Teemu, Mikko ja Inden taloushallintohommat 
17 tykkäystä
Hei,
@Mikael_Rautanen
Tekeekö Inderes jo tai onko suunnitteilla yhteistyötä ruotsalaisten (‘‘kauppalehti/arvopaperi’’) medioiden kanssa ? Suomessa olette vahvasti näkyvissä sijoitusmediassa, mikä Ruotsin tilanne tässä kohtaa?
Entä Ruotsalaiset muut kanavat mm.FB-ryhmät, pääsettekö ryhmiin mainostamaan omaa sisältöä, videoita ja foorumia tai onko mietitty?
En tunne Ruotsin markkinaa ja sen sijoitusvaikuttajia, mutta oletan heitä olevan ja oletan, että joillakin on suuri seuraajakunta. Onko Inderes ajatellut lähestyä näitä somevaikuttajia ja markkinoida omaa tuotettaan ja sitä kautta foorumia ruotsalaisille sijoittajille?
Onko ensin tarkoituksena saada enemmän analyysiä ulos, jonka jälkeen mietitään foorumin markkinointia ja käyttäjähankintaa? Vai mikä on roadmap Ruotsin foorumin kasvattamiseen, koska tällä hetkellä on hyvin hiljaista.
Pahoittelut jos nämä on jo kysytty ja vastattu. 
Yritän selailla tuolta jos näin on.
Hyvää syksyn jatkoa. 
24 tykkäystä
Hei @Mikael_Rautanen ,
Tuliko Nibestä tilausanalyysi asiakas vai oliko tässä aloituksessa kyse maksuttomasta analyysistä?
Kiitos
20 tykkäystä
Ei ole asiakas / tilausanalyysi. Asiakkaan tunnistaa mm aina raportin kansilehdestä
@Umpi palaan vähän myöhemmin kysymyksiin👍
24 tykkäystä
Huomenna pääsee taas tekemään yhtiökokousta!! 
Alkaa olla jo vieroitusoireita, ku kevään yhtiökokousista on niin pitkä aika xD
53 tykkäystä
Välkommen, Jesper!
Jesper vissiin hoitaa Ruotsin yhteisöhommia ja haastattelee jne.
27 tykkäystä
Yhteistyö medioiden kanssa: ilman muuta yksi tärkeä komponentti ekosysteemissä. Suomessa meillä on valtavan hieno pitkäaikainen yhteistyö Alma Talentin kanssa. Kun meillä on enemmän sisältöjä ja kokoa Ruotsissa ja jotain erottuvaa kiinnostavaa tarjota mediataloille, tulee tällaiset isommat kumppanuudet potentiaalisiksi. Inderes ja mediatalot täydentävät toinen toisiaan eikä välissä yleensä ole kilpailullista elementtiä. Toki kumppaniverkostoa laajemmin käydään parhaillaan aktiivisesti läpi ja tekkipuolella rakennetaan prosesseja ja rajapintoja siihen, että uusia kumppaneita voidaan kytkeä verkostoon helposti. Jakeluverkoston idea siis pähkinänkuoressa on se, että kun pörssiyhtiöasiakas kytkeytyy Inderesiin, se tavoittaa paitsi ytimessä olevat Inderes-käyttäjät mutta myös jakeluverkostomme kautta vielä laajemman yleisön. Meidän tulee olla one-stop-shop tavoittaa sijoittajakohderyhmiä laajalla skaalalla.
Yleisesti medianäkyvyyden osalta meidän analyysin pitää tehdä niin laadukkaita ja kiinnostavia analyysejä sekä tukea taloustoimittajia heidän työssään, että sillä saadaan ansaittua journalistisin perustein syntyvää medianäkyvyyttä. Siinä taas ei ole kaupallista elementtiä.
Somen ja vaikuttajien osalta kannattaa seurata vaikka mitä @Isa_Hudd ja nyt myös Jesper (mahtava sisäinen rekry yritysoston mukana tulleesta tiimistä) ja paikalliset analyytikot tekee eri kanavissa Voisin kuvata yhteistötiimiämme hypeverkoistoitujiksi ja someaktiivisuus on hurjaa. @TJT taisi hyvin kuvata jossain tekemisen meininkiä “startup-hengeksi” - näin se pitää tehdä kun lähes tyhjästä lähdetään rakentamaan. Niukoilla resursseilla pitää löytää keinot tehdä asioita vaikuttavasti.
Eli kaikki kysymäsi työkalut on kyllä pakissa osana strategiaa.
Käyttäjähankinnasta puhuimme itse asiassa hiljattain, sillä yksi strategiahankkeistamme on Ruotsin yhteisö. Kysymyksesi oli ihan oikeilla jäljillä. Tämä voi ehkä yllättää, mutta ensimmäisen vaiheen (12kk) tavoitteissa jätimme käyttäjämäärän (YAU) kokonaan pois tavoitemittaristosta, vaikka pitkän aikavälin mittaristossa se on keskeisimpiä. Ensimmäisessä vaiheessa keskitymme mm sivustovirailujen määrään ja kestoon sekä videokatseluiden määrään. Ensin näkyvyyttä, tunnettuutta ja liikennettä - ja jokainen analyysi mitä saadaan ulos on raaka-ainetta ja vauhdittaa tätä - ja tätä kautta kasvatetaan käyttäjähankinnan aktiviteettia asteittain. @Verneri_Pulkkinen kuvasi joskus hyvin, että ensin pitää rakentaa erinomainen palvelu, ja yhteisö muodostuu erinomaisen palvelun ympärille (korjaa Vepu jos sulla oli jokin napakampi sitaatti tähän ).
45 tykkäystä
Käyttäisin käsitettä discounted user flow eli duffista kansankielellä jonka myös golffarit tunnistavat. Niin kauan kuin duffista 90% ei ole Termissä niin ei kannata huolestua.
Vakavasti ottaen, jos ei ole sisältö kunnossa niin millään kävimäärällä ei ole väliä koska se ei tule olemaan pysyvää eli siinä mielessä olen ihan samaa mieltä tästä. Vähän kuten osakekurssi, jos firma toimii hyvin ja kehittyy koko ajan niin kurssi kyllä seuraa perässä ylöspäin.
22 tykkäystä
Millaisen prosessin Inderesin uudet rekryt/työntekijät, erityisesti analyytikkot, käyvät ensimmäisen 12-24kk aikana ideaalitilanteessa?
Kysymys tuli mieleen nyt kun lueskelin vastaavasti viimeisimpiä uusia raportteja, mutta ollut jo mielessä kauemminkin. Omaan silmään vaikuttaa nimittäin siltä, että raporttien laaduissa on myös henkilöriskiä kirjoittajasta riippuen enemmän tai vähemmän. Ymmärrän myös hyvin, että raportit käyvät varmasti jonkinlaisen laaduntarkastuksen ja raporttia tehdessä analyytikot mahdollisesti keskustelevat keskenään ja muiden Inderesin työntekijöiden kanssa, eli puhtaasti yhden analyytikon polvelle koko raportin analyysi tuskin jää. Uskoisin kuitenkin, että jonkinlainen “ownership” raportista kuitenkin vastaavalla analyytikolla on.
Haluaisin kuitenkin kuulla, millaisella prosessilla analyytikon taitoja Inderesillä kehitetään. Käyvätkö uudet analyytikot mahdollisesti jotkin suunnitellut koulutukset, perehdytykset tai vaikka Vernerin varttikokoelman läpi? Miten taitojen kehitystä Inderesillä seurataan kvartaalien ja vuosien varrella? Tai miten esim. uudet riskit, kuten ESG ja muiden megatrendien kanssa henkilöstölle koulutetaan? Ja oletteko saaneet uusilta rekrytoineilta jonkinlaisia kommentteja näihin liittyen?
Päälimmäinen huoleni itselleni on sijoittajan näkökulmasta, että eroavaisuudet analyysien laadussa ja syvyydessä tulisivat pahenemaan, jolloin Inderes “laatuleima” on vaikeampi tulkita. Tällä voisi myös olla liiketoiminnallista vaikutusta pidemmällä aikajaksolla. Ehkä olen ajatuksen kanssa yksin, mutta halauisin myös ihan mielenkiinnosta tietää miten Inderesin HR puolelle kuuluu
Pingataan tähän vielä @Tuulikki_Rautiainen
45 tykkäystä
Moi,
kiitoksia hyvästä kysymyksestä! Olemme aihetta luonnollisesti pohtineet ja laadun ylläpito sekä parantaminen (ml. tasalaatuisuus) on hyvin korkealla agendallamme, koska laatu on yksi koko firman pelikirjamme arvoista (lisäksi aihe liippaa muutamaa muutakin arvoa varsin suoraan). Vastaan kysymykseen tässä analyytikoiden osalta. Kysymyksesi juuret ovat osittain myös rekrytoinnissa, mutta siihen en mene sen tarkemmin vaan totean, että meillä on kaikkia analyytikoita koskeva kaksivaiheinen (ml. substanssiosaamisen testaaminen molemmissa vaiheissa) ja mielestämme tiukka rekrytointiprosessi. Olen myös tyytyväinen rekryprosessimme toimivuuteen.
Uuden analyytikon ensimmäisen 12-24 kuukauden koulutus- ja ylösajosuunnitelma riippuu luonnollisesti täysin rekrytoidun analyytikon taustasta. Kokeneen useita vuosia muualla analyysityötä tehneen ”seniorianalyytikon” osalta vauhti on merkittävästi nopeampi ja lähinnä varmistelemme pelikirjamme ja filosofiamme omaksutaan seurantojen haltuunoton ohessa. Tukea/palautetta on toki kokeneillekin kavereille saatavilla esimerkiksi pääanalyytikoilta, mutta yksittäisten yhtiöiden tutkimuksen laadusta vastuu jää näissä tapauksissa ensisijaisesti analyytikolle jo ensimetreistä alkaen. Huomautan kuitenkin, että lähtökohtaisesti kaikkien analyytikoidemme jokainen raportti käy läpi toisilla silmillä tarkastuksen, jonka puitteissa sparrausta ja palautetta tyypillisesti kertyy kaikille analyytikoille.
Luonnollisesti “juniorianalyytikon” osalta suunnitelma on täysin erilainen, sillä koulun penkiltä tai omalla harrastuneisuudella kukaan ei valmistu julkistettavia analyysejä tuottavaksi analyytikoksi. Kokemus on myös osoittanut, että raakileita kannattaa kypsytellä rauhassa melko pitkään ja kiireen pitäminen kostautuu enemmin tai myöhemmin tavalla tai toisella. Nykyään ilman aiempaa kokemusta taloon tulevat ”juniorianalyytikot” rekrytoidaan jo alun perin sillä ajatuksella, että he tulevat alkuun avustavaan rooliin nimetylle kokeneemmalle analyytikolle. Tämä kokeneempi analyytikko on myös käytännössä vastuussa koulutuksesta, palautteenannosta ja lopputuloksista etenkin ensimmäisen 12-24 kuukauden ajan. Ajatuksena on, että “juniorianalyytikko” aloittaa asteittain yksinkertaisemmista (huom: nämä ovat kokonaisuuden muodostumisen kannalta kuitenkin kriittisen arvokkaita) tehtävistä (esim. datan keräys, oikoluku, mallin täyttäminen) sekä opiskelusta (ml. makro, osakemarkkinoiden dynamiikka jne.) ja siirtyy osaamisen kasvaessa vaativampiin hommiin (esim. mallinnus, oman tekstin tuottaminen, näkemyksen muodostaminen jne.) samalla asteittain volyymiä nostaen.
Käytännössä tämän polun aikana analyysityön koko kirjo (ehkä kaikkein harvinaisimpia erikoistilanteita lukuunottamatta) pitäisi olla läpikäytynä ja polun päätteessä analyytikolla pitäisi olla kyky itsenäiseen seurannan aloittamiseen (toki niin, että “juniorianalyytikon” ensimmäisissä omissa seurannoissa meillä on aina toinen kokeneempi analyytikko taistelijaparina ja täysin itsenäistä kokonaisvastuuta yksittäisen yhtiön seurannasta uusi analyytikko kantaa yleensä vasta 24-48 kuukauden kokemuksen jälkeen). Palautteen antamisesta ja seurannasta polulla pysymiseen liittyen vastaa ensisijaisesti kokeneempi analyytikko, mutta toki palautetta tulee myös muulta tiimiltä ja pääanalyytikoilta (ml. kehityskeskustelut 1-2 kertaa vuodessa). Polun pituus ajassa mitattuna riippuu merkittävästi henkilöstä ja muista olosuhteista (ml. tiimin seurannan kokonaismäärän kehitys), mutta nyrkkisääntönä voi varmasti sanoa, että edes ”ohjattuun itsenäiseen vaiheeseen siirtyminen ei ole alle vuoden kokemuksella mahdollista ja yli 3 vuoteen venyvä ”koulutusaika” olisi vastaavasti indikaatio jonkinasteisista haasteista).
Joitakin vuosia alalla ollut ”tavallinen” analyytikko osuu tietenkin näiden ääripäiden väliin. Korostan, että meillä kaikki ovat analyytikoita ja tässä tekstissä käyttämäni juniori- ja seniorilisäykset ovat vain epävirallisia täsmennyksiä havainnollistamistarkoituksessa. Luonnollisesti pyrimme myös nostamaan ja ylläpitämään kaikkien analyytikoidemme osaamista eri osa-alueilla (ml. esim. mainitsemasi ESG, kuukausittaiset sisäiset makrokatsaukset, kehityskeskustelut jne.) ja keräämään palautetta analyytikoilta kehitysputken toimivuudesta). Yhteisölle palautekanava kaikkiin analyytikoihin on jatkuvasti auki esimerkiksi foorumilla ja keräämme tietenkin myös asiakkailta palautetta tutkimuksemme laadusta riippumattomuutemme ja pörssisääntöjen asettaman viitekehyksen puitteissa.
T: Antti
84 tykkäystä
Antti avasikin hyvin tuota analyytikon osaamisen kehityspolkua Inderesillä. Tärkeä teema!
Ja kiitos kysymästä, muuten henkilöstö- ja kulttuuriteemoihin kuuluu hyvää. Kevään strategiapäivityksessä yksi kolmesta teemasta oli “Kansainvälinen Inderes” ja sen kautta strategisella tasolla edistetään lukuisia henkilöstö- ja kulttuuriasioita. Paljon on tehtävää, kuten kasvavassa, kansainvälistyvässä työyhteisössä aina on. Kehitämme esimerkiksi sisäistä viestintää, ja vahvistamme yhteistyötä ja osaamista eri maiden ja tuotteiden välillä. Kansainvälistyessä on huomattu, miten paljon hiljaista tietoa tiimeillä on! Tiimit tekevät aktiivista yhteistyötä ja kehittävät myös omia toimintatapojaan sekä kokeilevat uutta.
Vietän itse nyt syksyn Ruotsissa meidän tiimin kanssa, kuten myös kollegani @Antti_Luiro. Vi ska fortsätta att ränta på ränta där då
32 tykkäystä
Kun Inderesin toiminta on kansainvälistymään päin ja analyysiä tehdään Suomen lisäksi muualla. Käsittääkseni raportteja yrityksistä tehdään tällä hetkellä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Sijoittajat eivät välttämättä toimi ainoastaan yhden maan pörssissä, vaan voivat käydä kauppaa useissa maissa ja pörsseissä. Kannattaisiko kokeilla julkaista raportteja muutamasta yhtiöstä useilla kielillä ja katsoa herättääkö tämä kiinnostusta ja kysyntää.
11 tykkäystä
Myös eri maiden välisiä analyysejä olisi mukava löytää helpommin. Ettei tarvisi lähteä inderes.se kautta tutkimaan Ruotsalaisia firmoja
15 tykkäystä
Hyvä huomio @jps! Meillä jo tällä hetkellä käännetään paljon suomeksi tuotettua sisältöä, esimerkiksi Componentan seurannan aloitus. Käännettyjä sisältöjä voi tarkastella helposti beta.inderes.fi, inderes.se ja inderes.dk sivuilla
Kiitos palautteesta @KBusiness! Uudella sivulla, johon nykyinen .fi siirtyy vielä Q4:n aikana, tuomme automaattisesti eri maiden sisällöt näkyviin. Oletuksena käyttäjälle näkyy nyt kaikki sisällöt, mutta etusivun osalta voi myös tarkastella vain tiettyjä markkinoita, kuten Suomea ja Ruotsia.
Yleisesti tavoitteenamme on mahdollistaa sisällön ristiinpölytys eri markkinoiden ja käyttäjien välillä. Tätä tukee uusi alustamme, sekä valitut nostot muiden markkinoiden kiinnostavista sisällöistä esimerkiksi Aamukatsauksessa ja Viikkokirjeessä. Tulevaisuudessa voimme parantaa käyttökokemusta profiiliasetuksilla, jolloin käyttäjä voisi valita suoraan itseä kiinnostavat markkinat ja/tai kielet. Tämän suunnittelu ja mahdollinen toteutus menee kuitenkin selvästi ensi vuoden puolelle, kuten myös esimerkiksi automaattisten sisältösuositusten teko.
32 tykkäystä
Yhtiön listautumisen vuosipäivän kunniaksi pieni kuriositeetti hiljaiseen ketjuun. IPOssa Inderes sai yli 10.000 omistajaa, minkä jälkeen tunnettujen omistajien lukumäärä on laskenut joka ikinen kuukausi kahden vuoden ajan, ollen tuoreimmassa julkaistussa omistajarekisterissä 4.791 kpl 
Omistajista yli 91 % omistaa korkeintaan 100 osaketta, eli moni on mukana seuranta- tai kannatuspositioilla tms. Yhtiö kuuluu kaikille.
Yli 100 osaketta omistavien määrä on puolestaan hitaassa kasvutrendissä. Toivottavasti Inderes löytää varsinkin heistä pitkäjänteisiä omistajia mukaan ikuisuusmarssille kohti vääjäämätöntä konkurssia, oli kyseessä sitten henkilökuntaa, Yhteisön jäseniä tai muita sijoittajia.
Viivadiagrammissa vertailu yhtiön seuraajalukumäärän kehitykseen inderes.fi -sivustolla. Määrä kasvaa, mutta kiinnostus seurata yhtiötä sijoituskohteena on melko alhainen Yhteisön kokoon nähden. Vertailun vuoksi, eniten seuratuilla yhtiöillä on noin 25 tuhatta seuraajaa.
35 tykkäystä
Vuosipäivä tarkoittaa myös että henkilöstön ja hallituksen omistamista osakkeista vapautuu jälleen 1/3 myyntiin. Edellinen kolmasosa vapautui vuosi sitten, viimeinen kolmasosa vapautuu vuoden kuluttua.
Koskee sekä ennen listautumista omistettuja että siihen liittyvässä henkilöstöannissa 22,50 eur hintaan hankittuja osakkeita.
Kovaa dumppausta tuskin tiedossa näillä hinnoilla (ja likviditeetillä), kuten ei menneen vuoden aikanakaan. Alla olevassa taulukossa top30 omistajat 30.11.2021. Lisäsin viimeiseen sarakkeeseen osakkeiden määrän muutoksen 30.9.2023.
Top30 listalle noussut ainoastaan yksi omistaja henkilöstön ja hallituksen ulkopuolelta viimeisen parin vuoden aikana. Firma edelleen visusti henkilöstön käsissä.
Oli villi startti pari vuotta sitten 
Jatkakaahan hyvää duunia!
37 tykkäystä
Selvyytenä HCA Investistä: Inderesillä ei ole tässä fundissa osuutta (sijoittajia ovat yksityishenkilöt/ulkopuoliset sijoittajat) ja tämä on HCA:n IR-liiketoiminnasta täysin irrallinen.
Olipa hienosti sanottu, kiitos 
40 tykkäystä
Inderesin Q3/2023 liiketoimintakatsaus on 31.10. Liikevaihdon ja EBITA:n kehityksen lisäksi huomionarvoista on se, miten kassa on kehittynyt, ja miten yhtiö kommentoi suunnitelmiaan ensi helmikuussa erääntyvään 2,9 miljoonan euron korottomaan Financial Hearings ja Streamfabriken yrityskauppaan liittyvään velkaan liittyen.
2023 H1:n lopussa
- Yhtiöllä oli 4,2 MEUR likvidejä varoja.
- Yhtiöllä oli 2,9 MEUR korotonta velkaa (Financial Hearings ja Streamfabriken -yrityskaupasta)
- Yhtiöllä oli 2,0 MEUR korollista velkaa
Mielestäni yhtiön suoritustasoa voisi pitää super-loistavana, mikäli se pystyisi maksamaan osinkoa ensi keväänä 0,86-0,88 EUR (Yhteensä noin 1,5 MEUR) sekä maksamaan kokonaan likvideillä varoillaan tuon yrityskauppaan liittyvän korottoman velan siten, että kassaan jäisi vielä sopivasti pelivaraa tulevalle vuodelle. Jään mielenkiinnolla odottamaan, mikä on yhtiön likvidien varojen tilanne Q3:n lopussa.
Edit: Olinkin näköjään unohtanut, että Q3 raportissa ei ole tasetietoja. Kassaan liittyviä tietoja pitääkin sitten odottaa yli vuoden vaihteen. Kiitos Mikaelille, kun muistutit asiasta.
15 tykkäystä
Valitettavasti Q1 ja Q3 ovat meillä liiketoimintakatsauksia (raportoimme vain tuloslaskelman EBIT-riviin asti), eli niissä ei ole tasetta mukana. Tasetta joutuu siis odottamaan tilinpäätöstiedotteeseen asti. Pienenä yhtiönä tämä kevyempi raportointi on meille parempi ja informaatiohyöty/kustannus-näkökulmasta tuota taseen raportointia neljännestasolla ei ole vielä nähty perustelluksi.
34 tykkäystä