Inderesin kahvihuone (Osa 1)

Voi kun olette vielä nuoria kaikki! Huolenne eläkkeistänne vuonna ä ja ö ovat todellisia. Mutta muistakaa sedän sijoitusoppaan allaoleva viisaus, jonka joku pikkunäppärä oli liputtanut ostin-myin ketjusta. Kaffe-roomista sitä ei muuten liputeta!! Jos liputtaa, joutuu kyläpoliisi Pulkkisen käsittelyyn :slightly_smiling_face: Ja se Inden tyrmä 00-kerroksessa on karu…

Masse-setä, FA, ex-linnakundi

Masse](Profiili - Masse - Osakesijoittaminen)Foorumin aatelinen

13 t

Masse-setä kuittaa. Taidettu lukea sedän sijoitusopasta ihan huolellisesti.

Masse-setä, FA, “Sijoittaminen on viihdettä, mistä pitää aina välillä ihan maksaakin” (luku1, jae 3) :heart_eyes:

5 tykkäystä

EU-neuvottelut voi myös olla kivaa viihdettä, jos asuu idässä tai etelässä :slight_smile:

image

Kaveri Googletti tuossa YO-matikan tulokset: Sanna lyhyt matikka, Tytti pitkästä A. Että silleen …

Masse-setä, FA, missä on vanhan ajan isänmaallisuus :finland:

31 tykkäystä

@Verneri_Pulkkinen julkaisemasta “Onko fundamenteilla enää väliä”-videosta tuli kyllä mieleen IT-kuplan aikaiset puheet. Esimerkiksi tämä klassinen artikkeli vuodelta 1999 kuvaa hyvin tuon aikaista sijoitusnarratiivia. Itse en tuolloin 1999 vielä ulkomaista mediaa kyennyt seuraamaan, mutta puheet Suomessa olivat mielestäni ihan samanlaisia. Ohessa muutamia tutun kuuloisia sitaatteja:

There was a time when all the smart MBAs went into consulting and investment banking. Now they’re becoming entrepreneurs or zipping off to Silicon Valley to join an existing team, where they turn the cranks and pull the levers that make the new economy thrive.

What’s more important here than the details is the big picture. The combination of entrepreneurship and the Internet has allowed new economy companies to achieve those very efficient business models they were after. Costs came down and are being pushed lower every day. Needless to say, prices are sinking, too. In fact, the new economy has created such downward pressure on prices that it is safe to say inflation is dead—dead as a doornail. That is, unless the Fed gums things up by raising interest rates or unless other government agencies interfere with the competitive process. The business model of the new economy, you see, works perfectly on its own. It creates a system in which both businesses and their customers win.

Inefficiency is also being driven out of the economy by the new on-line megamerchants like Amazon.com and eToys, with their ability to offer greater selection at lower prices, all while using dramatically lower amounts of capital. Amazon, to illustrate, requires essentially no capital to operate its on-line store: when you buy a book at Amazon, you pay immediately. Amazon pays its suppliers in 50 to 60 days. Amazon invests little in plant and equipment because it has modest inventories—it has outsourced many logistics and inventory functions to suppliers like Ingram. Yes, recent investments by Amazon in warehouses will require more investment, but not to worry. The cost of the warehouses, estimated at several hundred million dollars, will not materially affect the company’s business model relative to traditional book retailers. In fact, the new warehouses will bring Amazon closer to the customer by making much faster delivery possible—a change that will likely increase revenues by more than enough to offset the new costs.

The Amazon model is being rolled out across the economy in sectors ranging from pet supplies to pharmaceuticals to furniture. Without question, this new wave of competition is still in its infancy. As it gains momentum, pressure on existing industries will be intense. Within five years, no corner of the economy will be untouched by downward cost and price pressure. Companies will be forced to increase productivity, reengineer business processes, and basically delight customers in ever better ways. If that’s not an inexorable force for positive economic transformation, nothing is.

Other sectors that once seemed impervious to systematic improvement are also under assault—for the better. Take education. There are literally hundreds of new competitors in the field, from electronic extension schools to on-line, degree-granting universities. Many of these new entrants offer high-quality programs that are priced well below their traditional counterparts. Perhaps you can’t replicate a Harvard, Stanford, or Wellesley education online, but you can get quite a good education on your terms and at much lower cost.

The naysayers of the new economy argue that the stock market has run amok and that doom looms ahead. Yet from a different perspective, the “irrational exuberance” of the stock market has actually played an important role in increasing productivity and decreasing inflation. Why? The more money that flows into the disruptive companies of the new economy, the better the new economy’s inefficiency-busting, inflation-crushing model works. As new economy companies grow stronger, they put more competitive pressure on existing players, pushing prices and costs down, down, down. The real threat to the economy right now is not growth but the government putting an artificial stop to it by raising interest rates.

The new economy is strong and resilient. At the same time we are experiencing dramatic growth, we are experiencing deflationary pressures. Granted, the road ahead won’t be easy for business executives. That’s a given. After all, companies new and old will be under constant attack, having to reinvent themselves or get out of the way. Today’s media heroes may well be tomorrow’s goats. And labor, too, will pay a price. Many workers will be required to learn new skills or find new jobs altogether. As in every revolution, not all will benefit equally nor will the pain be spread evenly. But years hence, we will look back at this time as a golden age. That is, if the policy makers don’t turn it to lead.

10 tykkäystä

Helmi poiminta tuo artikkeli! :ok_hand:t3::sweat_smile:

Vielä selvennyksenä lukijoilla että videolla yritin tuoda balanssia tarinan ja numeroiden välille. Kassavirroilla ja numeroilla on edelleen väliä, mutta myös uudentyyppisille mittareille ja lähestymistavoille on varmasti myös paikkansa. Arvosijoittajan perspektiivistä on mahdoton ymmärtää etenkin aikaisen kasvuvaiheen firmoja. Samalla toin esiin sen, että pitää myös olla varovainen ettei tämä mene äärimmilleen: hyvissä yhtiöissä on super eheä ja uskottava tarina ja mielellään myös niitä tukevat fundamentit jo pöydällä.

Kenties äärimmäisin esimerkki joka jakaa mielipiteitä tällä hetkellä foorumilla on Nikola, jolla on kirjaimellisesti kaksi rekkaa, kunnianhimoinen bisnesidea ja rahoitus siihen mutta 13 miljardin markkina-arvo. Vaikea tapaus siis…

6 tykkäystä

Nyt vaan myydään Puolalaisille jotakin ja ne voi ostaa ilmaisella Eu mielikuvitusrahalla ne tuotteet ja me saadaan rahat (mutta puolalaiset tuotteet).

Minä olen jo vuosia epäillyt tuota eläke hummaa (ikä nyt 38) ja alkanut määrätietoisesti itse hankkimaan rahaa ja sijoittamaan sitä eläkeyhtiöiden kanssa kilpaa, tällöin minä kannan itse riskiä, mutta minulla on myös rahat (tosin maksan kyllä normiduunarin vertaista yel maksua).

Ajattelin säästää sen verran, että osinkotuotoilla muutaman vuoden päästä alkais pärjäämään, eikä syötisi kuormasta. Siihen saakka (vähintään) jatkan työhommia… Just vähän taloremonttia menossa, kuulemma aina menee about 20 000 eur kun jotain tekee… sen vuoksikin pitää ehkä vähän pysyä hommissa. Vaimo suunnittelee toista lasta (lisätään vielä muutama vuosi työuraa)…

11 tykkäystä

Mitä oikeistopopulistit odottivat? Että Puola maksaisi Suomelle avustuksia ja lainoja? :rofl:
Se voi kuitenkin oikeasti tapahtua yhden sukupolven kuluttua.

1 tykkäys

Kyllä ollaan suhteellisesti huonommassa tilanteessa varmaan nettosaajana

Yksi ajuri sijoittamisen aloittamiseen 4 vuotta sitten oli juuri tuo eläkejärjestelmä (epäjärjestelmällisyys?). Tuntuu tosiaan koko ajan siirtyvän lähemmäksi miesten keskimääräistä eliniänodotusta :smiley: Eli oma tavoite on päästä sellaiselle tasolle, että voisi jäädä eläkkeelle itselle sopivalta tuntuvaan aikaan. Oli se sitten 60 tai 70. Mutta kuitenkin niin, että sen jälkeen ei tarvitse laskea pennejä. Sellaista ei nykyjärjestelmä oikein vaikuta tarjoavan, varsinkaan 30 vuoden päästä, kun eläkkeellä on yhtä aikaa sekä nykyiset 30-40 v että mahdollisesti vielä iso osa suurista ikäluokista (1960 syntyneet +/- jotain), ja työelämässä vain 1/3 siitä määrästä :stuck_out_tongue:

5 tykkäystä

Juu, perinteiset arvosijoittajat tuijottavat mielestäni ihan vääriä lukuja ja eivät huomio tarpeeksi bisnessyklin vaikutusta yhtiöiden tulevaisuuteen. Mielestäni arvosijoittajana aikaisen vaiheen kasvufirmojen arvottaminen ei ole ongelma, arvon määrittelyssähän lisäarvo nimenomaan tulee epävarmoista tapauksista, kuten tulevaisuuden kasvusta. Esimerkiksi Elisan arvonmääritys on yhtä tyhjän kanssa verrattuna vaikkapa Remedyyn, jossa on paljon epävarmuutta ja siten väärinhinnoittelun potentiaalia.

Monissa tekki- ja hypefirmoissa arvosijoittajan ongelmaksi muodostuu että kanssasijoittajat eivät tee arvonmääritystä, vaan ovat valmiita maksamaan lähes mitä tahansa hintaa perustuen epävarmoihin tulevaisuuden lupauksiin nollakorkoympäristössä. Kutsun itse näitä tarinasijoittajiksi. Näin ollen arvosijoittajan on lähes mahdotonta nykyään sijoittaa esimerkiksi lääke- tai vety-yhtiöihin koska niiden hinnat perustuvat täysin tarinoiden voimaan. Jos perustaisit yhtiön, joka pilkkoo hanavedestä vetyä autoihin ja happea koronapotilaille, saisit takuuvarmasti miljardin valuaation markkinoilla pelkästään tarinan voimalla.

On mielestäni lapsellisen helppoa tehdä arvokeissi että esimerkiksi Teslan osakkeen todellinen arvo on lähempänä 500$ ja Nikolan 0$, kun taas nykyisten kurssien perustelu fundapohjaisesti vaatii aina jonkinlaista optimistista teknomagiaa, puhumattakaan tulevasta kurssinoususta. Tämä taas on täysin ristiriidassa nykyisen teknohype-sijoitusnarratiivin kanssa, joten kognitiivinen dissonanssi pakottaa jokaisen valitsemaan puolensa. Joko uskot fundaan tai uskot tarinoihin.

14 tykkäystä

Juuri näin, Eka! Vaikea arvata, kumpaan tarinamestari Masse-setä kuuluu :slight_smile:

Mutta kumpi on vahvempi? Jos Kinnusen Juhaa on uskominen, niin tilanteen kiristyessä (esim. koronakriisi) sentimentti syö fundat alkupaloiksi :slight_smile:

Masse-setä, FA, ei osaa laskea firmalle fundamenttejä, mutta sentimentin haistelussa parasta A-luokkaa :rofl:

4 tykkäystä

Välillä tullut podeissa yms. vastaan että “analyytikon on tarkoitus suosituksillaan tuottaa ylituottoa lukijoille”.

Mitataanko tätä muutenkin kuin ennustetarkkuudella? Eli jos analyytikko ennustaa oikein jonkun yhtiön hinnan nousevan 100% vuoden sisällä, ja toinen ennustaa oikein toisen yhtiön hinnan nousevan 15%. Niin tuo 100% nousun ennustajahan on luonut enemmän ylituottoa kuin 15% nousun ennustanut, mutta molemmat osuivat nappiin ennusteillaan. Eli kumpi analyytikko saisi enemmän starmine-pisteitä tms-?

En oikein tiedä minne kanavalle taas näitä ajatuksia kertoisin. Lueskelin pitkin päivää hyvää keskustelua muun muassa Qt:stä ja siitä, miten fundamenttien sijaan yhtiöitä tulisi analysoida muulla tavoin, ja mieleeni palasi viimeisin Rahapodi, jossa vieraana oli pääomasijoittaja Jyri Engeström. Siispä aloin illan tullen kuuntelemaan sitä uudestaan muistin virkistämiseksi samalla kun ulkoilutin tuota meidän :dog2:. Kun tuota keskustelua tarkastelee ihan näin tavallisen tuulipuvun tai karviksen näkökulmasta, niin siitä löytyy yllättävän paljon yhtäläisyyksiä osakkeisiin sijoittamisen kanssa.

Ensinnäkin alussa Jyri toteaa, että alkuvaiheen pääomasijoittaja joutuu lähtemään siitä, ajatuksesta, että ennen kuin hän sijoittaa yhteenkään firmaan, niin se oletus tulee olla se, että tuo firma tulee 20 firman portfoliosta olemaan se, joka menestyy, ja se joka palauttaa sen koko rahaston vähintään kolminkertaisena. Tämän on sijoittamisessa ehkä se yksi vaikeimmin ymmärrettävä ja toteutettava asia, ainakin itselle, vaikka Sauli ja Juha tästä myös aikoinaan puhuivat jossain podissa. Eli se, että ammutaan vähemmän, mutta laadukkaampia, harkitumpia ja tarkempia laukauksia päästäksemme parempaan lopputulokseen. Mutta tämä ei tietenkään ollut se pointti, jonka vuoksi aloin kirjoittelemaan, vaan ainoastaan huomio, jonka tein heti alussa.

Mutta asiaan. Varhaisen vaiheen pääomasijoittajat jahtaavat siis yksisarvisia :unicorn::unicorn::unicorn: työkseen. Me piensijoittajat puolestaan jahtaamme ten baggereita eli kymmenkertaistujia. Jyri esitteli listan erilaisia “ominaisuuksia”, mitä tällaisella firmalla tulisi olla. Se, miksi ajattelen näiden puheiden liittyvän osakesijoittamiseen, on, että ajattelen näiden pointtien tai teesien olevan tavallaan analyysityökalu, joilla piensijoittajakin voi analysoida erilaisia enemmän ja vähemmän kasvuyhtiöitä, tai vaikka hakea vahvistusta omalle uskolleen yhtiövalinnassa. Toki pitää huomata, että kaikki teesit eivät ole sellaisenaan sopivia, mutta soveltaa varmasti voi.

Näetkö tässä miljardiluokan bisneksen? Itse peilaan muutamaa teesiä kevyesti esimerkkinä Qt:hen.
1. Varhaiset asiakkaat. Paras rahoituksen lähde on aina omat asiakkaat. Firmalla on alusta asti maksavia asiakkaita. (Käsitykseni mukaan kyllä.)
2. Optimi kasvu. 20 % kuukausittainen liikevaihdon kasvu neljä vuotta eteenpäin. (Kasvutavoitteet ovat hieman maltillisemmat, ehkä 20-25 % / vuosi?) Henkilöstömäärän kasvu tyypillisesti 10 % vuodessa on hyvän kasvavan firman merkki. (2017 vuodesta 2019 vuoteen kasvanut noin 40 henkilöllä, nyt henkilöstön määrä vakiintunut.)
3. Varhainen break-even point. Voiton pitäisi alkaa näkyä kahden vuoden jälkeen. Voitolliseksi tuleminen on olennaista jatkokasvun rahoittamiseksi. Rahoitusta tarvitaan alle 5 miljoonaa break-eveniin. Käyttökate määrittää rahoitustarpeen. (Qt:n taisi tulla voitolliseksi loppuvuodesta 2019?!)
4. Katteen tulisi olla 80 % tai siihen tulisi olla selkeä polku. Tällaisella katteella ei tarvita lisää pääomasijoituksia tai lainoja yleensä. (Qt:n katetta en osaa tähän hätään arvoida. Pääsääntöisesti ohjelmistobisnes yms. on hyvä katteista liiketoimintaa.)

Kaiken kattavasti en noita pointteja käsitellyt, enkä muutenkaan kaikkia teesejä. Tällaisia ajatuksia kuitenkin heräsi tänään lukemastani ja kuulemastani.

(Lähde: Rahapodi 209: 6 askelta startup-miljardööriksi | #rahapodi 209 - YouTube)

25 tykkäystä

Hyvää pohdintaa. Jatkan tästä suoraan Inderesin compounder-podin (kaikkien kannattaa kuunnella) pohdinnalla; “compounderin tuntomerkit”.

edit: mieleeni tulee tästä listasta lähinnä revenio, remedy, qt ym.

Compounderin tuntomerkkejä?

  • Miltä markkinan iso kuva näyttää 10v tähtäimellä? Vahvat megatrendit kertovat parhaiten.
  • Yhtiö pystyy investoimaan kassavirtaansa uudelleen kannattavasti.
  • Yhtiön pitää olla muutoskykyinen, jotta se pärjää 10 seuraavaa vuotta.
  • Hyvä omistajapohja, joka mahdollistaa kassavirran uudelleen sijoittamisen kannattavasti jne. (Kriittisempi kuin hyvä johto 10v aikajaksolla, koska johto voi vaihtua). Ankkuriomistaja tietää, mitä tekee. Valtio on usein huono.
  • Hyvä johto, joka katsoo pitkää aikaväliä: 1. Omaa rahaa pelissä 2. Track-record on hyvä 3. Hankalammin hahmotettava: Kuinka hyvin johto ymmärtää käsitteen omistaja-arvo?
  • Hallituksen rakenne. Onko pääomistaja kasannut ympärilleen ns. kaverikerhon vai porukan, joka auttaa liiketoimintaa eteenpäin?
  • Kilpailuedun pitää olla vahva ja kestävä. Teknologinen kilpailuetu on kuumin, mutta haastavin säilyttää. Markkinaosuuksien valtaaminen pitkällä aikavälillä säilyttäen marginaalit kertoo kestävästä kilpailuedusta.
  • Toimiala: Toimiala ei herätä poikkeuksellisen suurta viranomaisten kiinnostusta.
  • Toimiala: Toimiala, jonka “kaikki kokevat hyväksi/yleishyödylliseksi” auttaa.
  • Tärkein numero: ROE pitkällä aikavälillä, jatkuvasti markkinaa (verrokkeja) parempi.

edit: lähde

16 tykkäystä

Aamu kahvilla pitää osallistua tähän erinomaiseen keskusteluun :grinning:

Ihan :thinking: ajatuksia vain asiasta. Compouderit ei ole mitään omaa circle of competencea välttämättä. Mutta ihan tuollaiseen sijoittamisesen perusjuttuja mielestäni noissa pitää huomioida.

  • Onko firma yhden asiakkaaan varassa. Esimerkkinä Qt en tiedä tilannetta, mutta yleisesti olen sitä mieltä, että alihankkijat on aika huonossa asemassa ja usein huomattavan riiippuvaisia yhdestä suuresta asiakkaasta.
  • Firman johto, millainen on firman johto. Buffettin sanoin tyhmäkin johtaa hyvää bisnestä. Asia on mielestäni oikeammin niin, että kun se vuorovesi tulee nähdään kuka ui nakuna. Markkininoiden suhdanne on hyvä niin kaikki menee hienosti, mutta vasta siinä vastoin käymisessä se firma varsinaisesti punnitaan. Mitä tekee CEO? Laittaako se porukan lomalle vai piiskaako porukkaa edelleen kehittämään tuotetta ja repimään eroja kilpailijaan? Näyttääkö Facebook,Apple, Amazon tai Google, Netflix himmanneen menoaan korona takia.
  • Korkeat katteet, millä yhtiö pitää katteet korkeana? Sillä on etumatka, mutta miten sitä pidetään yllä. Esimerkkinä Androidin ja Mikkisoftan käyttis ei ole sama kuukauden kuluttua. Molemmissa on esimerkkinä korona appi. Jos kotimaista Polaria vaikka katsoo niin lötyykö korona appi? Ouran tiedoista li korona tunnistettu, mutta onko sen ohjelmistoon tullut appi? Tässä ei ole tarkoitus dissata noita firmoja, niillä on erinomaista teknologiaa vaan enemmän tuoda esille käsittämätön nopeus noiden kahden ensinmainitun menossa. Niillä on käsittämätön aivoriihi. No tästä päästään alkuun, miten yhtiö siis suojaa ettei tuo aivoriihi “ryöstä ajatusta” ja tee parempaa?

Omasta mielestäni firmalla pitää olla joku kilpailuvaltti ja etumatka ja sitä pitää viedä kokoajan eteenpäin. Jos vaikka Reveniota katsoo niin silmän paineen mittaus ollaan viemässä optikolta kotiin. Mikä on esimerkkinä QT:n vastaava askel uudelle tasolle?

5 tykkäystä

Laitetaan vielä viimeisin video Lepiköltä.

5 tykkäystä

Trumpin kannattajat USA:ssa ovat innostuneet presidentin kehotuksestä käyttää maskia. Hyvä suuntaus. Ei mulla muuta.

19 tykkäystä

remedy tuntuu maistuvan vielä näilläkin tasoilla 300t ostotoimari 23.1erkin tasoilla oisko @Aston_Livingstone asialla? :thinking: :rofl:

4 tykkäystä

Oli muuten kova tulospäivä. Vielä Valmetille ylitys ja parannus viime vuodesta.

1 tykkäys

“mikä korona” sanoo teollisuusfirmat ainakin viivan alla… No, Valmetilla jotain huolto-säätöjuttuja vähän viivästynyt ja samalla matkustusbudjettia säästynyt.

Kurssi tosin ei näytä oikein kiittävän. Olikohan kaikki jo leivottu viimeisen parin päivän aikana sisään etukäteen?

2 tykkäystä