, niin kannanottosi oudoksuttaa.
Vaikka ulkoiset tekijät ja markkinoiden sentimentti huomioidaan, niin yritys ei ole päässyt edes itse asettamiinsa tavoitteisiin. Tästä, jos mistä pitää olla huolissaan, koska se kertoo muun muassa, että
yhtiön johto ei kykene asettamaan realistisia tavoitteita eli se ei tunne toimintaympäristöään ja markkinaa riittävästi
yhtlön toimitusjohtaja on epäonnistunut operatiivisessa johtamisessaan
yhtiön eri bussiness-sektoreiden johto ei pysty kilpailemaan markkinoilla suorituskykyisellä tavalla eli johtamaan suoritusorganisaatiota riittävän tuloksekkaasti
yhtiön tuoteportfolio ei olekaan odotetun kilpailukykykyinen; hinta-laatu -suhde, kiinnostavuus, hyödyllisyys, toimitusvarmuus jne.
Se on mitä se on, turha näitä tapahtumia on ylidramatisoida. Komean ja pitkän kasvutarinan omaava pienyhtiö on pikkuhiljaa siirtymässä matuurimpaan hitaamman kasvun vaiheeseen, sillä kotimarkkinasta on jo otettu valtaosa haltuun. Samalla makroympäristö muuttuu äkillisesti ääripositiivisesti äärinegatiiviseksi. Onko se nyt niin kovin kummallista näillä parametreillä, jos noita vuoden alussa annettuja ennusteita joudutaan korjaamaan alaspäin?
Aivan naurettavaa puhua mistään kilpailukyvyn menetyksestä tai toimitusjohtajan operatiivisesta osaamisesta, kun kyseessä on vain yksinkertainen ennustemuutos, eli näkemyksen korjaaminen loppuvuoden liiketoiminnan luvuista. Mikael mainitsi pääasialliseksi syyksi pörssiyhtiöiden ulkopuolisten yritysten liiketoimintaprojektien väheneminen, mikä on sinänsä hyvin loogista, kun kerran tuo koronapandemian luoma kysyntä katosi. Miksi tästä pitäisi olla erityisen huolissaan?
Eräät suomalaiset yliopistolliset tutkimukset osoittavat, että tulosvaroitukset eivät yleensä tiedä mitään hyvää yhtiölle. Erityisesti, kun ollaan vahvassa laskumarkkinassa. Samaa mieltä olen kanssasi siitä, että negatiivisten tulosvaroitusten merkitystä ei pidä yliarvoida. Mutta vielä vaarallisempaa on, että niitä aliarvioidaan tai vähätellään. Ne kertovat aina yhtiön itsensäkin toteamasta epäonnistumisesta. Näinhän Indereksenkin toimitusjohtaja totesi.
Yhtiön toiminnassa ei riitä, että yhtiö kertoo, kuten kuvasit, että mistä negatiivinen tulosvaroitus johtuu. Olennaista olisi, että yhtiö ja sen toimitusjohtaja kertoo, mitä yhtiö tekee konkreettisesti toisin, jotta todetut ongelmat poistuvat. Tästä hyviä esimerkkejä ovat Finnair ja Stockmann. Ei siis riitä, että naureskellen yleisesti kerrotaan, että tehdään asioita vaan paremmin.
Inderesiläisillä on pitkä historia viisaiden päätöksien tekemisestä ja niiden onnistuneista toimeenpainoista käytäntöön. Yhtiö ei ole olennaisesti erilainen kuin aikaisempinakaan vuosina, joten on helppo luottaa että firmassa tehdään myös jatkossakin oikeita toimenpiteitä tulevaisuuden menestyksen varmistamiseksi ilman erillistä ilmoitusta. En ymmärrä mistä ongelmista puhut tai mitä operatiivisia muutoksia haluaisit tehtävän ja millä perusteella. Tässähän on nimenomaan kyse vain sijoittajien odotusten hallinnasta.
Kyllä, tämän vuoden tulos jää aiemmin ennustetusta. Vaikea markkinatilanne voi hyvinkin jatkua myös tulevina vuosina, joten on mahdollista että ensi vuonnakin ennusteet joudutaan taas asettamaan alemmalle tasolle. Myös pitkän aikavälin tavoitteet voivat osoittautua yläkanttiin asetetuksi (mitä ne muuten ovat melkein kaikilla pörssin yhtiöillä), joten niitä mahdollisesti tarkistetaan jossain vaiheessa alaspäin. Tässä ei ole mitään poikkeuksellista tai kummallista, vaan ennusteet ja odotukset tulevat aina elämään ympäristön ja tilanteen mukaisesti.
Ymmärrän että sijoittajaa voi harmittaa, jos on ostanut osaketta kalliilla ylisuurin odotuksin, mutta epäonnistuneen ostopäätöksen tekijä löytyy varsin helposti katsomalla peiliin. Sitä pahaa oloa ei kannata purkaa yhtiöiden johtoon, vaan korjata odotuksiaan ja omaa näkemystään realistisemmaksi ja keskittymään jatkossa parempien sijoituspäätöksien tekemisiin. Mikael varmaan ottaa ihan mielellään hyviä vinkkejä ja ideoita vastaan, mutta aivan kaikkeen ei operatiivinen johtokaan kykene vaikuttamaan ja olisi kovin epäreilua laittaa hänen harteilleinsa tätä viime vuosien sanoinkuvaamattoman turbulenttia markkinasykliä.
Kysymykseen on vastannut Petri Gee. 
