Tämä ei kuitenkaan vastaa todellisuutta Mallisalkun kohdalla, koska siellä on aina poikkeuksellisen suuret nollatuoton käteisvarannot käytettävänä mikäli ostopaikka tulee ja hajautetussa salkussa todennäköisesti muutenkin on usein muutama osake vähennä-suosituksella. Lisäksi Mallisalkulla on historiallisesti ollut isoja haasteita ajoittamisen kanssa, joten se saattaisi jopa laskea tuottoja, mikäli kaupankäyntiä vapautettaisiin. 
8 tykkäystä
Joo, nykytilanteessa voi olla vähän vaikea perustella myyntiä sillä, että haluttiin ostaa toista yhtiötä tilalle, kun oston olisi voinut rahoittaa käteiskassalla. Tosin olen ymmärryksessä, että tuo rajoitus on juuri yksi syy, miksi mallisalkussa on niin paljon käteistä. Normaalit ihmiset tienaavat kuitenkin rahaa, joten salkkuun tulee usein ulkopuolelta kassavirtaa. Mallisalkku saa käteistä vain osingoista ja myynneistä. Salkku on keskittynyt pitkälti pieniin kasvuyhtiöihin (varsinkin alkuvaiheessa), joten osinkovirta ei ole massiivinen ja nykytilanteessa myyntejäkään ei voi tehdä vapaasti. Pelkästään myyntirajoituksen poistaminen käsittääkseni mahdollistaisi sijoitusasteen nostamista mallisalkussa.
4 tykkäystä
Minusta myyntirajoituksen poistaminen olisi hyvä ratkaisu, jossain vaiheessahan osakkeen kurssituottopotentiaali on suurimmaksi osaksi syöty, varsinkin kun mallisalkku käyttäytyy osakesäästötilin kaltaisesti, eli tuotosta ei makseta heti veroja. Tuosta on vielä pitkä matka “veivaamiseen” saati päiväkauppaan.
Entä jos käteiskassa on todellisia romahdustilanteita varten eli 30 - 40 % nykytasolta alaspäin.
Sijoitukset puolestaan ovat parhaissa yhtiöissä ja on huonoa salkunhoitoa pitää salkussa 10 % nousupotentiaalin omaavia osakkeita, jos on tarjolla 60 % nousupotentiaalin osake. Mutta rajoite vain johtaa tähän.
Yksi kompromissi voisi olla, että palautetaan lyhyen aikavälin top-3 listaus analyyseihin(aamuraportti) ja sallitaan mallisalkulle kevyemmät rajoitteet ko. listan osalta.
Mutta kai sille on syynsä, miksi ko. listaus poistettiin muutama vuosi sitten…
Back to square one. 
7 tykkäystä
Suomessa ei kyllä oikein ole semmoisia firmoja jotka ei osinkoa maksa ja mallisalkussa on nykyään myös useita osinkopainotteisia sijoituksia. En ylipäätään ymmärrä miksi sitä käteistä pitää olla, jos kerran ei kuitenkaan strategian pohjalta yritetä ajoittaa markkinaa ja käytännössä jokainen salkun firma maksaa osinkoja.
Pörssi on nyt erittäin edullinen, esimerkiksi Kesla on alle P/E 7 ja kaverit vetelee silti 20% käteispainolla maailmanlopun romahdusta odotellen. Nythän olis Mallisalkullakin hyvä mahis hieman tuulettaa ajatteluaan ja ottaa vaikka maltillinen velkavipu houkuttelevimpiin sijoituskohteisiin
20 tykkäystä
Paljonko on inflaatio tuonut miinusta Mallisalkulle noin reilulla käteispainolla?
Olen laiska enkä jaksa laskea itse. Samaa mieltä muuten lopusta, Ei vipuu Ei hyötyy.
4 tykkäystä
Lämmin kiitos varsin perusteellisesta, yksityiskohtaisesta ja selkeästä vastauksesta. Mielestäni oli merkityksellistä saada selvyys siihen, että nykyisessäkin strategiassa näet mallisalkun merkittävänä tekijänä osakeanalyysille.
Hienoa oli myös huomata, että yhteisö indikoi mallisalkun olevan edelleen tärkeä. Esimerkiksi @_TeemuHinkula ja @Ituhippinen tiivistivät asiaa oivallisesti.
Mitä tulee mallisalkun aiheuttamiin markkinareaktioihin, niin veikkaan, että siihen liittyvät haasteet saattavat tulla vielä uudelleen esille seuraavassa nousumarkkinassa - varsinkin mikäli yhteisö on siihen mennessä ehtinyt merkittävästi kasvaa. Mikäli salkkuun valitaan jatkossa vain isoja yrityksiä kuten Nordea tai Nokia, niin silloin oleellista markkinareaktiota tuskin syntyy. Toisaalta mikäli tulevaisuudessa päätyisitte antamaan esimerkiksi Kempowerille osta-suosituksen ja valitsisitte sen mallisalkkuun, niin voisin kyllä kuvitella markkinan reagoivan.
8 tykkäystä
Avaudun täällä yhdestä asiasta, joka on minua askarruttanut osakkeiden arvonmäärityksessä. Ehkä foorumin parviäly ja Inderesin viisaat osaa auttaa:
Miksi on niin ilmeistä, että korkeammat korot toimivat painovoiman tavoin laskien hyväksyttäviä osakkeiden arvostustasoja (ja hintoja)?
Ymmärrän kyllä ajatuksen osakkeiden riskipreemiosta korkoihin verrattuna, mutta pointtini on seuraava: Ensinnäkin, korot kulkevat jossain määrin käsikädessä vallitsevan inflaation kanssa. Jos oletamme että vallitsevan korkotason perusteella voimme määritellä diskonttokoron, jolla osakkeiden tulevia kassavirtoja diskontataan vuosikymmeniä tulevaisuuteen, tulemme mielestäni epäsuorasti hyväksyneeksi myös sen, että korkojen mukainen inflaatio pysyy samana (korkeana/matalana) myös pitkälle tulevaisuuteen.
Tällöin taas inflaation luonteen takia on syytä olettaa, että keskimääräinen pörssiyritys “siirtää” inflaation myös omille liikevaihto- ja kuluriveilleen, jolloin yritysten nimelliset tulokset keskimäärin kasvavat myös inflaation tahdissa.
Jos edelleen korko (ja myös siis diskonttokorko) on yhteydessä tähän samaiseen inflaatioon, eikö nämä kumoa toisensa pois kun lasketaan tulevaisuuden (nimellisten) kassavirtojen nykyarvoa?
T. yksinkertainen mutta opinhaluinen sijoittaja, joka haluaa mörnivän salkkunsa takaisin 7 numeroiseksi
10 tykkäystä
Admicomin osakekurssia ja vaihtoa kun tänään seuraa, niin voisi kyllä havaita, että markkinahäiriötä syntyy. 
6 tykkäystä
Markkinareaktio (Admicom +4,6 % tätä kirjoittaessa) kyllä, mutta en itse sanoisi vielä markkinahäiriöksi. Vastaavia nähdään esimerkiksi suositusmuutoksien yhteydessä, joskus myös KL-artikkeleiden takia pienemmissä yhtiöissä. Onko se sitten järkevää vai ei on eri asia, mutta en tässä varsinaista ongelmaa näe.
18 tykkäystä
Ymmärrän ajattelun taustat, mutta tuo taitaa mennä noin oikeastaan vain teoriassa. Tämähän näkyy esimerkiksi siinä, että meidän seurannassa mediaanin tasolla tulosennusteet on tässä samalla korkojen noustua laskenut selvästi.
Verneri kirjoittikin tästä juuri, joten linkitän tähän hänen viestinsä: Pörssien suunta (Osa 3) - #240 käyttäjältä Verneri_Pulkkinen
12 tykkäystä
Tervehdys!
Oletan että tämä on oikea ketju kysyä tästä asiasta, laitoin kyssärin myös Q/A:n mutta aika huonosti kai tämä sinne istuu.
Eli kun inden analyysikoulun perusteella laskee kassavirtaa, käytän opiskelutapauksina sellaisia joista on inden analyysi olemassa että voin tarkistaa laskelmat. Ongelmaksi vain nousee se, että inde ja vuosikatsaukset eivät tunnu olevan samaa mieltä juuri yhdestäkään lähtötiedosta 
Fiskars 2022 (Inde):
Fiskars 2022 (Fiskars):
Poistot: Tämän kanssa sekoilin, täsmää
Bruttoinvestoinnit: Kassavirtalaskelman ohjeessa sanotaan ‘bruttoinvestoinnit kattavat vastaavasti kaikki tilikauden aikana tehdyt kassavirtainvestoinnit’. Nämä eivät täsmää.
Käyttöpääoman muutos: En saa mitenkään Fiskarsin luvusta väännettyä -241M?
Kiitos jo etukäteen 
4 tykkäystä
Moro. Tämä on meidän mallin rakenteellinen ominaisuus, itse kutsuisin pieneksi ongelmaksikin, jota on kommentoitu aiemminkin. Eli malli laskee historialliset luvut taseen kautta, jolloin sinne itse asiassa tulee joukkoon esim. ei-kassavirtavaikutteisia eriä kuten valuuttakursseista johtuvia muutoksia. Aika lähelle nämä pitäisi kuitenkin osua, jossei mitään kovin poikkeavaa ole tapahtunut.
Tähän on itse asiassa vastattu Q&A:ssa jo aiemmin: Bruttoinvestoinnit DCF:ssä
Lyhyesti sanottuna, kun ottaa tuolta vuokrasopimusten maksut mukaan (26,5 MEUR) ollaan aika lähellä, joskaan ei ihan tasan meidän mallin antamassa luvussa.
Ei sitä ihan suoraan saakaan, tuon mainitsemani mallinnustekniikan takia. Tässä oli itse asiassa edeltäjäni kirjannut 21 lukuja vähän eri lailla kuin mä, kun oikaisin nuo niin meidän mallin näyttämä kassavirtamuutos on -219 MEUR, kun Fiskarsin laskelmasta tuli -209 MEUR. Tuo ero syntyy itse asiassa siitä, että meidän käyttöpääoman määritelmä on hieman laajempi ja sisältää “other non-interest bearing current liabilities” rivin muutokset, tässä tapauksessa varauksien purusta tulee pääosa erosta. Ne näkyy Fiskarsilla kassavirtalaskelmassa ylempänä (-11 MEUR yhdessä mahdollisten muiden erien kanssa).
9 tykkäystä
Kiitos
Sinällään tuntuu jälkiviisastellen selkeältä että vuokrasopimusvelkojen
maksut kuuluvat bruttoinvestointeihin, tämä onkin hyvä laittaa muistiin.
(toki sitä ensin yrittää seurata rahavirtalaskelman kategorioita orjallisesti)
Käyttöpääoma onkin vähän vaikeampi, kuvittelen mielessäni rahaa ja varastoja mutta
tässä napataan mukaan ‘liiketoimia, joihin ei liity maksutapahtumia’. Ja tuonkin kanssa
KPO muutos jää vielä -220 eli en pääse Inden lukuun. Liekö aivan väärin käyttää yrityksen lukuja? 
E: Ai niin se kassavirtalaskelma(Fiskars 2022). Käytetään Inden lukuja niin helpompi hahmottaa.
NOPAT=EBIT verojen jälkeen pyöristäen 135*0,8=108M
+Poistot 59M
-Binv 36M
-KPO muutos 241
Saadaan -110.
Hjälp
1 tykkäys
Tuonhan jo yllä avasin, että kun korjasin pienen epäjohdonmukaisuuden meidän numeroista niin se on -219 MEUR. Mutta noin yleisesti firman luvut ovat mun mielestä parempia, kunhan noi vuokravelkojen muutokset muistaa nostaa rahoituksen rahavirran puolelta joko sinne investointeihin tai jopa liiketoiminnan kassavirtaan asti (missä vuokrakulut ennen IFRS 16 oli).
Tässä törmätään meidän kassavirran toiseen ominaisuuteen (tämä on oikeasti ominaisuus eikä ongelma eli siinä ei ole rahoituskuluja. Herra Gostowski kesällä juuri tätä yllä lyhyesti avasi
Eli meidän kassavirtalaskelma on tehty vain DCF-laskelman näkökulmasta, jossa korot huomioidaan WACCissa. Näin ollen kassavirta on erilainen kuin firman raportoima. Jos haluaa todellista kassavirtaa seurata esim. omassa mallissa, firman raportoinnin mukainen rakenne on varmasti hyvä, tuo yllä mainittu vuokravelkakorjaus huomioiden.
8 tykkäystä
Kiitän ja kumarran 
3 tykkäystä
Olisiko järkevää odottaa kurssireaktio ison uutisen (negari, posari yms) jälkeen ennen sanallisen suosituksen antamista? Jokin aika sitten oli selkeämpi tilanne, jossa suositus “vanheni” heti kun pörssi aukesi. En muista kommentoinko samaa asiaa silloin vai jätinkö kirjoittamatta. Varsinkin todella rajujen negareiden ja posareiden jälkeen tuo korostuu. Tuntuu hullulta, että hetki ennen klo 10.00 voidaan esimerkiksi kertoa, että emme näe nousupotentiaalia lyhyellä aikavälilä, mutta kun kello kilahtaa negarin jälkeen 10.00 ja kurssi laskee esim 25% niin siellähän sitä lyhyen aikavälin potentiaalia taas olisi yllin kyllin ja tavoitehintakin voi olla taas pitkän matkan päässä.
Nyt siis F-Secure kyseessä. Kun annetaan suositus ennen markkinan reaktiota niin mielestäni se annetaan vähän omituisesti/väkinäisesti, kun tiedetään kurssin reagoivan voimakkaasti pörssin auetessa. Tämän päivän päätöskurssilla eli 11% potentiaalilla ja noin 4% osinkotuotolla suositus olisi ollut todennäköisesti Lisää.
Ymmärrän hyvin tämän näkökulman, mutta itse olen asiasta päinvastaista mieltä. Minusta sijoittajan näkökulmasta F-Securen kohdalla tehtiin täyden kympin suoritus. Negari annettiin pörssipäivän jälkeen ja analyytikkokin kerkesi päivittämään näkemyksensä sen hetken kurssiin. Sijoittajalla on ollut hyvin aikaa pureskella kaikki tieto ja muodostaa oma mielipide ennen pörssin aukeamista. Tällä kertaa markkinan näkemys kurssista oli vaan aika paljon matalampi kuin analyytikon.
Suositus ja tavoitehintahan annetaan vuoden tähtäimelle, joten en osaa erityisen dramaattisena nähdä ensimmäisenä päivänä arvioitua rajumman kurssireaktion takia syntyvää ristiriitaa. Jos tilanne on pysyvämpi, niin yleensä seuraava päivitys on kuitenkin tulossa korkeintaan parin kuukauden päästä, jossa joko suositusta tai tavoitehintaa liikutellaan niin, että ne ovat synkronissa. Tärkeämpänä olemme nähneet sijoittajien tietotarpeen täyttämisen mahdollisimman nopeasti.
Käytännössä nämä tilanteet ovat myös harvinaisia, sillä käytännössä ison uutisen on tultava ilta-aikaan tai viikonloppuna, jotta suositus/tavoitehinta päivittyy ennen kurssireaktiota. Lisäksi osa näistäkin skenaarioista joudutaan menemään kommentilla ihan analyytikon henkilökohtaisten aikataulujen takia.
17 tykkäystä