En oikein tiedä minne kanavalle taas näitä ajatuksia kertoisin. Lueskelin pitkin päivää hyvää keskustelua muun muassa Qt:stä ja siitä, miten fundamenttien sijaan yhtiöitä tulisi analysoida muulla tavoin, ja mieleeni palasi viimeisin Rahapodi, jossa vieraana oli pääomasijoittaja Jyri Engeström. Siispä aloin illan tullen kuuntelemaan sitä uudestaan muistin virkistämiseksi samalla kun ulkoilutin tuota meidän . Kun tuota keskustelua tarkastelee ihan näin tavallisen tuulipuvun tai karviksen näkökulmasta, niin siitä löytyy yllättävän paljon yhtäläisyyksiä osakkeisiin sijoittamisen kanssa.
Ensinnäkin alussa Jyri toteaa, että alkuvaiheen pääomasijoittaja joutuu lähtemään siitä, ajatuksesta, että ennen kuin hän sijoittaa yhteenkään firmaan, niin se oletus tulee olla se, että tuo firma tulee 20 firman portfoliosta olemaan se, joka menestyy, ja se joka palauttaa sen koko rahaston vähintään kolminkertaisena. Tämän on sijoittamisessa ehkä se yksi vaikeimmin ymmärrettävä ja toteutettava asia, ainakin itselle, vaikka Sauli ja Juha tästä myös aikoinaan puhuivat jossain podissa. Eli se, että ammutaan vähemmän, mutta laadukkaampia, harkitumpia ja tarkempia laukauksia päästäksemme parempaan lopputulokseen. Mutta tämä ei tietenkään ollut se pointti, jonka vuoksi aloin kirjoittelemaan, vaan ainoastaan huomio, jonka tein heti alussa.
Mutta asiaan. Varhaisen vaiheen pääomasijoittajat jahtaavat siis yksisarvisia työkseen. Me piensijoittajat puolestaan jahtaamme ten baggereita eli kymmenkertaistujia. Jyri esitteli listan erilaisia “ominaisuuksia”, mitä tällaisella firmalla tulisi olla. Se, miksi ajattelen näiden puheiden liittyvän osakesijoittamiseen, on, että ajattelen näiden pointtien tai teesien olevan tavallaan analyysityökalu, joilla piensijoittajakin voi analysoida erilaisia enemmän ja vähemmän kasvuyhtiöitä, tai vaikka hakea vahvistusta omalle uskolleen yhtiövalinnassa. Toki pitää huomata, että kaikki teesit eivät ole sellaisenaan sopivia, mutta soveltaa varmasti voi.
Näetkö tässä miljardiluokan bisneksen? Itse peilaan muutamaa teesiä kevyesti esimerkkinä Qt:hen.
1. Varhaiset asiakkaat. Paras rahoituksen lähde on aina omat asiakkaat. Firmalla on alusta asti maksavia asiakkaita. (Käsitykseni mukaan kyllä.)
2. Optimi kasvu. 20 % kuukausittainen liikevaihdon kasvu neljä vuotta eteenpäin. (Kasvutavoitteet ovat hieman maltillisemmat, ehkä 20-25 % / vuosi?) Henkilöstömäärän kasvu tyypillisesti 10 % vuodessa on hyvän kasvavan firman merkki. (2017 vuodesta 2019 vuoteen kasvanut noin 40 henkilöllä, nyt henkilöstön määrä vakiintunut.)
3. Varhainen break-even point. Voiton pitäisi alkaa näkyä kahden vuoden jälkeen. Voitolliseksi tuleminen on olennaista jatkokasvun rahoittamiseksi. Rahoitusta tarvitaan alle 5 miljoonaa break-eveniin. Käyttökate määrittää rahoitustarpeen. (Qt:n taisi tulla voitolliseksi loppuvuodesta 2019?!)
4. Katteen tulisi olla 80 % tai siihen tulisi olla selkeä polku. Tällaisella katteella ei tarvita lisää pääomasijoituksia tai lainoja yleensä. (Qt:n katetta en osaa tähän hätään arvoida. Pääsääntöisesti ohjelmistobisnes yms. on hyvä katteista liiketoimintaa.)
Kaiken kattavasti en noita pointteja käsitellyt, enkä muutenkaan kaikkia teesejä. Tällaisia ajatuksia kuitenkin heräsi tänään lukemastani ja kuulemastani.
(Lähde: Rahapodi 209: 6 askelta startup-miljardööriksi | #rahapodi 209 - YouTube)