Inderes Oyj - "Yhtiö kuuluu kaikille"

Lupasin Mikaelille kommentoida tuota yleisökysymystä yhteisöluvun laskusta ja pitäisikö sen pikemminkin kasvaa kaikissa markkinatilanteissa. En saanut chattia auki uudelleen liven jälkeen, mutta tuollainen se kysymyksen ajatus suunnilleen oli. :smiley:

Ulospäin Inderes kertoo yhteisöstä niukkasanaisesti tiivistäen yhteisön kehityksen YAUhun (yearly active users), joka kertauksena tarkoittaa siis 12 kuukauden aikana sisäänkirjautuneita aktiivisia jäseniä.

Luku on vallan puutteellinen, sehän ei huomioi lukuisia palvelun kirjautumattomia käyttäjiä. Se ei huomioi meidän suhteellisen kattavaa someverkkoa (esim. 60 000 ihmisen Facebook ryhmää, >100K katsojaa tubessa viime kuukausien aikana jne.).

Silti se on kuitenkin mielestäni paras mittari, joka on meidän itse laskema. Esim. mediafirmathan käyttää mielellään sivukatseluita ja muuta mitä esimerkiksi Google Analyticsista saa irti. Sillä tavalla saa super isoja lukuja (nehän humahtaa helposti miljooniin). Mielestäni YAU kuvaa silti parhaiten sitoutuneita jäseniä ja se insentivoi yhteisötiimin ja koko muun firman kasvattamaan tuota sitoutunutta porukkaa pitkässä juoksussa.

Sisäisesti seuraan päivittäin tietysti kaikkea DAUsta MAUhun, istuntoihin, videokatseluihin, impressioihin, sivutrafiikkiin jne. mutta se onkin minun päivätyö. Kokonaiskuvan hahmottamiseen YAU on istuva, simppeli ja se muuttuukin vielä sopivan hitaasti.

Laadukas ja riittävän kookas yhteisö tuo Inderesin kokonaispalvelulle vallihautaa ja ehkäpä hieman hinnoitteluvoimaa. Mikä sitten on riittävän kookas, riippuu varmaan keneltä kysyy. :smiley: Meille laatu tulee ennen määrää, koska jos yhteisön/palvelun laatu romahtaa seuraa määrä varmasti perässä alas.

YAU kellui siis tovin 75 tuhannessa ja laski Q4:sen lopulla 71 tuhanteen (kun vuoden 2021 lopun jälkikäteen katsoen koholla olevat numerot alkoivat putoamaan pois).

Tottakai YAUn laskeminen ei ole toivottava lopputulema, mutta seuraavat seikat ovat lievittäneet tiimin omaa tuntoa asian suhteen:

-Emme ole tunnistaneet, että YAUn lasku johtuisi yksin Inderesin palvelun vetovoiman laskusta
-Ydinjäsenet, kuten foorumi hyvin todistaa, ovat pysyneet mukana
-Mitä olen jutellut muiden palveluiden edustajien kanssa, meidän luvut näyttävät kehittyvän hyvin samanlaisella tavalla

Nämä viittavat siihen, että syynä on todellakin yleinen kiinnostumisen lasku aktiivista sijoittamista kohtaan. Inderesin vahvuus on melko syvällinen sijoitusaiheinen sisältö. Inderesin heikkous on samalla melko syvällinen sijoitusaiheinen sisältö: tämä palvelu ei sovi kaikille sijoittajille ja säästäjille. Onhan tämä melko intensiivinen ja aikaa vievä palvelu.

No pitäisikö yhteisön koon kasvaa joka markkinatilanteessa? Mielestäni ei, enää tässä kokoluokassa. Jos yhteisön koko olisi 20-30K olisin samaa mieltä että kasvun aikaansaamattomuus olisi omaa saamattomuutta. Suomessahan on nykyään yli miljoona osakesäästäjää, mutta meidän käsitys meille sopivasta määrästä sijoittajia on paljon alempi. Muistaakseni vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa, johon en tietysti ole enää löytänyt uudelleen, viidenneksellä osakesäästäjistä oli yli viisi osaketta. Monilla sijoittajilla on vain yksi tai muutama osake, mikä viittaa siihen että suurin osa sijoittajista on passiivisia. Sen lisäksi monet, ihan oikein, suosivat rahastoja ja toivottavasti tulevaisuudessa enemmän indeksirahastoja. :smiley:

Nykyinen tyyli kasvaa Suomessa lähes puhtaasti orgaanisesti yli ajan on mielestäni melko hyvä: niin kauan kun palvelu on vetovoimainen ja tarjoaa sijoittajille relevanttia sisältöä ja seuraa, se todennäköisesti kasvaa hissukseen puskaradion voimalla. Nyt se on jo siinä kriittisessä kokoluokassa.

Yhteisön rakentaminen tiivistyy aika paljon tähän lentävään lausahdukseen:

“If you build it, they will come”.

Huonommassa markkinassa, kuten nyt, voisi harkita maksullista käyttäjähankintaa ja buffata sitä kautta numeroita. Se nostaa kuitenkin kustannuksia eikä ole takeita siitä, pysyykö uudet jäsenet palvelussa kuitenkaan. Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Kökkö ROI. Huom. jos tavoite olisi kasvattaa yhteisiö joka markkinassa vaikka hammasta purren, insentiivi olisi todellakin kaataa rahaa käyttäjähankintaan pysyvyydestä viis. :smiley:

Kaiken kaikkiaan katsoisin ensisijaisesti YAUn pitkän aikavälin kasvua. Kuten Mikaelikin totesi livessä, jos tuo jatkaisi pitkään laskutrendissä alkaisin nostelemaan kulmakarvoja. Hiljaa hyvä tulee.

Kuten aiemmin tänne kirjoitin, oleellista yhteisön rakentamisessa on pyrkiä rakentamaan yhteisö niin, ettei se räjähdä palasiksi huonoina aikoina. Viime vuosi oli sijoittajille, etenkin monille meidän yhteisössä, melko raastava tuottomielessä ja samalla Inderesin analyysi oli vähemmän mairittelevasti osuvaa ja yhteisön suosimissa firmoissa itku meni jo melkein apatian puolelle. Silti, meillä on edelleen eloisa ja mielestäni laadukas yhteisö kasassa. Jos ydin pysyy mukana, jäsenmäärän pitäisi lähteä kasvuun taas kun aurinko paistaa.

Ps. Yksi hyvä vakoilutyökalu Inderesiin on katsoa vaikka Google trendissä sijoittamisen ja Inderesin suosiota:

79 tykkäystä

Tässä vielä guuglailulla löytyi gradu joka siteeraa Keloharjun tutkimusta, joka olikin ilmestynyt 2015.

Lisäys: tässä! :smiley:

http://njb.fi/wp-content/uploads/2016/01/Keloharju_3-15.pdf

Tässä poiminta vielä sijoittajien ikärakenteesta, mikä taitaa hieman rajata tällaisen internet-palvelun vetovoimaa sijoittajien suuressa joukossa. Vaikka, viime vuosina nuorten määrä on varmasti noussut.

27 tykkäystä

Kerrataan luvut. Listautumisessa kerättiin pääomia nettona 5,4 MEUR. Vuonna 20222 toteutettiin investointeja yli 10 MEUR edestä (oman osakkeen käyttö mukaan lukien). Liiketoiminta tuottanut rahavirtaa 2021-2022 yhteensä 4,6 MEUR. Osingot (2021 ja 2022 ehdotus) yhteensä 2,7 MEUR, eli selvästi alle liiketoiminnan tuottaman rahavirran.

Olemme toteuttaneet listautumisen mahdollistamana todella isoja investointeja ja samalla panostukset on toteutettu niin, että tase on pidetty vahvana. Ja samalla pidetty huolta siitä, että operaatiot tuottavat tervettä kassavirtaa. En usko, että näitä panostuksia yhtiön kehittämiseen olisi pystytty toteuttamaan ilman listautumista.

121 tykkäystä

En muista onko tuota kasvavan voitonjaon tavoitetta ollut aiemminkin esillä, mutta eikö tuo voi olla ristiriidassa optimaalisen pääoman allokoinnin kanssa? Toki jos on niin, ettei inderesillä yleisesti ole kaikille varoille kannattavaa investointikohdetta niin sen ymmärtää että voitonjako on hyvä allokointikohde. Mielestäni sen tavoittelu joka vuosi kuitenkin kuulostaa vähän nurinkuriselta, ainakin tämän tyyppisessä kasvuyhtiössä.

2 tykkäystä

Miksi se olisi nurinkurista? Yhtiön perimmäinen tarkoitus on tuottaa arvoa osakkeenomistajille. Sen voi joko tehdä jakamalla osinkoa osakkeenomistajille tai osakkeen arvoa kasvattamalla. Inderesin kokoinen yhtiö voi kuitenkin vain tehdä oman kantokykynsä verran M&A:ta, joten miksi makuuttaa voittoja tilillä?

Ymmärrän tietenkin sen, että tästä koituu veroseuraamuksia, mutta ei kaikissa päätöksissä piensijoittajan etu ole keskiössä. Sijoittajia on erillaisia ja itse arvostan vakaata kasvavaa osinkoa.

8 tykkäystä

Inderesillä osingonjako lienee mielekästä myös siitä näkökulmasta, että omalla osakkeella on sitoutettu henkilökuntaa ja osinko siitä tulovirtana palvelee myös yhtiön etua. Näin omistajuudesta tulee työntekijöille rahaa tilille ilman myyntejä. Erityisesti tilanteessa, jossa tuo osinkona jaettu ei ole pois investoinneista (yhtiöhän on varsin aktiivinen sillä saralla, joskin maltillisen järkevästi, kuten ovat ilmaisseet).

19 tykkäystä

Pitkään perusteluun tunnustusta Inderesin (ja Nordnetin) kaltaisille toimijoille, varsinkin osakesäästämisen ja -sijoittamisen demokratisoinnista​:+1:, hiljaa on hyvää tullut​:sunny:. Onko kuitenkin 70k yhteisö 1000k arvioidusta osakesäästäjästä aika pieni? Ottaen huomioon myös tässä valtakunnassa jopa historian järisyttävästä jo tehdystä uudistuksesta; osakesäästötilistä , ja sen suuresta kansan suosiosta suurten pankkien (palveluntarjoajien) downsiftauksesta huolimatta - on osakesäästäjien kasvu ollut vähävaraisessa valtakunnassamme järisyttävää, eikä sille loppua ole näköpiirissä, kun jo nykynuoriso ymmärtää yhä paremmin ei vain rahastojen korkeiden kustannusten päälle, vaan myös edustavan salkun muodostuksen lähteet 10-15 osakkeella. Osakesäästäjien määrän kasvu lienee kuitenkin ollut odotettua suurempaa ja jatkuu (Inderesin kaltaisten toimijoiden edistäessä palvelua​:+1:) suurena -vastoin suurten pankkien downshiftauksen tai suhdanteiden. Mainittua taustaa vasten yhteisöllä lienee aika paljon kasvuvaraa Helsingistä Utsjoelle​:+1:, tehdä hyviä sijoituspäätöksiä ja hakea yhteisöstä informaatiota ja inspiraatiota. :+1:

8 tykkäystä

Tämä sitouttaminen on hyvä pointti. Ajattelisin, että inderesillä työntekijätkin kuitenkin ajattelevat omistaja-arvoa osinkoa pidemmälle (tästä minä nyt en tietenkään oikeasti tiedä mitä koko porukka talon sisällä arvostaa). Ehkä voisi kysyä hypoteettisena kysymyksenä, voitaisiinko inderesillä tehdä esim iso yritysjärjestely, joka nähtäisiin osakkeenomistajalle erittäin hyvänä diilinä, mutta ylimääräinen kassa menisi kokonaan siihen? Ehkä huono esimerkki, mutta varmaan pointti tulee kuitenkin ilmi. En kritisoi ollenkaan maltillisuutta, se on ihan hyvä että edetään varovaisesti. Joskus saattaa kuitenkin olla todella hyviä investointikohteita ja silloin mielestäni niihin pitää panostaa täysillä mahdollisuuksien mukaan.

Tämä lukee jo ihan antiesitteessa ja siksi ihmettelen miksi tästä on nyt alettu vääntämään.

Inderesin tavoitteena on ylläpitää pitkällä aikavälillä tervettä suhdetta liikevaihdon
kasvunopeuden ja kannattavuuden välillä. Yhtiön strategian taloudellisena tavoitteena
on ylläpitää 30–50 %:n vuotuista liikevaihdon kasvuprosentin ja kannattavuuden (EBITA
%) yhteissummaa markkinasyklistä riippumatta. Lisäksi tavoitteena on vuosittain kasvava
absoluuttinen voitonjako, mikä sisältää osingot ja omien Osakkeiden ostot.

Yhtiö on tosiaan investoinut kahden vuoden aikana yli kymmenellä miljoonalla liiketoimintaansa niin miksi johdon mielestä näitä investointikohteita on ainakin toistaiseksi löytynyt enemmän kuin kiitettävästi.
Inderesin mieltäminen puhtaana kasvuyhtiönä on kanssa suhteellisen kyseenalaista kun analyysiliiketoiminta on jo täysin erivaiheessa kasvukäyrää kuin esimerkiksi IR-palvelut johon yhtiö investoi suhteellisen runsaasti, ei kasvu ole itsessän mikään itseisarvo varsinkaan Inderesin tapauksessa kun se löytyy jo yhtiön arvoistakin.

Inderes kommentoi kassaa kaikessa tekemisessään todella vähän eikä sen hillominen ja turha kasvattaminen tunnu olevan mikään itseisarvo, muutenkin kassan kokoon puuttuminen tuntuu erikoiselta kun kassa lähentelee kooltaa yhden kvartaalin liikevaihtoa eikä se ole kooltaan mikään boomerin kuuluisa sotakassa jota hillotaan kohti maailmanloppua.

Mitä mahdolliseen yritysostokohteeseen tulee, niin jos ainoa kriteeri on että kassa tarvitsee lisää täytettä ulkopuolelta joko esimerkiksi bondin tai osakeannin kautta, niin en epäile sekuntiakaan etteikö Mikael ja hallitus näitä valintoja olisi tekemässä jos kaikki muu on kunnossa ja ainoa kysymysmerkki on rahoitus.

Katsellaan jos illalla jaksaisi kahlata vielä tilinpäätöksen läpi ajatuksen kanssa.

20 tykkäystä

Kerroitte tiedotteessa 2021 lopulla että investoitte mm.:

  • Uuden hybriditapahtumastudion avaaminen Tukholman keskustaan, millä monistetaan Helsingissä toimivaksi todistettu konsepti uuteen kaupunkiin.

  • Helsingin Flik-studioiden lisäinvestoinnit, joilla mahdollistetaan uusien hybridi- ja virtuaalikonseptien toteutukset sekä virtuaalimaailmoihin pohjautuvat tapahtumatuotannot.

Vaikka tukholman uusi hybriditapahtumastudio ei varmasti jää jatkossakaan pölyttymään, niin olisiko kyseinen investointi ollut tarpeellinen jos olisitte jo tuolloin omistaneet loppuvuonna ostetut yhtiöt? Eli onko tukholman päässä nyt paljon ylimääräistä tuotantokapasiteettia?


Lähinnä pörssiyhtiöiden sijoittajaviestintä materiaalia seuraavana en ole ainakaan huomannut törmänneeni green screenillä tuotettuun materiaaliin - jonka kysyntä luultavasti kohdistuikin muualle kuin osari-webcasteihin. Q4/21 tilinpäätöksen yhteydessä mainitsitte että kysyntä tälle on kovaa - vaikkei studio ollut vielä edes valmis. Onko green screenin kysyntä ollut näkemyksenne mukaista vai onko esim. projektiliikevaihdon kankeus näkynyt myös tämän kysynnässä?

@Mikael_Rautanen @Jenny_Cederqvist

Kysymykset toki keskittyy vain yhteen vuoteen ollen vähän jargonia ja investointien kannattavuus näkyy sitten ajanmyötä, mutta kysytään nyt kuitenkin.

10 tykkäystä

Ok. Joo ehkä tämä oli vähän ylimääräistä pohdiskelua ylätasolla eikä varmaan asialla ole niin suurta käytännön vaikutusta. Pisti vaan silmään enkä muista että olisi täällä aiemmin puitu tuota.
Edit: nyt vasta kerkesin kuunnella tuon q4 tilaisuuden/haastattelun, siinä tähän minunkin kysymykseen oli hyvät kommentit.

1 tykkäys

Kiitos hyvistä kysymyksistä täällä ja webcastissa! Pyrin huomenna vastaamaan kootusti @SamiK @Johnnyboy, saa laittaa myös lisää tulemaan :slight_smile:

30 tykkäystä

Quartr on ketterä ja nopeasti kehittyvä start-up. On monia asioita, mitä voimme heidän tekemisestään oppia. He tekevät globaalilla ja softalähtöisellä lähestymiskulmalla saman asian eteen töitä kuin me, eli tiedon demokratisointia finanssialalla. Meidän toteuttamat tuotannot jaellaan Quartrin jakeluverkon kautta jo nyt, ja mitä laajemman yleisön ne tavoittavat, sitä parempi se on meidän asiakkaille. Eli tämä on yksi jakelukanava tulosinfojen audiolle ja esityksille. Emme ole törmänneet kilpailijoina tai nähneet, että he tarjoaisivat kilpailevaa ratkaisua (tuotantojen toteutusta) pörssiyhtiöille.

Ruotsin studion ajoitus on yrityskaupan näkökulmasta tosi hyvä. Eli sen sijaan, että houkuttelisimme kilpailijoilta uusia asiakkaita, voimme nyt aloittaa olemassa olevasta asiakaskunnasta. Ja meillä on valmis osaava tiimi operoimassa tuotantoja ja hoitamassa asiakkuuksia. Financial Hearings / Streamfabrikenillä ei ollut päällekkäistä kyvykkyyttä, joten tämä istuu oikein mainiosti palvelutarjoomaan laajennuksena, jos asiakkaat haluavat siirtyä audiocasteista vähän laadukkaampiin toteutuksiin. Tämä on hyvin samankaltainen konsepti, mitä olemme Suomessa onnistuneesti toteuttaneet Flik-kaupan jälkeen.

Studioinvestoinneista, viime vuonna toteutettiin lisäksi laajennus Sanomatalon studioon (samassa tilassa on nyt toinen pikkustudio) sekä Ruoholahden Stagen päivitys taipumaan myös virtuaali/”meta” -tuotantoihin. Nämä olivat suhteellisen pieniä lisäinvestointeja, joissa yleisesti ottaen takaisinmaksuajat on varsin nopeita. @Jenny_Cederqvist voi kommentoida myyntiä tarkemmin.

42 tykkäystä

SEB ennustaa teille hurjaa ROE/ROCE % lähitulevaisuudessa ja markkinaakin on vielä paljon otettavaksi ulkomailla. Nyt kun osakkeen arvostustasokin on järkevöitynyt, niin voitaisiinko lisätä omien osakkeiden ostoja ylianteliaan osinkopolitiikan sijaan? :pray:

34 tykkäystä

Tuskin näin epälikvidia osaketta kannattaa ostella pörssistä. Nostattaa vain osakkeen kurssia kohtuuttomasti. Tosin esim Kajaanin osakkeet kannattaisi ostaa blokkikaupalla sopuhintaan…

4 tykkäystä

Jos Inderes pystyy investoimaan hyvällä tuotolla niin eikö osingonmaksusta vapautuvia panostuksia kannattaisi tehdä nimenomaan liiketoimintaan eikä omaan osakkeeseen, jossa on kurssilaskusta huolimatta selkeä arvostustasoon liittyvä riski?

Itsellä ainakin on kova luotto, että sadan hengen työkseen osakkeita seuraava porukka osaa suunnitella voitonjaon toteutuksen omistaja-arvon kannalta parhaalla tavalla.

Osingonjaon kyseenalaistamisesta ilman laajempaa vaihtoehtojen vertailua on muodostunut jonkin näköinen trendi parin viimevuoden aikana :thinking:

Ps. Itse olen osinkoaddikti, joten mullan oma lehmä ojassa :cow2:

12 tykkäystä

Hyvä kysymys @Johnnyboy, kiitos! Kuten Mikael jo tuossa mainitsi niin investointeihin lukeutui niin Sanomatalon uuden pikkustudion - Studio Eeron - rakentaminen, sekä Ruoholahden studio Stagen päivitys. Molemmat projektit olivat varautumista vuoden 2022 lisääntyvään Hybridi-tapahtumakysyntään, kun yleisöä on niin paikan päällä Studiossa kuin verkossa. Aiemmin Stagella ei ollut tilaa yleisölle.

Samassa rakennettiin Stagelle yleisöalueen taustalle greenscreen. Studio on ikään kuin two-in-one; toiseen suuntaan se on tavallinen hybridistudio jossa toteutettiin noin 15-20 tapahtumaa kuukaudessa viime vuonna. Toiseen suuntaan se toimii virtuaalistudiona, jossa voi joko luoda kokonaisia virtuaalimaailmoja kameraliikkeiden kera Unreal Engine 5 avulla, tai vain tuoda MTV3n uuttisten tapaan lisättyä todellisuutta lähetykseen.

Tavallisiin osavuosijulkaisuihin ei virtuaalimaailmat ehkä sovi ihan kustannussyistä, mutta on sitäkin kokeiltu - Eezy toteutti yhden katsausraportin Virtuaalimaailmasta, ja Nordea toteutti vuoden 2022 CMD:n heille luodussa Nordea-studiossa. Enemmän arvoa uskomme lisätyn todellisuuden tuovan osavuosiraportteihin saman tyylisillä ratkaisuilla kuten ollaan jo nähty MTVn uutislähetyksissä grafiikan lisämahdollisuuksilla.

Virtuaalimaailma on iso mahdollisuus markkinointi- tai tuotelanseeraustapahtumissa, kun voit esitellä yleisölle tilaa tai esinettä mitä ei normaalisti studioon voi tuoda, tai paikkaa jota ei ole vielä olemassa. Tässä näemme edelleen ison potentiaalin, ja muutamia toteutuksia oli jo vuoden 2022 aikana.

36 tykkäystä

Voihan omia osakkeitakin yritys käyttää esim yrityskaupoissa. Jos niitä sopuhintaan saa ja varsinkin jos uskoo niiden arvon nousevan tulevaisuudessa, niin omien ostot voi olla ihan varteenotettava vaihtoehto.

Toki, mutta ostot pitäisi joka tapauksessa ajoittaa oikein, mikä on vaikeaa jopa kokeneille sijoittajille. Siksi omien osto ei ole mikään automaattinen arvonluoja.

Eiks tää oo aika selkeetä? Yhtiön hallitus ei näe, että osake olisi tarpeeksi huokeasti hinnoiteltu omien ostoja varten. Toinen mikä tulee vastaan on likviditeetti → ostella siinä sitte 1,3m€:lla 50kpl osakkeita päivässä :joy:.

Joku blokki kauppa olis ainoo realistinen tapa. Nyt mennään osinkoehdotuksella ja sillä sipuli.

8 tykkäystä