Mitkä ovat Inderesin suunnitelmat ruotsinkielisen sivuston ja yhteisön kehittämiselle sisällön kielen osalta?
inderes.se puolella kaikki analyysit ja yhtiökommentit on englanniksi. Ruotsin kielellä sisältö olisi varmasti helpommin lähestyttävää kohderyhmälle, jolloin yhteisön rakentaminen olisi helpompaa.
Olisi kiva tietää mitä mieltä hallitus on osakkeen hinnasta. Luulisi, että nyt olisi oiva aika ostaa omaa osaketta kun ollaan selkeästi alle ipo hinnan? Kuitenkin voisi ajatella, että yritys on nyt arvokkaampi kun on kehitystä tapahtunut tai sitten sijoitukset ovat olleet omistaja-arvoa tuhoavia? Toki diskontta korko on selvästi ipo aikaa korkeampi niin matalemmat arvostuskertoimet ovat tietenkin oikeutettuja.
Ymmärrän, että osakkeen hintaa ei voida kommentoida mutta voidaanko kommentoida millä prosessilla omistajien voiton jaosta päätetään?
En ole hallituksessa, enkä edes kovin suuri osinkojen ystävä. Reaaliosinkoja lukuunottamatta.
Osakkeen epälikvidyydestä johtuen näkisin Inderesin omien osakkeiden ostojen toteuttamisen haasteellisena. Yksi mahdollisuus olisi toki totetuttaa se blokkikauppoina, mutta silloin varmaankin myyjäosapuolena olisivat herkästi yhtiön työntekijät, jotka omistavat suuren määrän yhtiön osakkeista. Se ei olisi kovin toivottavaa, koska työntekijät ovat mielestäni firman suurin assetti ja heidän sitouttaminen on erittäin tärkeää.
Tästä samasta syystä olen valmis sallimaan Inderesille vuolaamman osinkojen jaon. Se toimii kätevänä tapana palkita sitoutuneita työntekijöitä. Lisäksi käsittääkseni yhtiöllä ei ole suuria investointitarpeita tällä hetkellä, joten senkin vuoksi mielestäni osingon jako on ok.
Arvatkaa, missä on näkyvillä tämä teksti:
Inderes toimii rahoitusalalla. Se tarjoaa yhteisöalustan sijoittajille sekä pörssiyhtiöille. Alustan kautta käyttäjät voivat keskustella toistensa kanssa ja jakaa sijoitusvinkkejä. Asiakkaisiin lukeutuu sekä yhtiöitä että yksityishenkilöitä. Lisäksi yhtiö tarjoaa analytiikkapalveluita ja pohjaa sijoituspäätöksille. Päämarkkina-alue on Pohjoismaat.
Sijoitusvinkkien jakaminen on sittenkin luvallista?
Vastaus: Nordnet.
Kielikysymys on kyllä haastava ongelma Inderesille ratkaistavaksi Pohjoismaissa. Englantia yritetään tuoda yhteiseksi kieleksi. Henk.koht. ymmärrän englantia melko hyvin, mutta totuuden nimissä: nykyään kun Inderesin appissa käynnistän jonkin yhtiön tulosinfon tai haastattelun, mikäli kieli on englanti, keskeytän välittömästi ja lopetan kuuntelun ja siirryn seuraavaan.
Ymmärrän puheen, mutta en jaksa kuunnella 30 minuuttia huonoa ääntämistä, änkytystä, öö-täytesanan käyttöä joka toisessa lauseessa tai muuten vain kielellisesti köyhää sanavarastoa. Yleensähän kun puhut englantia toisena kielenäsi, sanavarastosi on köyhä ja kaikki informatiiviset vivahteet ja sivulauseet jäävät sanomatta ääneen kun puhuja ei tiedä, että miten ajatuksensa ilmaisisi siten kun oikeasti tarkoittaa. Puhe on myös hitaampaa, tönkömpää ja enemmän ulkoa opeteltua, ei luonnollista kuunneltavaa.
Normaalisti kuuntelen podcasteja 1,25x nopeudella iltalenkillä, mutta huonoa englantia jos yrittää kuunnella tuolla tavalla, menee lenkkeilyn rentoutuminen melkein pilalle jos puolipakolla yrität tuollaista kuulokkeista vastaanottaa. Toistaiseksi englanniksi olevat yhtiöraportit olen myös jättänyt lukematta kun suomenkielistäkin materiaalia on liikaakin tarjolla. Uskoisin, että tavissijoittajista valtaosa tekee samoin Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa.
Vertauskuva: puhelinmyyjä soittaa suomalaiselle tavikselle englanniksi. Arvaan, että 95% lyö luurin korvaan ajatellen, että jos ei suomea osata puhua, en tuhlaa aikaani tähän puheluun. Finanssialan ammattilaisille englanti on varmasti OK, mutta valtaosalle tavissijoittajista ei. Vaikea tilanne siis, en osaa sanoa, miten kannattaisi toimia jatkossa. Valtava työmäärä Inderesille jos kaiken materiaalin lokalisoi.
Valitettavasti täsmälleen totta myös minulle. Englantini on keskivertoa heikompaa. Ymmärrän kyllä jos keskityn, muttei voi muuta touhutessa kuunnella kuten suomea.
Sama täällä, hyötysuhde laskee englanninkielistä materiaalia lukiessa.
Jos Ruotsin yhtiöraportit olisivat edes optiona Chat-GPT:llä käännettynä suomeksi, niin olisi iso kannustin ostaa premium-tilaus.
Ja uskoisin saman toimivan myös Ruotsin markkinan suuntaan.
Englannin käyttö on sitten vielä asia erikseen 
Omasta mielestä kuitenkin vähimmäisvaatimus olisi, että materiaali olisi saatavilla aina paikallisella kielellä. Esim. suomalaisten firmojen raportit suomeksi ja Suomessa saatavilla olevat ulkomaisten firmojen raportit voivat omasta mielestä olla englanniksi.
Sama homma Ruotsissa: ruotsalaiset firmat ruotsiksi ja englanniksi. Suomalaiset inderes.se puolella luettavissa olevat rapsat englanniksi.
Ps. Ymmärrän toki, että tässä vaiheessa kasvutarinaa ei vielä välttämättä ole resursseja kääntämishommiin.
Suunnitelmat elävät tilanteen mukaan, mutta juuri nyt rapsat tehdään englanniksi (helpottaa myös laadunvalvontaa ja oikeanlaisen rapsan tekemisen vientiä Ruotsiin) ja videomateriaali mielellään aina kun mahdollista paikallisella kielellä eli ruotsiksi. Mutta, koska ruotsalaisyhtiöitä on vielä kovin vähän seurannassa ja tyhjästä on paha nyhjäistä on tehty myös englanniksi matskua Suomi-firmoista jotka ehkä voisi kiinnostaa tai joilla toisaalta voi olla Suomessakin englanninkielistä kuulijakuntaa. Parempi tehdä edes jotain, kun olla tekemättä mitään. Jos tulee kökköä matskua niin somen algoritmit ei levitä sitä, mutta myö saadaan arvokasta kielen harjoitusta ja kokemusta yhtä kaikki sekä dataa siitä mikä toimii ja mikä ei. 
Pitkässä juoksussa ideaali on, että kaikki kynnelle kykenevä videomatsku olisi ruotsiksi ja samoin foorumi. Ruotsissa käsittääkseni useimmat analyysitalot tekevät analyysin englanniksi ja tuskin tähän tulee heti muutosta.
Näin siis ajattelu tällä hetkellä mutta tilanteen ja resurssien muuttuessa suattaapi nämäkin puheet vanhentua. 
Käännökset on Inderesille bisnes. Tässäkin ideaali olisi, että yritysseurannan ostava firma ostaisi kaiken muun (webcastit, VAGMin, analyysin, toimarihaastisten, IR-sivujen jne.) päälle vielä käännökset joka ikiselle kielelle.
Lisäys: sivusto on tietty myös ruotsiksi.
Lisäys 2: Ehkäpä alussa fokus voi olla sellaisessa sijoittajajengissä, joka ymmärtää hyvin englantia. Ei ronski oletus sofistikoituneemmista sijoittajista jotka ylipäätään lukevat raportteja.
Lisäys 3: kamalaa rönsyävää tekstiä joten tiivistys: idea on rakentaa aina paikallinen vahva yhteisö paikallisella kielellä. Ugh!
Eiköhän talousasioita hyvin ymmärtäviä virallisia kielenkääntäjiä löydy ihan kivasti. Onko se sitten Inderesille taloudellisesti kannattavaa käyttää tällaisia palveluita on sitten pohtimisen paikka.
Hyvää keskustelua kielistä! Meidän on tässä löydettävä tasapaino vahvan paikallisuuden ja (kansainvälisen) tavoittavuuden välillä. Paikallinen läsnäolo ja helppo lähestyttävyys on tärkeä elementti toimintamallissamme, kuten tässäkin keskustelussa ilmenee. Olen monien kommentoijien kanssa samaa mieltä. Samalla haluamme tavoittaa mahdollisimman laajasti ja kansainvälisesti sijoittajia. Tämä voi tarkoittaa, että osa sisältöformaateista on paikallisella kielellä ja osa englanniksi. Tai sitä, että sisältöjä tehdään kaksikielisinä, kun se on järkevää. Pitää hakea optimaalista mallia, niin että tuotto/panos on paras tavoittavuuden ja sijoittajien laadukkaan, läsnäolevan palvelun kannalta.
Meidän uusi alusta (“Inderes 2.0”) jakautuu tällä hetkellä .fi, .se ja .dk -palveluihin ja tämä uusi alusta myös helpottaa sitä, että oikeat sisällöt kohdentuvat alustalla juuri oikeiden kohderyhmien eteen myös kieliasiat huomioiden.
Yhtiökokous päättää voitonjaosta / antaa valtuutuksen omien ostoon ja hallitus tekee esityksen osingosta / päätökset omien ostoista. Voitonjakopolitiikka on näissä ohjenuorana. Aiemminkin olemme kommentoineet yleisellä tasolla, että omien osto on vähäisen likviditeetin osakkeissa usein haastavaa, koska päivävaihto rajoittaa paljonko osaketta voi käytännössä ostaa. Valtuutus meillä on olemassa.
Tähän pakko sanoa, että kyllähän esim Viafin ostaa omiaosakkeita, vaikka vaihto on Inderesin tasolla - jopa pienempää. Tämän vuoden (kasvava) voitonjakopolitiikkahan on jo jaettu osinkoina. Helpottaisiko tätä myös puolivuosittainen osinko? Toinen puolikas olisi helppo vaihtaa osakkeiden ostoiksi 
Toki myös sisäpiirin/hallituksen ostot olisivat myönteinen merkki. (Henkilöstön sitoutumisessa ei kyllä ole moitittavaa 
)
Tärkeämpää minusta on silti keskittyä laadukkaaseen liiketoiminnan kasvattamiseen ylä- ja alarivillä. Likviditeetti ongelma selätetään ajan ja kasvun kanssa 
Tiedän, että Inderesin koko “ydinkolmikko” (@Mikael_Rautanen @Sauli_Vilen @Juha_Kinnunen ) on lukenut kirjan “The Outsiders” ja tietävät tasan tarkkaan miten historiallisen menestyksekkäät johtajat ovat firmojaan hallinneet. Pääoman allokointi on se juttu ja silloin KAIKKI työkalupakit pitää olla pöydällä. Ja kuten Mikael sanoi, valtuutus on jo nyt olemassa ostoille. Olen melko varma, että Inderesin operatiivisella johdolla ja hallituksella on käsitys Indersin “intrinsic valuesta”. Ainakin itse olen taipunut ajattelemaan, että Inderes ei pidä omaa osakettaan tällä hetkellä vielä riittävän houkuttelevana omien ostoja varten.
Kyllä sitä toivoisi kuitenkin, että etenkin tällaisina vuosina kun valuaatiot on kauttaaltaan matalia, niin Inderes näyttäisi esimerkkejä miten niitä pääomia allokoidaan tehokkaasti voitonjaossa. Osingot voi jättää sitten niille vuosille kun mennään bumtsibum -hengessä, mutta kyllä depression aikaan omien ostot lähtökohtaisesti tekisivät gutaa!
Sisäpiiriostoja en näe Inderesin tapauksessa ajankohtaisesti kovin tärkeinä, kun johdon ja hallituksen omistus on jo nykyisin äärettömän korkea.
Kysymys @JNivala lle ja @N.K lle:
Pohjustus
Tässä hiemaan röökiaskin kanteen laskeskeltuja lukuja ajatusten tueksi:
Inderesin osaketta vaihdettiin lokakuussa 28973 kpl ja syyskuussa 11075 kpl. Lokakuun suuremman luvun selittänee kuun lopussa olleen osarin nostama volyymi. Eli noiden kahden kuukauden aikana osaketta vaihdettiin 700 keurilla nykyarvossa mitattuna.
Inderesillä on yhteensä 1,7 miljoonaa osaketta, joten markkina-arvo on 30,5 meuria. Top 100-listalta nopsaan laskettuna indeläiset ja ex-indeläiset omistaa 1,3 miljoonaa osaketta. En kaikkia flikiläisiä välttämättä tunnistanut, mutta exät paikatkoon tätä vajetta. Eli “free float” on reilut 400 000 osaketta eli reilut 7 meuria.
Inderes jakoi osinkoja vuodelta 2022 1,4 meuria.
Kysymys
Kuinka suuren osan tuosta 1,4 meurista allokoisitte omien osakkeiden ostoon?
Ollaan ensi viikolla mukana Sijoittaja2023 -tapahtumassa, esitys Inderesistä sijoituskohteena klo 11.40-12.00 ja sen jälkeen voi tulla meidän ständille juttelemaan kanssani. Toivottavasti nähdään messuilla!
Hyvä kysymys.
Nyt kun on spekuloitu esim. Kempowerin pienen free floatin vaikutuksesta pörssikurssiin, niin aihe on muutoinkin ajankohtainen. Miten suuri osa Inderesin henkilöstöineen olisi hyvä omistaa yhtiön kaikista osakkeista ja millainen vaikutus sillä on osakekurssin käyttäytymiseen?
Toinen kysymys on mielestäni se, että miten hyvin omistajarakenne - jossa henkilöstö omistaa ylivoimaisen enemmistön yhtiön osakkeista - tukee yhtiön toimintaa ja kansainvälistymis-strategiaa? Olisiko omistajarakenteen hajautumisesta ja/tai uusista osaavista (ankkuri)omistajista enemmän hyötyä kuin omistuksen keskittymisestä? Eivät toki aina sulje toisiaan pois.
En ole mikään osinkofani ja ostan @JNivala n pointin, mutta @_TeemuHinkula n tupakka-aski havainnollistaa hyvin, että yhtälö ei ole ihan yksinkertainen.
Jaan tämän 2.11 tapahtuneen kaupan tännekin, kun taitaa olla suurin yksittäinen, mitä yhtiön osakkeella on tapahtunut. Itse toivoisin tällaisia sopimuskauppoja tapahtuvan enemmänkin, olisi hyvä keino lisätä osakkeen “free floattia” eli vapailla markkinoilla liikkuvien osakkeiden määrää. Onko sitten niin, että nykyisillä hintatasoilla ei ole halukkaita myyjiä vai pelätäänkö Inderesillä myyntien signaaliarvoa tai sitten kysyntää ei oikeasti vain ole!? Vapaita osakkkeita myyntiin olisi roppakaupalla, onhan jo kaksi vuosipäivää pörssissä vietetty. Joulukuun alkuun asti joudumme jännäämään, kenelle tuo 5273 kpl potti meni. Jaoin tuon kaupan aikanaan jo tuolla kurssien ihmettely-ketjussa, mutta näyttäisi nyt ainakin hiukan koskettavan(ainakin omassa mielikuvituksessani ) nykyistä keskustelua,
Tai sitten lähetetään joku Urho Kekkosen kadulle näpyttämään hakuja rivi kerrallaan 
Viafin tosiaan ostaa omia osakkeitaan. Tuo osakkeiden ostaminen on kuitenkin luultavimmin palvelu, jonka Viafin ostaa joltain pankilta. Ei siis ilmaista. Paljonko Viafin maksaa tästä, olisi mielenkiintoista tietää. Per ostotoimeksianto x euroa per kauppa ja luultavasti lisäksi menee kk-maksu tai vuosimaksu tuhansia (?) euroja. Mitättömillä osakkeiden ostomäärillä onko järkevää, euromääriä tietämättä vaikea sanoa.
Euroclearin omistajalistoista vielä:
Minun puolestani tiedot saa pitää vaikeasti saatavilla olevina. Vuosien aikana olen saanut monta myyntipuhelua, olin päätynyt soittolistalle sen perusteella, että ilmeisesti Euroclearin listoilta oli nimeni ja yhteystietoni bongattu. Useampi näistä soittajista on tehnyt konkurssin myöhemmin (paljastunut huijaukseksi) ja rahat olisin menettänyt jos olisin suostunut ehdotettuun “sijoitukseen”. Samoin 1 selvä huijauspuhelu tuli Suomesta, jossa suomeksi ehdotettiin, että siirrä rahoja ulkomaille “kryptosijoitusasiantuntijalle”. Tivasin, että miksi soitat minulle, soittaja mainitsi Leaddeskin ja Euroclearin nimet ja mutisi jotain niistä tarkemmin erittelemättä. Tästä on jo vuosia aikaa. Soittaja oli näitä, joista julkisuudessa poliisi ja muut viranomaiset toistuvasti varoittavat. Rahat siirtyvät ulkomaille ja sen jälkeen niitä ei enää pysty takaisin saamaan… Mieluummin en siis halua nimeäni nettiin julkisille listoille kaikkien kaupustelijoiden nähtäville.