Nordnet:
Torstai 31.12.2020:
Kiinni: Suomi (Helsingin pörssi), Ruotsi (Tukholman pörssi), Norja (Oslon pörssi) ja Tanska (Kööpenhaminan pörssi)
Auki (normaalisti klo 16.30-23.00 Suomen aikaa): USA (Nasdaq, NYSE) ja Kanada (TSX, TSX Venture)
Valuutanvaihto: toteutetaan klo 18.00 ja 23.00 (ei valuutanvaihtoa klo 12.30)
#Tammiralli #SmallCap #Sampo
Näytti menevän smart eye-keskusteluksi välissä, mutta oli sen verran mielenkiintoinen kysymys, että nostetaan se vielä henkiin.
Itsekin katselin tuota fear & greed indeksiä ennen säännöllisesti. Ajatushan on hyvä ja helppo; osta kun muut pelkäävät ja myy kun muut ahnehtivat. Lopetin tuon katsomisen kuitenkin jossain vaiheessa, kun se ei tuntunut korreloivan järkevästi minkään kanssa. Joku asiaan kunnolla perehtynyt voisi varmaan kertoa johtuuko se siitä, että A) toimii vain jollain spesifillä aikavälillä B) likviditeetti ohjaa markkinaa ja sentimentillä ei niin väliä C) iso raha liikuttaa kursseja ja piensijoittajien peloilla ja ahneuksilla ei ole väliä.
Buffet-indikaattori ei kerro kyllä lyhyen aikavälin menosta mitään, mutta kertoo kyllä kuvaa vähän isommassa perspektiivissä. Suomen, USA:n ja maailman markkina-arvo/BKT kiinnostaa kyllä.
Suoraan sanoen itse käyn aika vähän lyhyen aikavälin kauppaa ja helpoimmalla pääsee kun seuraa muiden nostoja aiheesta; verneri nostaa täällä ja melkein minuutissa videoilla, jukka lepikkö nostelee asioita treiders clubin videoilla ja mikko mäkinen sijoitustiedossa tai twitterissä.
Ei siinä keskustelussa ole ollenkaan ollut mukana suuren maailman tyyliä, vaan varsin asiapitoista ja uutta näkemystä tuovaa keskustelua. Ja ainakin minun mielestäni on varsin oikein vastata englanniksi, jos lainaa alkuperäisen kirjoittajan tekstiä.
Kiitos hyvistä kommenteista @Pohjolan_Eka ja samoin @MoneyWalker! Mainitaan nyt vielä, että toimitte nyt tässä vain sytykkeenä tälle avautumiselleni eikä tarkoitukseni ollut kohdistaa viestiäni nimenomaan teille. Päinvastoin on mukava vaihtaa kriittisiäkin ajatuksia ja kuulla erilaisia näkökulmia.
Tämä on varsin yleinen ja ymmärrettävä turhautuminen, mutta tässä on muistettava myös yksi hyvin olennainen asia. Kauppalehden ja esimerkiksi Hesarin kaltaisia julkaisuja ei tehdä asiantuntijoille. Tämä aiheuttaa sen, että monimutkaisia asioita pitää usein oikoa. Valitettavasti se voi usein tarkoittaa myös sitä, että juttuihin päätyy virheitä tai harhaanjohtavia asioita. Toinen asia on se, että toimittajat harvoin ovat asiantuntijoita aloilla, joista kirjoittavat. Useammin toimittaja on sveitsiläinen linkkuveitsi, joka on ihan ok monessa asiassa, mutta harvemmin vasara, joka toimii paremmin siinä yhdessä työssä kuin mikään muu.
Tarve tiukalle näkökulmittamiselle, houkutteleville otsikoille ja “keskustelun herättämiselle” juontaa juurensa siihen, että mediaympäristössä kilpailu yleisöstä on kovaa. Mediatalot mittaavat juttujen suosiota lukijamäärien perusteella, joka vinouttaa lopputuloksen. Kirjoitetaan siitä, mikä kerää yleisöä. Ei maksa vaivaa perehtyä syvällisesti asioihin, jotka kiinnostavat pienempää yleisöä.
Toinen ydinongelma on, että toimituksien resurssit ovat pienet, ja se korostaa näitä mainitsemiasi ongelmia. Nämä voivat olla turhauttavia ilmiöitä, mutta toisaalta samoilla periaatteilla toimii koko huomiotalous internetissä. Laajalevikkeiset lehdet eivät pärjää pelkillä tilaajilla, @T3r00, vaan mainostulot ratkaisee.
Tämä on usein ihan totta. Varsinaiset suositukset tulisi jättää varsinaisille asiantuntijoille ja analyytikoille. Uskoisin, että näissä pörssianalyyseissäkin on usein taustalla haastateltu analyytikoita, vaikkei heitä jutuissa mainita. Usein Kauppalehti tuntuu kuitenkin tekevän tuollaisia mauttomalla harmaalla alueella olevia esimerkkijutun kaltaisia artikkeleita, joissa on “näennäisiä suosituksia”.
Kuten todettua, iso ongelma Suomen talousuutisoinnissa on sen keskittyminen Alma Talentille. Ehkä terve kilpailu Sanoman ja Alman välillä saisi taloustoimituksetkin skarppaamaan. Lisäksi haluaisin ajatella, että kuluva vuosi on herättänyt lisää kiinnostunutta yleisöä, joka myös vaatii (kuten nytkin huomataan) parempaa sisältöä talouslehdiltä. Pitkän aikaa Kauppalehti ja muu Alma-konserni on tuntunut pääsevän liian helpolla.
Kalikka kalahtaa, viestinnän “asiantuntija” älähtää. Toimitustyötä tullut seurattua kohtalaisen läheltä. 
E: Haha, nämä viestit venyvät väkisin kilometrien mittaan, kun on hyvät aiheet! “Sori siitä.”
Veikkaisin että monet eivät yritä tässä voittaa vaan veikata hyviä mutta suht varmoja kohteita. Valitaan samat hepat kun omassa tallissa. Itse veikkasin tupakantumppeja top10vuotta veikkaukseen ja eihän siitä tullut kun paha mieli kun Nexstim sitten tykittikin +200% mutta en uskaltanut sitä ostaa silloin. Pörssiä on paljon mukavampi seurata mitä vähempi on jossittelu ja itsensä syyttelyä kun ei ostanut silloin ja silloin.
Tähän on aika vaikea vastata, koska muuttujia on monia, mutta yritän siitä huolimatta. Voi mennä sekavaksi, mutta joku viisaampi voi sitten täydentää ja oikaista.
Tarkastellaan asuntoa ensin sijoitus-näkökulmasta. Samoin kuin osakkeissakin, hankintahinnalla on merkitystä. Mitä halvemmalla asunnon saa, sitä parempi hankinta se on - varsinkin jos se on sijainniltaan “oikea”. Tällä viittaan muun muassa kasvukeskuksiin. En seuraa asuntomarkkinoita, mutta lehtiartikkelien perusteella asuntojen hinnat ovat viime aikoina olleet nousussa tietyillä alueilla. Kysyntä nostaa hintaa 
Suurimman hyödyn saisi todennäköisesti siis siitä, että asunnon (rahoitusmallista riippumatta) saisi ostettua mahdollisimman halvalla ja sellaisesta kaupungista ja alueelta, jossa sen arvo todennäköisemmin nousee kuin laskee. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna voisi jopa olla järkevää tarkkailla asuntomarkkinoita vuokralta, jos on siihen mahdollisuus.
Suosittelen kuuntelemaan muun muassa vanhempia #rahapodeja (Rahapodi | Nordnetin podcast sijoittamisesta | Nordnet Blogi), joissa käsitellään asunnon ostamista ja asuntosijoittamista. Niistä saa oikeasti hyviä näkökulmia lähestyä asiaa, vaikka verotehokkuuden kautta. Täällä foorumilla ei oikeastaan pysty neuvomaan kovin yksityiskohtaisesti, koska pitäisi tietää paljon enemmän ihmisen taustoista (preferensseistä ym.) ja tulevaisuuden suunnitelmista. Esimerkiksi se, aikooko joskus ostaa suuremman asunnon ja jättää ensiasunnon vuokralle vaikuttaa paljon. Silloin juurikin tuolla edellä kuvatulla arvonnousulla on merkitystä.
Jos sen sijaan asuntoa tarkastelee vain ja ainoastaan vaihtoehtoiskustannuksena vuokralla asumiseen, merkityksellisempää on muun muassa se, millaisella hinnalla (korolla) lainaa saa. Eli mitä maksaa vuokralla asuminen suhteessa omaan asuntoon. Tällaisessa tarkastelussa piilee kuitenkin vaarana se, että ei oteta huomioon sitä, että vuokralla asumisessa korjausvelka jyvittyy vuokranantajalle, kun omistusasumisessa se tulee sinulle. Ex-analyytikko Jesse Kinnunen kirjoitti joskus, että laskennallisesti 3,6 €/m2 pitäisi vuokratuotosta ottaa kuukausittain sivuun, jotta se kattaisi tuon korjausvelan 50 vuoden perspektiivillä. (Perustuu muistikuviin, tarkista vielä alkuperäislähteestä, joka löytyy jostain Inderesin sivuilta.)
Tämä ei ollut mitenkään kattava vastaus, mutta toivottavasti tästä pääsee alkuun edes jollain tavalla 
Mun mielestä hesari vastasi tähän haasteeseen panostamalla juttujen laatuun ( mukaan lukien otsikot) ja on pärjännyt ymmärtääkseni myös taloudellisesti hyvin.
Kyselen täällä kahvihuoneessa kun en tiedä oikeampaakaan paikkaa. Mistä / millaisilla indikaattoreilla ihmiset seurailee ennusteita tulevista korkotasoista?
Hetken aihetta pohdittuani itsekseni huomasin että täällähän puuttuu muuten koroille oma ketjunsa. Osittainhan se menee makron alle, ja osittain myös korkosijoittamisen alle, jotka molemmat taitaa olla epäkiinnostavia osakepoimijan näkökulmasta. 
En osaa sanoa kumpi kiinnostaa enemmän 
mutta näitä tulevaisuuden pohdintoja on hyvä käydä kun miettii että koska fomo loppuu tai onko 0.5% korko paljon vai vähän.
Rakkaat foorumilaiset!
Sijoitusvuosi 2020 lähenee uhkaavasti loppuaan. On tullut aika kiittää 
teitä kaikkia, analyytikoita ja aktiivisia keskustelijoita, siis aivan kaikkia niistä ajatuksista, näkemyksistä ja varsinkin siitä vertaistuesta, jota erilaisissa ketjuissa on jaettu.
Vuosi 2020 jää historian kirjoihin yhtenä kenties merkillisimmistä vuosista. Kuten kaikki markkinoita seuraavat huomasivat, vuosi alkoi melko yllättävissä merkeissä, kun suurin osa meistä sai kokea ennen näkemättömän kovan pulkkamäen ensimmäisellä kvartaalilla. Pian sen jälkeen koimme ennennäkemättömän kovan nousurallin, ja loppuvuodesta monia alkoi jo meno hirvittämään.
Rakkaat lapset katselivat joulunlomalla lastenelokuvia. Sieltä jäi erityisesti soimaa yksi ralli päähän, joka mielestäni kuvastaa tätä post-korona -aikaa ja erityisesti sijoitusvuoden 2020 jälkipuoliskoa kaikkein parhaiten. Se onneksi löytyy myös YouTubesta, joten voin jakaa sen teidän kaikkien kanssa. Jos siis tänään aiot juhlistaa 
hyviä tuottoja sekä vuoden vaihtumista 
ja avata kuohuviinipullon 
, voit tehdä sen tämän tahdissa
Oikein hyvää ja menestyksekästä uutta vuotta 2021 toivottaen,
Don Jari
Sijoituslainan korot voit vähentää pääomatuloista. Siten sijoituslaina on paljon parempi vaihtoehto. Ensi vuonna asuntolainan koroista voi vähentää vain 10%.
Voi olla, että tarkoitit tätä, mutta halusin varmistaa.
CNN Frear and Greed indeksiä olen seurannut. Tradingview:ssä indikaattori Fear & Greed Index-Buschi pyrkii jäljittelemään tuota. Kuten kuvasta näkyy F&G:tä laskeminen tasolle 10 on ollut hyvä paikka ostaa vuosina 2008 - 2020. Myynnin ajoittamiseen F&G sopii huonosti.
Johan tässä saa jännätä kun on vielä yksi kuponki vetämässä 
Koko ajan kolkuttelee Canoo omaa 13,5 USD rajahintaa, muttei ihan.
Olisipa Nysekin ollut jo tänään kiinni. Mukavaa kun markkinat pistää viime hetkillä kunnon keskisormea tulemaan ja salkku pistää vielä loppuun -2%
No onneksi on terveenä ja ilojuomaa lasissa, eli v-käyrä normaalia alempana😊
Hyvää uutta-vuotta foorumin väelle:partying_face:
Onko tietoa pystyykö noita Nasdag OTC Foreig listattuja osakkeita ostaa jotain kauutta?
Näitä muutamia positiivisia tulosvaroituksia näin joulunpyhinä lukeneena tulee pari asiaa mieleen.
Jos minun bonukset olisi kytketty vuoden lopun pörssikurssiin ja oltaisiin siinä kintaalla toimisin seuraavasti:
A) arvioisin viimeisen neljänneksen naftisti alakanttiin ja tähtäisin vuoden viimeisen viikon posariin
B) tekisin sisäpiirin oston.
Kaikkien onneksi bonarit ei ole sidottu pörssikurssiin enkä ole sellaisessa töissä.
Hyvää ja rauhallista uutta vuotta foorumin väelle. Kiitos menneestä vuodesta, huikea yhteisö täällä!!
Inderesin mallisalkkuhan alkaa olla jo ihan kivan kokoinen! tuollahan alkaa kohta olla jo jotain merkitystä 
hienosti on mennyt.
Mitäs USD/EUR valuutalla on meneillään? USA-salkku ~+2% Degirolla. Vai sekoileeko Degiro vaihteeksi valuuttojen kanssa?
Usd vahvistui äkillisesti 2%., nyt n 1%. Vahvempi. 
