Alkuvuodesta ei tosiaan vielä tiedetty, että mihin korona lopulta kykenee, eli kokeeko maailma uuden espanjantaudin kaltaisen moukarin. Onneksi korona ei näin tappavaksi osoittautunut ja nyt vaikka tauti leviää, pelko ei ole niin suurta.
Olen ihan samaa mieltä tuosta, että huhtikuusta saakka nousu ollut ihan liian kovaa. Vaikka on on paljon Amazonin kaltaisia firmoja, jotka hyötyivät koronasta erittäin paljon, on paljon firmoja joiden kurssi vaan nousi yleisessä huumassa. Jos oltiin tammikuussa sitä mieltä, että nyt ollaan noustu liian nopeasti, liian korkealle, niin mikä muka muuttui reippaassa puolessa vuodessa niin, että nykykurssit ovat oikeutettuja. Vastaus on ei oikein mikään ja nyt vissiin tullut hiukan järkeä markkinoille takaisin.
Niin siis ainakin minun silmiini on nyt useasti sattunut väite että maaliskuussa merkittävä osa sairastuneisuudesta ja kuolleisuudesta osui lähinnä talouden kannalta haitalliseen väestönosaan, kun taas nyt se iskee enimmäkseen työssäkäyviin. Tuon parhaassa tuottavuusiässä olevan väestönosan poissaolo työelämästä parin viikon ajan on täysin hirvittävä katastrofi talouden kannalta, emmekä voi myöskään unohtaa että Koronasta toipuminen voi kestää pidempään kuin kaksi viikkoa. Moni on raportoinut hengitysvaikeuksista ja muista ongelmista, mitä taudin sairastamisesta on seurannut.
verrattuna espanjantautiin, pitää huomioida, että espanjantauti on ollut maailman sodan aikaan, jolloin ei ole ollut varaa huomioida koko tarttuvuutta ja tauti ei ole päässyt liventymään, koska tappavatkin kannat ovat päässeet tarttumaan aina eteenpäin.
Nykyään Covid tapauksessa meillä on muutenkin tietoa melko reaaliaikaisesti ja ihan eri mahdollisuudet ottaa sitä etäisyyttä ja käyttää suojaimia jne.
Kyllä Covidkin voisi osoittautua erittäin tappavaksi jos sitä podettaisiin vierivieressä juoksuhaudassa kylmässä ja kosteassa. Silloin oli kyllä muutakin tappavaa, kuten lyijymyrkytys…
On myös sanottu, että immuniteettia ei muodostuisikaan. Tämä tietysti on vielä työn alla mutta en olisi niin varma immuniteetista, vaikka yleensä virusten tarttumiseen sairastamisen jälkeen jonkinlainen suoja tulee x-aikamäärän ajaksi.
Ei joku parin viikon sairastelu varmaan kysyntään vaikuta kovin oleellisesti, mutta kyllähän esim Huntington Ingalls teki jonkun luokkaa 160 miljoonan alaskirjauksen siitä että telakkahommat ei suju kun insinöörit on karanteenissa. Ja tämä ei ollut nyt toista aaltoa ennakoiva alaskirjaus vaan joku hiha-arvio 2020/H1 vaikutuksiin.
Helmi-maaliskuun tapahtumista samaa mieltä. Tosin tuolloin lieni myös olemassa aito riski, että aiemmat tapahtumat toistuisivat. Eivät toistuneet, nähdäkseni koska aiemmasta oli opittu.
Kuluttajilla ja yrityksillä ei kuitenkaan ollut merkittävästi pelivaraa selvitä 1. aallosta verrattuna 2. aaltoon. Yleensä ihmiset ovat toisella kerralla ensimmäistä varautuneempia. Talouden toimijat eivät pitkään jatkuvalla nousukaudella yleensä “kerrytä puskuria” huonoja aikoja varten, vaan turtuvat nousun ikuisuuteen ja ottavat riskiä kun kaikki näyttää menevän hyvin. Huonot ajat yllättävät joka kerta jollain tavalla, ja siksi meillä on romahduksia ensinkään.
Nyt toiseen aaltoon mentäessä kuluttajilla on selvästi enemmän säästöjä kuin ensimmäiseen. Yritykset ovat selvästi paremmin varautuneita myös. Totta kai myös toimintaympäristö on joiltain osin haastavampi nyt. Ei silti ole selvää, että toinen aalto osuu ensimmäistä pahemmin. Usein varuillaan oleva kärsii pienempää vahinkoa, ja toinen aalto nähtiin tulevaksi jo silloin, kun ensimmäinen oli vasta käynnistymässä.
Pörssi ei mielestäni kärsi optimismia nyt. Korona-alttiilla aloilla yritykset menettivät 50-90 % markkina-arvostaan tavalla, joka ei ole palautunut tähän mennessä. Kesällä aaltojen välissä voi sanoa optimismipiikin näkyneen, kun palvelualatkin saattoivat ponnistaa maaliskuun dipistä tuplat tai triplat. Nyt ovat aika lailla painuneet takaisin sinne, mistä tulivatkin.
Tämä tarkoittaa, että palvelualoilla on varaa lähinnä positiiviseen yllätykseen, mikäli yritykset pysyvät pystyssä tuhoamatta omistaja-arvoa. Teknot ovat kalliita, ja sektorirotaatio on jollain aikavälillä todennäköinen. Jos teknot joutuisivat maksamaan enemmän veroa, tämä auttaisi rotaatiossa. Pörssin yleinen hintataso taas on kysymysmerkki, koska hintojen ei tarvitse laskea, jos tuottovaatimus laskee.
Mielestäni ei ole olemassa karhucasea, jossa käteiseltä voi odottaa parempaa tuottoa kuin osakkeilta. Voi olla, etteivät osakkeet tuota paljonkaan keskimäärin tulevina vuosina. En yllättyisi, jos näin, mutta TINA on edelleen erittäin vahva argumentti, eikä sille loppua näy, kuten ei ylimääräiselle likviditeetillekään. En tosin edes tee näitä päätöksiä makrotasolla, vaan sen mukaan, onko kulloinkin olemassa riittävän houkuttelevaa yhtiötä.
Nyt vaaleja kohti sekä bondit että osakkeet ovat halventuneet, eli positiot ovat muuttuneet selvästi varovaisemmiksi, mikä kyllä pienentää laskuvaraa katsoen eteenpäin. Käteinen aika lyhyelläkin aikavälillä tekee varmaa tappiota. Sekä reaalia, että nimellistä.
Ei unohdeta maanosaa nimeltä Aasia jossa ollaan hämmästyttävän normaaleissa oloissa, vaikka sellaisessa pienessä markkinassa kuin Kiinassa:
HS:
NYT tehtaat, toimistot ja ravintolat toimivat normaalisti, ja niissä istutaan ihan vierekkäin. Karaoket ja yökerhot ovat auki, ja isoja tapahtumia järjestetään. Elokuvissa Zou kävi viimeksi pari viikkoa sitten.
”Ei ole enää tarvetta pitää välimatkaa muihin”, Zou sanoo.
Ymmärrän mitä ajat takaa, mutta jotenkin tämä lähestymistapa siihen että ihmiset ja yritykset olisivat työttömyyden ja tilausten katoamisen iskemisen jälkeen entistä paremmassa asemassa ottamaan uuden aallon vastaan kuulostaa nurinkuriselta. Hyvinä aikoina voidaan toki ylikuluttaa suhteessa tuloihin, mutta nämä rahat suuntautuvat ydintarpeiden ulkopuolelle ja niistä on helppo karsia heti kriisin alkaessa. Kuluttajilla ja yrityksillä tulothan yleensä tippuvat pienellä viiveellä ja tämä mahdollistaa että lyhyista kriiseistä selvitään ihan vaan säästämällä tarpeettomista menoista. Kriisin pitkittyessä tämä ei enää riitä, jolloin joudutaan vähentämään myös “tervettä kulutusta”.
Akateemisten korkeakoulutettujen kuplaahan tämä ei koske, kun olemme voineet maata kotisohvalla ja nauttia korkeista tuloista, samalla kun menot ovat painuneet minimiin ja puskuria onkin saatu kerrytettyä iso summa toista aaltoa varten
Nyt on hyvä muistaa että käteisellä on voinut biitata tuottoindeksin mm. “normaalivuosina” 2011, 2015 ja 2018. Mielestäni on aivan liian kova väite sanoa että ei ole olemassa karhukeissiä, jolla käteinen voittaa indeksin vaikkapa seuraavan 6kk aikana.
Länsimaiset taloudet eivät yksinkertaisesti kestä, jos nykyisen kaltainen meno jatkuu vielä 2021 loppuun asti ja siinä tapauksessa voimme alkaa nähdä jo Finanssikriisin tapaista vahinkoa reaalitaloudessa. Tällöinhän kursseilla on vielä reilusti varaa laskea ja esimerkiksi jos Konetta hinnoiteltaisiin terveellä 15 P/E -kertoimella, niin kurssi ei olisi 70€ vaan 30€. Finanssikriisin aikanakin muuten puhuttiin että poliitikot eivät missään nimessä antaisi markkinoiden romahtaa. Noh, toisin kävi ja OMXH meni vuosikausiksi alavireeseen.
Alan jo kuulostamaan joltain sekopää-Peter Schiffiltä kun puhun näistä “romahduksista” täällä, mutta jokainen sijottajasukupolvi haksahtaa aina näihin samoihin juttuihin. Koronadipissä ei mennyt edes yhtään pörssiyhtiötä konkurssiin, eikä kukaan oikein menettänyt edes rahaa, koska kurssit elvytettiin takaisin huippuihin. Talouskriisit vaikuttavat yleensä vuosien ajan ja mielestäni olisi virhe tuudittautua siihen ajattelumalliin että nykytilanne olisi ohi ensimmäisen nousun jälkeen. RobinHood -sukupolvi ei ole vielä kokenut yhtään lamaa tai aitoa romahdusta, joten suhtaudun hieman skeptisesti etteikö massapaniikki voisi levitä kun “Buy the fucking dip” ja “J.Pow” -rituaalit lakkaavatkin toimimasta.
Viestin sävystä huolimatta pidän silti osakkeita erittäin hyvänä sijoitusinstrumenttina pitkällä tähtäyksellä. Nyt vaan arvostustasot ovat aika korkeita ja markkinat täynnä volaa. Toki erityisen hyvät yhtiöt pärjäävät, oli markkina minkälainen tahansa
Moni on mennyt myymään osakkeita laskeviin kursseihin, koska olettavat romahduksen olevan tulossa. Laskevassa trendissä ollaan oltu useita viikkoja. Tällä viikolla toki selkeämmin. Oma osakepaino on suunnilleen sama kuin kuukausi sitten.
Nasdaqin puolella on nähty yksittäisissä osakkeissa suuria laskuja odotukset ylittävien tuloksien jälkeen. Ollaan siis jo tehty selkeä korjausliike. Voi hyvin olla, että tästä korjauksesta tulee romahdus ja sitä varten moni on kevennellyt salkkuaan. Eletään niin epävarmoja aikoja, että olisi helpompi myydä kaikki kuin katsella jatkuvia punaisia päiviä.
Ostelin viime viikolla takaisin myytyjä ja lisäilin teknoja. Jos tulee “odotettu romahdus”, niin vedän vihdoin all-in osakkeisiin. Odotan siis sitä suurta ostopaikkaa ja toivon, ettei kaikkea käteistä ole tuhlattu ennen kuin päästään lähelle pohjaa.
On olemassa pieni mahdollisuus, että saatat olla oikeassa
Tokmannin kasvavana omistajana setä on saattanut hyvinkin yrittää poiketa omassa liikkeessään, mutta yllätyksekseen (lue, mielihyväkseen, toim.huom) setä äkkiä huomannut, että Sannan ja Matin lahjakortit tulivatkin heti aamusta jakoon ja jono Mr. Tokmannille aivan toivottoman pitkä.
No, Masse-setä lienee tällä kertaa tyytynyt vain laskeskelemaan Sannan ja Matin lahjakorttejaan (setähän on nykyisin korttien nk. nettosaaja, toim.huom) ja ankarasti pohtinut, tuleeko illalla uudestaan vai myisikö osan jonottajille pienellä alennuksella.
“Murheensa kullakin” … päättää toimitus tämänkertaisen raportoinnin.
En sano että parempi. Resursseja lienee vähemmän, mutta valmius on korkeampi. Silloin ei voi mielestäni sanoa, että nyt menee huonommin noin yleisesti. Lisäksi niillä aloilla joilla pitkittyminen on erityisen kova isku, kurssikehitys heijastelee jo tätä.
Nähdäkseni myöskään noina vuosina ei ollut perusteltua bear casea. Eihän markkina jokaisena määrämittaisena ajanjaksona tuota positiivisesti, ja on mahdollista likimain vaakatasoinen indeksitason kehitys. Pelkkä mahdollisuus ei kuitenkaan tarkoita, että juuri nyt alkava vaikka 12 kk ajanjakso olisi odotusarvoltaan negatiivinen niin, että salkku kannattaisi tyhjentää. Nähdäkseni odotusarvo on indeksitasollakin positiivinen jopa 6 kk aikavälillä.
Erityisesti kun nyt on laskettu vajaa 10%, mikä on hyvin tavanomainen korjausliikkeen syvyys. Silloin kun aloit karhuilemaan, casesi oli vahvempi. Laskuviikko ennen presidentinvaaleja alle elokuun alun tasojen oli omallakin tutkallani ja karhuilin pienesti kanssasi vielä maanantaina. Nyt nähdyn syvyisen korjauksen jälkeen lokaalista huipusta vain vuosi 2018 olisi päättynyt käteisen voittoon edes mainitsemistasi ajankohdista ja sekin aika marginaalisesti, jos normaali vuosi on sopiva vertailukohta.
Tuuliviiri kun olen En tosin ole ostanut tai myynyt näiden näkemysten perusteella mitään.
Mutta olen siis karhu ainakin tiistaihin asti. Saatan olla väärässä odottaessani laskua maanantailta, mutta se on mielestäni vielä todennäköistä.