Inderesin kahvihuone (Osa 1)

Itse menin juuri ennen koronaa (en tiennyt sijoittamisesta, osakkeista tai muustakaan mitään) vaihtamaan nordeasta OP:n koska rakas äitini oli minulle siellä omistaja-asiakas(?) tilin ostanut syntymäpäiväksi. Noh siinä sitten kaunis nainen tiskin toisella puolella sai sinisilmäisen pojanklopin ylipuhuttua heidän sijoitusrahastoihin. 40€/kk sinne tällä hetkellä menee. Heti korona vei ison potin, toki nykypäivänä on summa melkein jo hei sijoittamani rahojen verran!

Mitä mieltä raati on, pitäisikö nordeaan tehdä sijoitustili tmv? Olisi ajatuksena juuri tuo 10-40€/kk laittaa (opiskelut alkavat nyt syksyllä niin siksi ehkä hieman pienempi panos). Tarkemmin kun katseli OP:n hinnastoa kuluja yms niin onhan ne aika rajut, verrattuna muihin esim. Nordeaan mitä täältä on lukenut. Vai olisiko nordnetin (tai muun palveluntarjoajan) etf rahastot tai muut parempia ideoita? Itsellä nordnetissä asiakkuus.

Tarkoitus tällä olisi tehdä ‘varmaa’ tasaista tuottoa ja sitten vanhemmalla iällä voisi tililtä nostaa johonkin hyvään tarkoitukseen.

1 tykkäys

Onko siellä Nordeassakin kaunis nainen tiskin toisella puolen?

1 tykkäys

OP:lla on ihan hyviä indeksirahastoja, joiden kulut ovat 0.4%. Jos ei bonuksia käytä niin tuo on hieman suolainen, jolloin käyttäisin ennemmin Nordnetin kautta saatavia rahastoja, mutta bonusten kanssa nuo OP:n indeksirahastot ovat hyvän hintaisia.

3 tykkäystä

Härregud. No nyt puhuu AL kansankapitalimin puolesta, aukeaman verran juttua sijoittamisesta ja lehti tarjoi vielä oppaan osareiden lukemiseen. Tämmöistä en odottanut edes Aamulehdeltä, vaikka pidänkin lehteä hyvin laadukkaana. Ehkä ajat ovat muuttuneet?

Netto-ostetuimmat osakkeet näyttivät olevan Fortum, Sampo ja Wärtsilä (vissiin kriisin aikana…) Ei yhtään hullumpia poimintoja. Suomalaiset alkavat ymmärtää selkeesti jo homman jujun.

17 tykkäystä

Articleswww.thelancet.com Published online July 14, 2020 https://doi.org/10.1016/S0140-6736(20)30677-21

Fertility, mortality, migration, and population scenarios for 195 countries and territories from 2017 to 2100: a forecasting analysis for the Global Burden of Disease Study

Stein Emil Vollset, Emily Goren, Chun-Wei Yuan, Jackie Cao, Amanda E Smith, Thomas Hsiao, Catherine Bisignano, Gulrez S Azhar, Emma Castro, Julian Chalek, Andrew J Dolgert, Tahvi Frank, Kai Fukutaki, Simon I Hay, Rafael Lozano, Ali H Mokdad, Vishnu Nandakumar, Maxwell Pierce, Martin Pletcher, Toshana Robalik, Krista M Steuben, Han Yong Wunrow, Bianca S Zlavog, Christopher J L Murray

SummaryBackground. Understanding potential patterns in future population levels is crucial for anticipating and planning for changing age structures, resource and health-care needs, and environmental and economic landscapes. Future fertility patterns are a key input to estimation of future population size, but they are surrounded by substantial uncertainty and diverging methodologies of estimation and forecasting, leading to important differences in global population projections. Changing population size and age structure might have profound economic, social, and geopolitical impacts in many countries. In this study, we developed novel methods for forecasting mortality, fertility, migration, and population. We also assessed potential economic and geopolitical effects of future demographic shifts.

Methods. We modelled future population in reference and alternative scenarios as a function of fertility, migration, and mortality rates. We developed statistical models for completed cohort fertility at age 50 years (CCF50). Completed cohort fertility is much more stable over time than the period measure of the total fertility rate (TFR). We modelled CCF50 as a time-series random walk function of educational attainment and contraceptive met need. Age-specific fertility rates were modelled as a function of CCF50 and covariates. We modelled age-specific mortality to 2100 using underlying mortality, a risk factor scalar, and an autoregressive integrated moving average (ARIMA) model. Net migration was modelled as a function of the Socio-demographic Index, crude population growth rate, and deaths from war and natural disasters; and use of an ARIMA model. The model framework was used to develop a reference scenario and alternative scenarios based on the pace of change in educational attainment and contraceptive met need. We estimated the size of gross domestic product for each country and territory in the reference scenario. Forecast uncertainty intervals (UIs) incorporated uncertainty propagated from past data inputs, model estimation, and forecast data distributions.

Findings. The global TFR in the reference scenario was forecasted to be 1·66 (95% UI 1·33–2·08) in 2100. In the reference scenario, the global population was projected to peak in 2064 at 9·73 billion (8·84–10·9) people and decline to 8·79 billion (6·83–11·8) in 2100. The reference projections for the five largest countries in 2100 were India (1·09 billion [0·72–1·71], Nigeria (791 million [594–1056]), China (732 million [456–1499]), the USA (336 million [248–456]), and Pakistan (248 million [151–427]). Findings also suggest a shifting age structure in many parts of the world, with 2·37 billion (1·91–2·87) individuals older than 65 years and 1·70 billion (1·11–2·81) individuals younger than 20 years, forecasted globally in 2100. By 2050, 151 countries were forecasted to have a TFR lower than the replacement level (TFR <2·1), and 183 were forecasted to have a TFR lower than replacement by 2100. 23 countries in the reference scenario, including Japan, Thailand, and Spain, were forecasted to have population declines greater than 50% from 2017 to 2100; China’s population was forecasted to decline by 48·0% (–6·1 to 68·4). China was forecasted to become the largest economy by 2035 but in the reference scenario, the USA was forecasted to once again become the largest economy in 2098. Our alternative scenarios suggest that meeting the Sustainable Development Goals targets for education and contraceptive met need would result in a global population of 6·29 billion (4·82–8·73) in 2100 and a population of 6·88 billion (5·27–9·51) when assuming 99th percentile rates of change in these drivers.

Interpretation. Our findings suggest that continued trends in female educational attainment and access to contraception will hasten declines in fertility and slow population growth. A sustained TFR lower than the replacement level in many countries, including China and India, would have economic, social, environmental, and geopolitical consequences. Policy options to adapt to continued low fertility, while sustaining and enhancing female reproductive health, will be crucial in the years to come.

Funding Bill & Melinda Gates Foundation

Voihan Linkolan Pena!!! Pena kääntyisi haudassaan, jos tämän Lancetin jutun näkisi! Että v. 2064 jälkeen maailman väestö kääntyy selvään laskuun, YES! Elintason nousu ja naisten koulutustason lasku = ei lastenteko enää kannata/huvita. YES!

Tätähän se Pena ja Masse-setä surkuttelivat jo 1970-luvun lopulla populaatioepidemiologian luennolla (ks. sedän yhteenveto, IHMISIÄ ON VAAN LIIKAA). Pentti luennoitsijana, Setä kuulijana,

Ja nyt siis ihmiskunnalle annetaan toivoa, jos vaan ilmastonmuutoksesta selviää. YES!

Masse-setä, FA, populaatiobiologi, jos setä jatkais selvästi yli 100v. ikään, niin historiallinen käänne v. 2064 tulisi nähtyä, hmmm, ei mahdotonta, … :thinking: :thinking: :wink:

6 tykkäystä

Ai niin. Tutkimuksen oli rahoittanut Bill & Melinda Gates Foundation!

Masse-setä, FA, kyllä massella vaan saa huippututkimusta ja ihmeitä aikaan :wink:

1 tykkäys

Pieni korjaus tuohon: naisten koulutustason kasvu, eikä lasku :slightly_smiling_face: koulutustason kasvaessa naiset yleisesti ottaen hankkivat vähemmän lapsia.

2 tykkäystä

Juuri näin, anteeksi typo :slight_smile:

Masse-setä, FA, elintason ja naisten koulutustason NOUSU :slight_smile:

2 tykkäystä

Kiitos Masse jakamisesta! Väestökehitys on sen verran hidasliikkeinen asia, ettei se kiinnitä monien sijoittajien huomiota mutta se kertoo todella paljon kunkin maan tai alueen talouskasvupotentiaalista, yhdessä tuottavuuden kasvun kanssa.

Nykyinen talousjärjestelmä ja instituutiot ovat rakennettu kasvavan väestön maailmaan. Nyt jo lähes kaikissa kehittyneissä maissa työikäinen väestö tai jopa koko väestö surkastuu, etenkin ilman maahanmuuttoa.

11 tykkäystä

En ole hirveästi perehtynyt Linkolan ajatuksiin ja julkaisuihin mutta mikäli on Wikipediaa uskominen on Linkolalla todella rajuja ja kauheita kannanottoja (hyväksyisi vesijohtoverkkojen myrkyttämistä jne.). Lieneekö tuo vain henkilön vallankumouksellisuutta tai radikaalia toisinajattelua tms.

Mutta Linkola taitaa olla asian ytimessä pitäessään väestönkasvua maapallon suurimpana ongelmana. Maailman suurin öljy-yhtiö tuottaa keskimäärin 12 miljoonaa barrelia öljyä päivässä (ja kyseessä vain yksi öljy-yhtiö lukuisista muista). Suurimpien sellutehtaiden kapasiteetit ovat muutamia miljoonia tonneja per vuosi, ja näiden sellumassojen lähde on valtavat eucalyptusviljelmät, joiden tieltä raivataan sademetsiä pois. Meret täyttyvät muovista ja jos muovi korvattaisiin esim sellutuoteilla, taas pitäisi raivata sademetsiä jne. Ja kaikki tämä ihmisten takia. Tupakantumppejakin heitetään maahan biljoonia vuodessa. Miten maapallo kestää tämän kaiken? Ei mitään hajua, ihme että on kestänyt tähän asti.

Joku on sanonut että teknologian avulla nykyinen ihmispopulaatio pärjäisi helposti eikä maapallon kantokyky ylity. Anteeksi mutta minä olen vähän skeptinen asian suhteen. Teknologia on suuri mahdollisuus mutta ei sen varaan voi kaikkea laskea? Kuuluisa psykologi Jordan Peterson valitettavasti ei usko liikakansoituksen olevan ongelma ja pitää ihmislähtöistä ilmastonmuutosta antikapitalistien ajatuksena tms. Tuossa voi olla perää mutta en jaksa uskoa tuohon, vaikka henkilön kirjoittama kirja on mullistanut muuten elämäni.

Vaikeita asioita enkä osaa kyllä löytää ratkaisua noihin asioihin, vaikka ajankohtaisia asioita onkin. Sitten pitäisi sovittaa vielä ihmisten väheneminen talouden kasvuun. Linkoloita tarvitaan enemmän maapallossamme mutta liikakansoituksen olevan suurin uhka ei tarkoita sitä että kannattaa heti diktatuuria ja on ihmisvihaaja. Linkolassa on toki hienoa se että hän sentäs sanoo mitä ajattelee. Yksi asia on varma - ihmiset eivät voi lisääntyä loputtomasti tällä planeetalla.

6 tykkäystä

Tällaisia pohtiessa kannattaa pitää mielessä, että maapallo ei ole mikään olento, joka kestää tai ei kestä, ja maapallo ei tunne mitään. Ei ole oikeastaan mitään väliä miten liikakansoitus vaikuttaa maapalloon vaan väliä on sillä, miten liikakansoitus vaikuttaa ihmisiin ja eläimiin eli tunteviin olentoihin.

9 tykkäystä

Top Chef Mikael Rautanen iskee jälleen lisäämällä sijoittajien riisitietoisuutta.

Tarkan euron miehenä Mikael todennäköisesti keräsi riisit talteen kuvaussession jälkeen ja loihtii niistä joulupuuron Inderesin väelle. :grin:

14 tykkäystä

Liikakansoituksesta ja väestönkasvustahan on oltu huolissaan jo ainakin viisikymmentä vuotta. Tuona aikana ihmiskunnan hyvinvointi on parantunut räjähdysmäisesti, köyhyys, nälkä ja taudit vähentyneet ja resurssien saatavuus parantunut. Ei ole mitään ilmeistä syytä olettaa että ihmisten liian suuri määrä tulisi koskaan olemaan mikään ongelma.

Oheisesta linkistä voit tutkailla dataa joka puhuu yleistä liikakansoitus-narratiivia vastaan:
https://humanprogress.org/simonproject

2 tykkäystä

Ihmiset eivät tältä pallolta lopu kesken, siitä pitää huolen Afrikka jo ihan yksin, tosin Intia, Bangladesh ja lähi-itä antaa sivustatukea.

Mutta tasan ei mene nallekarkit tältä osin ja kehittyneissä valtioissa meno on todellakin toiseen suuntaan. Syistä voi sitten olla montaa mieltä. Itse katson että kyse on puhtaasti siitä että haluttiin äidit töihin ja kiinnostus kahteen duuniin on rajallista (äitiys ja päivätyö) vs. vanha meno jossa mies hankki elannon ja vaimo hoiti äidin duunit - ja tämä sitten viiveellä näkyy väestökehityksessä.

Koulutustaso jne kaikki muu on toissijaista tämän pääongelman ohella. Talous kasvoi mukavasti kun lähemmäs tuplattiin töissä oleva väestö ja kaiken maailman käppyrät nousi kattoon, paitsi se yksi, väestön lisääntymisinto.

1 tykkäys

Näinkin, mutta setä on ihan aidosti huolissaan siitä, että alkuvuonna koko Suomen historiassa ensimmäisen kerran talvi peruttiin Jyväskylän eteläpuolelta! Ei voi sattumaa vaan ihmisen liikakansoituksen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä. Samoin Siperian ikirouta sulaa hurjaa vauhtia juuri tällä hetkellä. Fakta.

Masse-setä, FA, ei muuten niin huolissaan, mutta haluais vielä hiihtää Etelä-Suomessa - edes kerran aidolla luonnonlumella :skier:

6 tykkäystä

Tuo vaatii että Masse hankkii kaikille Teslat ja romuttaa kaikki bensa- ja dieselhirviöt niin ilmastonmuutos on peruttu.

Tai sitten ootellaan ja toivotaan että markkinavoimat hoitaa homman jollain aikavälillä…

Osui tämmönen twiitti silmään.

Hupsista?

12 tykkäystä

Sama tais olla TSLA ja TLSA

Jep, “väärällä” Zoomilla olisi hetkellisesti saanut paremmat nousut :smiley:


Lähde: https://www.chartr.co/newsletters/woops-wrong-zoom

3 tykkäystä

Mulla ois sisäpiiriläisenä saattanu lipsahtaa muutama lappu myyntiin tossa kohi, liekkö tiliä joku tehny :thinking:

1 tykkäys