Kiitos @Antti_Viljakainen kattavasta vastauksesta! Kommentoin nyt kumminkin asiaa vielä vähän eteenpäin, koska minusta kyseessä on erittäin tärkeä asia, josta olen osiksi eri mieltä, tai sitten kyseessä voi olla ihan puhtaasti väärinymmärrys joissain viestin kohdissa
Ottaisin ensimmäiseksi käsittelyyn tuon kun liitit tähän suosituspolitiikan ja sen mahdollisen muuttamisen takaisin numeeriseksi. Tämä ei ollut laisinkaan minun alkuperäisen viestin tavoite, vaan viestini tarkoitus oli pikemminkin detajlitason tarkempi pureksiminen, todennäköisesti analyysiraportin viimeisillä sivuilla asiasta kiinnostuneille. On täysin ymmärrettävää, että analyytikoille on erityisen tärkeää antaa liikkumavaraa yhtiöiden kohdalla numeerisesta kehikosta, koska yhtiöiden riskiprofiilit eivät millään mittareilla ole staattisia suhteellisessa tarkastelussa. Tämä ei kuitenkaan millään lailla poista sitä komponenttia, että analyytikon on pakko arvioida sitä ainakin jollain tasolla kvantitatiivisesti, että minkälainen tuotto-odotus on yhtiölle riittävä esimerkiksi lisää-suositukseen. Aikaisemman suosituspolitiikan ongelma oli juurikin tuossa osiksi: analyytikolla ei ollut mahdollisuutta itse päättää omaa järkeä ja arvonmääritystaitoja käyttäen, että minkälainen tuotto-odotus on riittävä tiettyyn suositukseen nimenomaan riskikorjattuna.
No, mihin tää edellä mainittu nyt sitten johtaa ja miten tää liittyy mun pointtiini tuotto-odotuksen auki kirjoittamisesta numeerisesti? Toi yllä oleva päätelmä johtaa siihen kysymykseen, että mikäli analyytikolla on tilanteesta riippumatta pakko olla ainakin jonkunlainen kehikko tiedossa siitä, että millainen tuotto-odotus numeerisesti on riittävä suositukseen X (X = osta/lisää/vähennä/myy), niin miksei tätä kehikkoa voisi kirjoittaa raporttiin esimerkiksi takasivuille auki? Kehikon leveydellä ei ainakaan minun mielestäni ole minkäänlaista merkitystä, koska kehikon leveys tulisi yhtiön riskiprofiilin ja esim. ennusteiden epävarmuustekijöiden kautta muutenkin määrätyksi ns. “ylhäältä” (lue: yhtiön liiketoiminnan ja markkinan lainalaisuuksien kautta), eikä analyytikko tähän itse voisi vaikuttaa. Toisaalta sanallisissa kommenteissa tuotto-odotuksen kehikkoihin liittyy väistämättä enemmän epävarmuutta kuin staattiseen kehikkoon, koska sijoittajat eivät kaikki voi tietää mitä analyytikko tarkoittaa kun puhutaan “korkeasta/matalasta/erittäin korkeasta/erittäin matalasta tuotto-odotuksesta”, vaan tässä on olemassa vaara sille, että sijoittaja tulkitsee tilanteen numeerisesti eri tavalla verrattuna siihen, mitä analyytikko on todellisuudessa yrittänyt ilmaista. En ole henkilökohtaisesti keksinyt mitään järkevää syytä, että miksi esimerkiksi pörssiyhtiöt omissa ohjeistuksissaan ohjeistaisivat sanallisesti numeerisen ohjeistuksen sijaan, kun kuitenkin Finanssivalvonnalle yhtiöiden on ainakin minun käsittääkseni pakko ilmoittaa mitä sanalliset ohjeistukset tarkoittavat numeerisesti (jotta FIVA:lla on tieto siitä milloin yhtiön olisi annettava neg. tai pos. tulosvaroitus) - mielestäni analyysiraportteihin pätee tietyllä tasolla sama periaate! Ainoat syyt, mitkä keksin numeeristen arvojen kirjoittamista vastaan ovat ne, että arvot menisivät joko jotenkin ristiin sanallisten arvioiden kanssa (tätä ei pitäisi tapahtua ilman typoja, mikäli analyytikolla on edes joku numeerinen kehikko määritettynä omassa ajattelussa, että minkälaiset tuotto-odotukset riittävät mihinkin suositukseen), tai sitten niiden kirjoittamiseen menisi liikaa aikaa analyytikoilta esim. teknisten haasteiden takia (esim. jos pitäisi lisätä jotain lisähavainnollistuksia tuotto-odotuksen rakentumisesta). Kuitenkin edelleen korostan, että nämä numeeriset arviot voisivat yhtä hyvin olla ns. “takasivujen kamaa”, eli etusivu voisi edelleen olla se kaikista relevanteimman infon paikka, kuten se on ollut aikaisemminkin.
Vielä esimerkki: jos otetaan ihan konkreettinen tilanne, jossa sijoittajan olisi arvioitava esimerkiksi Kamuxin kohdalla mitä tarkoittaa “korkea tuotto-odotus”, niin mielestäni tuossa on hyvin montakin mahdollisuutta tulkita tätä ilmausta. Annan mahdollisista, mielestäni täysin relevanteista tulkintamahdollisuuksista, parit esimerkit:
- Kamux on riskiluokan 2 osake osta-suosituksella, jolloin voidaan argumentoida, että sopiva p.a. tuotto-odotuksen määritys esimerkiksi vuosille 2022-2023 saataisiin kun kerrotaan CoE-% (7,3%) kertoimella 2,25 (keskiarvo kertoimelle vaihteluväliltä 2,0-2,5) → saadaan p.a. tuotto-odotukseksi 16,425%.
- Analyysissä on annettu tieto siitä, että keskimääräinen odotettu tuloskasvu Kamuxille vuoden 2023 loppuun on 19% p.a. ja osinkotuotto lähivuosille välillä 2,2-2,5%. Tehdään oletus, että arvostuskertoimet säilyvät muuttumattomana, eli niiden muutoksen vaikutus p.a. tuotto-odotukseen on 0%. Saadaan p.a. tuotto-odotukseksi v. 2023 loppuun ~21% p.a.
- Analyysissä on annettu myös 12kk tavoitehinta 14,00€ Kamuxille. Nousuvaraa raportissa käytettyyn osakekurssiin on 30,3%. Oletetaan, että 12kk tavoitehinta toteutuu sellaisenaan täysmääräisesti (yksi skenaario monen skenaarion joukosta), ja tämän aikavälin jälkeinen tuotto saadaan DCF-mallin CoE:n avulla siten, että osake tuottaa CoE:n mukaisen tuoton, eli hieman vajaa 7,3%, koska vuoden 2023 loppuun on hieman vähemmän kuin vuosi aikaa (todellisuudessa DCF:n oman pääoman arvo poikkeaa tuosta 14€:sta ylöspäin, joten tämä approksimaatio ei olisi täysin rahoitusteoreettisesti oikea, vaan antaisi rahoitusteoriaan nähden liian alhaisen arvion tuotto-odotuksesta, mutta laitetaan tämä turvamarginaalin piikkiin). Saadaan kokonaistuotto-odotukseksi n. +39,2%, joka kääntyy p.a. tuotto-odotuksena n. +19%:iin.
Tuossa nyt oli vain muutama esimerkki, joita käyttämällä p.a. tuotto-odotus saatiin kavennettua välille 16,425%-21%, mutta tuosta jäi puuttumaan muun muassa skenaario, joissa tulkittaisiin, että analyytikko odottaa Kamuxin hyväksyttävien arvostuskertoimien nousevan, jossa mielestäni validisti voitaisiin argumentoida vaikutuksen olevan positiivisella puolella mitä tahansa esim. 0-3% väliltä p.a, jolloin ylälaidan arvo olisikin 24% p.a. tuotto-odotus → tuotto-odotuksen vaihteluväli olisi nyt pahimmillaan ~7,5%, jolla on jo suhteellisen iso merkitys riskituottosuhteen arvioinnissa. Tämä kaikki jo sellaisenaan vaati jonkin verran pyörittelyä, jossa minulta nyt ei mennyt tuhottomasti aikaa, mutta vaati silti tulkintaa, ja tältä säästyttäisiin mikäli analyytikko olisi kirjoittanut auki numeerisesti jonnekin kohtaan raporttia edes karkeasti, mitä “korkea tuotto-odotus” pitää sisällään. Jos sillä ei mitään muuta saataisi aikaan, niin luultavasti ainakin jokin osa ala-/ylälaitaa ym. arvioista häviäisi tulkinnanvaraisuuksista, kun analyytikko olisi printannut myös numeerisen arvion raporttiin (esimerkinomaisesti nyt 20-24% p.a. tuotto-odotus, tai vaikka vaan >20% p.a.), ja silloin esimerkiksi minä sijoittajan voisin keskittyä pikemminkin tämän tuotto-odotuksen validiuden arviointiin: analyytikon ennusteilla olenko samaa mieltä tuotto-odotuksen kanssa, vai onko analyytikko kenties liian varovainen/liian uskalias tuotto-odotusarvioidensa kanssa? Eli lähtökohta ei olisi se, että koitan selvittää mitä tuotto-odotusta analyytikko yrittää ilmaista sanoillaan, vaan se, että yritän arvioida onko analyytikon arvio perusteltu Jos @Thomas_Westerholm haluaa liittyä mukaan keskusteluun, niin voit vaikka sanallistaa jotenkin mikä tilanne on nyt esimerkiksi Kamuxin kohdalla, mikäli siitä ei koidu mitään ongelmia esim. sisäisten prosessien tms. kanssa, joista minä en voi ulkopuolisena olla tietoinen.
Sitten vielä ihan vikaksi: se kun @Antti_Viljakainen sanot, että osta ja myy suositukset ovat jo sellaisenaan vahvoja, eikä niiden vahvuutta sellaisenaan kannattaisi arvioida sen enempää, niin tästä rohkenen kuitenkin olla eri mieltä. Ehkä jos nyt yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan long-only portfolio, niin myy-suosituksella nyt ei ole merkitystä onko downside p.a. tuotto-odotuksella mitattuna -10% vai -15% p.a. kun molemmat antavat signaalin, ettei osaketta kannata ostaa. Mutta osta-puolella sillä on mielestäni todellakin merkitystä onko (analyytikon ennusteiden mukainen) tuotto-odotus p.a. 15% vai 20% (tarkastelujakso >2 vuotta). Esimerkiksi heitän nyt karkean arvion, että vaikka @Juha_Kinnunen seuraaman Revenion kohdalla molemmat näistä tuotto-odotuksista voisivat hyvin oikeuttaa osta-suosituksen, mutta tästä huolimatta riskituotto-suhde olisi kahdessa em. skenaariossa aivan eri luokkaa (20% p.a. tuotto-odotuksen skenaariossa riskituotto-suhde olisi moninkertaisesti parempi). Pääpointtina: mikäli numeeristen arvioiden printtaaminen raporttiin ei toisi mukanaan erityisiä hankaluuksia, niin näiden lisäarvo sijoittajille voisi olla merkittävä, koska tämä helpottaisi sijoittajia suhteuttamaan eri osakkeiden tuotto-odotuksia sekä omaan henkilökohtaiseen tuottovaatimukseen, että yksittäisen tarkastelussa olevan osakkeen riskiprofiiliin (poistamatta kuitenkaan analyytikolta uuden suosituspolitiikan mukana tullutta vapautta, koska tavoitehinnat/suositukset eivät olisi sidottuja mihinkään staattiseen potentiaaliin, joka olisi sama kaikilla yhtiöillä!) Kun @Sauli_Vilen lyhyesti sivusit viimeisimmässä inderesPodissa (jonka juuri tuossa kuuntelin läpi) sitä, että suosituksia ei tehdä suhteuttamalla osakkeen potentiaalia vertailuindeksiin, niin tämähän on täysin ymmärrettävää, mutta mielestäni tämän komponentin pitäisi kuitenkin olla suhteellisen läpinäkyvästi sijoittajien itsensä arvioitavissa. Kuitenkin kohtuullinen oletus analyysien takasivuja lukevista sijoittajista lienee se, että sijoittajat haluavat hakea vertailuindeksiä parempaa tuottoa, jolloin heillä pitäisi olla mahdollisimman paljon tietoa käytettävissä (niin helposti kuin mahdollista), jonka pohjalta tehdä sijoituspäätöksiä (allokaatiopäätöksiä portfolion sisällä).
Tulipas tästä nyt pitkä viesti, pahoittelut siitä Aihe on kuitenkin minulle itselleni todella tärkeä, ja lopussahan taidettiin nyt sivuta jopa Inderesille tärkeätä arvoa, eli tiedon demokratisoitumista finanssimarkkinoilla! Toivottavasti tämä viesti nyt joitain ajatuksia herätti ainakin tuleviin keskusteluihin, jos nyt ei muuta. Ja kiitos nyt etenkin @Antti_Viljakainen mikäli jaksoit tänne asti tämän viestin lukea