Vironen halusi siis kokonimekseen Sami Sulo Viljami Super Waltzer.
Vironen täytteli maistraatin sivuilla nimenvaihdoslomakkeen ja maksoi siitä 140 euroa.
Lopulta, muutaman kuukauden päästä, hän sai kirjeen, joka oli pettymys. Nimilautakunta puolsi etunimeä Super, mutta ei sukunimeä Waltzer.
lopputulos:
ps. itsellä harkinnassa aston livingstone
Nimienvaihdon voittaja on kyllä mielestäni tämä, ja vieläpä foorumille sopivasti nimenvaihdoksen tarkoitus oli yritystoiminta. 
" Ei nimi miestä pahenna, mutta harva on valmis tekemään saman kuin Tomi Kuikka : muuttamaan omaa nimeään, jotta saisi yritykselleen haluamansa nimen.
2010-luvun alussa Kuikka oli toimialan vaihtamista pohtiva yrittäjä. Hänellä oli visio yrityksestä, joka vuokraisi siirrettäviä vessoja, eli kansankielellä ”bajamajoja”.
Harmi vain, että Bajamaja on Lassila & Tikanojan tuotemerkki ja brändi. Kuikka tiesi, että jos vessa-alalle haluaa ryhtyä, kilpailijasta erottuminen vaatii mieleenpainuvaa nimeä.
Vuonna 2011 Kuikka oli suihkussa, kun häneen mieleensä juolahti nimi, joka on sananmuunnos ja mitä loistavin nimi vessafirmalle: Pasi Kuikka. Suihkunraikas yrittäjä avasi tietokoneen ja varasi ensi töikseen domainin pasikuikka.fi. Sen jälkeen hän alkoi tosissaan valmistella toimialan vaihdosta.
Vaihdokseen kului lopulta useampi vuosi, ja yksi hidastava tekijä oli nimenomaan yrityksen nimi.
Patentti- ja rekisterihallitus ei hyväksynyt Pasi Kuikkaa yrityksen nimeksi, sillä mikään Kuikan etunimistä ei ollut Pasi. Kuikka rekisteröi yrityksen nimeksi Lokargo ja alkoi miettiä Pasin lisäämistä etunimirivistöönsä.
Nimenmuutos vaati Kuikan vaimolta hieman sulattelua, mutta lopulta Tomi Kaijus Kuikasta tuli Tomi Pasi Kaijus Kuikka. Sen jälkeen hän sai rekisteröityä PasiKuikka Oy:n firmansa nimeksi."
En muista hetkeen nähneeni näin montaa yhtiötä OSTA-suosituksella inderesillä. Lisäksi lisää puolella olevissa on myös kovia tavoitehintoja. Löytyy ainakin valinnanvaraa jos käteinen polttelee taskuissa. 
Tuntuu että vahvoissa yhtiöissä analyytikot mieluummin ennustavat vähän alle (“jos ylittää niin se on hyvä vaan, kunhan ei liikoja ennusteta”, kun taas heikommissa yhtiöissä ollaan toiveikkaita tulevaisuudesta (“ei kai nyt heikennystä voi ennustaa”). Lähteenä siis ihan oma perstuntuma, eli en ole tehnyt tilastollista analyysiä esim. Inderesin toteumasta. Osaako esim. @Verneri_Pulkkinen kommentoida oletteko vastaavaa tutkineet?
Tunnistan ilmiön myös työelämästä, jossa olen ollut mukana yrityksen sisäisessä ennustamisessa. Kun menee hyvin niin jätetään mielellään pelivaraa. Kun menee heikosti niin on painetta ennustaa paranemista, ihan jo tavoiteasetannan kannalta.
Sijoittajana johtopäätös tästä on että hyviä firmoja kannattaa omistaa vaikka ovat vähän kalliitakin. Ei siis mitään uutta auringon alla
Mielenkiintoinen havainto, samansuuntaista olen itsekin uumoillut. En ole silti varma, onko analyytikoiden ensisijainen ajatus “ennustaa alle” siksi, että ylittäminen olisi helpompaa ja siten voi perustella positiivista suositusta helpommin. Ainakaan meillä. 
Kyllä noiden ennusteiden itsessään pitäisi olla mahdollisimman tarkkoja (ennusteiden ja suositusten suhde ja niillä taktikointi on kyllä seikka, mitä ulkopuolisena analyysistä aina tulee miettineeksi ).
Sen sijaan usein olen kuullut analyytikoiden sparrauskeskusteluissa huomion, että todella vahvassa kasvuputkessa olevia kasvufirmoja on helppo aliarvioida: monesti kasvun odotetaan normalisoituvan aivan liian aikaisin ja ryhdytään helposti liian varovaisiksi. Kenties tuo harha on kuitenkin vähemmän paha, kuin se että ekstrapoloisi hamaan tappaan asti massiivista kasvua. Samaa käytöstähän näkee sijoittajille siten, että moni realisoi voitot kasvufirmasta ensimmäisen +100 % nousun jälkeen ja pian ihmetellään, miten kurssi olisi noussut jo +300 % jos olisi holdannut. Pitkäaikainen kasvu on vaikea eläin kesytettäväksi kaikille.
Kenties esim. Qt:n viime aikainen esimerkki kirvoitti tämän ajatuksen ilmoille? On myös monia tapauksia, missä odotettu kasvu on tyssännyt ja pahasti.
Tuohon toiseen suuntaan on vaikea sanoa, onko tuollaista ikävimmän skenaarion välttämistä? Harvoin analyytikot kyllä huutelevat konkurssejakaan… Toisaalta laittamalla ennusteet “liian korkealle” voi helposti todeta yhtiölle päin, että “myöhän uskon teihin mutta ette yllä edes mun ennusteisiin joten jatkan myy-puolella”.
Monesti yhtiöiden toiminnan oletetaan vakautuvan jollekin tasolle, ja pitkässä juoksussa ennusteet reflektoinee tätä “normaalia” tasoa. Yhtiöt myös itse pyrkivät kääntämään (liiketoiminnan) kurssin kriisitilanteissa, joten siksi myös ennusteet voivat olla usein liian optimisia jos yhtiöt viestivät analyytikoille päin liian ruusuista viestiä?
Tämä oli omaa ensiuumoilia, pitäisi olla jtn tilastoja tueksi. Aiheesta voisi löytyä tutkimuksia ulkomailta paljonkin? Analyytikkojen kommentit olisi mielenkiintoisia myös, ehtisiköhän esim. @Juha_Kinnunen kommentoida?
Korostan vielä, että en ole analyytikko enkä ole koskaan tehnyt analyytikon töitä, seuraavan heitä lähinnä olkapään takaa. Videoita tehdessä yritän päästä ymmärrykseen, kuinka tosissaan ennusteiden ja suosituksen kanssa sitten ollaan eli löytyykö luottoa vai ei, onko ennusteet konservatiivisia vai kireitä jne.
Tästä päästään lähelle usein toistamaani teemaa, minkä takia on niin tärkeää tavoitehinnan ja suosituksen sijaan lukea se itse analyysi, mistä usein nuo nyanssit selviää.
Pitkästä aikaa availin vedonlyöntitilin ja siellähän oli hyviä kohteita presidentinvaaleihin. Pienellä selvittelyllä ja vahvalla mutulla päädyin lyömään kahviraha betsin sen puolesta että pienin marginaali voittajan ja kakkosen välille saadaan Ohiossa. Kova arpominen North-Carolinan ja Ohion välillä mutta Trumpin ikävät kommentit Goodyearista sai kallistumaan Ohioon.
Edit. Kiitos täältä kans dark/tumma indereshack vinkistä.
“Vernerin näkemys ei heilu pörssikurssien mukana. Sen sijaan pörssikurssien tulisi mukautua Vernerin näkemykseen.” ?
Tutkin aikoinaan diplomityöni yhteydessä analyytikoiden ennustevirheitä ja silloin tuli tietenkin kansainvälisiä tutkimuksia käytyä läpi. Siitä on toki jo aikaa, mutta ainakin silloin yksi selkeimmistä virhelähteistä oli yhtiön tappiollisuus. Eli analyytikot ennustivat järjestelmällisesti liian optimistisesti “käännettä” kannattavuudessa, ja sitä kautta ennusteet näissä heikoissa yhtiöissä olivat liian korkeita. Epäilen vahvalla mutulla, että tämä pitää edelleen paikkansa.
Syitä lienee monia, mutta onhan se yleisesti vaikeaa ennustaa surkeiden tuloksien jatkuvan pidemmän aikaa. Lopultahan tämä tarkoittaisi konkurssia, ja niiden ennustaminen on varsin epäkiitollista hommaa 
Yleisesti analyytikot todennäköisesti myös sortuvat olettamaan, että esimerkiksi säästötoimet sun muut tulevat tulokseen läpi. Excelissä tämä tietenkin on helppoa ja suoraviivaista, mutta todellisuudessa käänteen tekeminen on vaikeaa (usein kysyntä ja osaaminen vuotaa pahemmin). Lisäksi johdon tehtävänä on olla optimisti erityisesti ns. kriisiyhtiöissä, mikä voi heijastua myös ennusteisiin. Osittain asiaa sivuttiin vasta Käänneyhtiöt-podissa.
Ylityksien suhteen Yhdysvalloissa on selkeä trendi, eli siellä nyt odotukset seuraavalle neljännekselle viritetään aina alas. Käytännössä tämä näkyy siinä, että valtaosin EPS-ennusteet ylitetään. Viimeisen viiden vuoden aikana 73 % yhtiöistä on ylittänyt ennusteet (lähde: Factset), mikä kertoo jo voimakkaasta vinoutumasta. Ehkä Suomesta käsin huomio vielä keskittyy “supertähtiin”, jolloin tuntuu, että vahvat ylittävät aina 
Huomionarvoista kuitenkin on, että ennusteet laskevat yleensä vuoden kuluessa - kuten muuten Suomessakin. Eli siellä on sellainen mukava ennustetanssi, jossa seuraava kvartaali pääsääntöisesti ylitetään mutta koko vuoden tasolla trendi on alaspäin. Tämä on mielestäni jo haitallista “odotusten hallintaa”.
Suomessa en tuollaista voimakasta positiivista vinoumaa ole havainnut myöskään vahvoissa yhtiöissä, mutta kyllähän täälläkin on havaittavissa joidenkin yleensä laadukkaiden yhtiöiden taipumus pyrkiä ohjeistamaan markkinaa niin, että odotukset lähtökohtaisesti ylitetään. En nyt ainakaan tule muista, että esimerkiksi Kone olisi jäänyt odotuksista kovin usealla neljänneksellä viime vuosikymmenenä. Tämä on kuitenkin mielestäni hyvää odotuksien hallintaa pidemmällä aikavälillä, eikä seuraavan neljänneksen manipulointia (jota en arvosta). Toisaalta tähänkin markkinat oppivat.
Tuo Vernerin nostama pitkän aikavälin ennusteiden “normalisoiminen” on täysin normaalia puuhaa kaikkialla. Taustalla on “reverse to mean”-ajattelu, joka historiassa oli myös varsin perusteltua. Yleensä kuumat toimialat houkuttelivat lisää kilpailua ja harvoilla oli niin vahvat vallihaudat, että “ylikorkeat” marginaalit ja pääoman tuotot lopulta kestivät. Nythän vaikuttaisi kuitenkin siltä, että on syntynyt uusia “globaaleja voittajia”, joiden kohdalla nämä säännöt eivät ole oikein toimineet. Esimerkiksi Amazonin kasvu, joka tulee toki koko ajan uusilta alueilta, uhmaa voimakkaasti “normalisoitumista”. Pitkän aikavälin odotuksien normalisoiminen on mielestäni perusteltua myös DCF-mallin kannalta.
En tiedä vastasiko tämä ollenkaan kysymykseesi, mutta tämmöinen tästä tuli 
Kiitos kommentista. Muistatko, oliko tarkastelemasi yhtiöt nimeomaan missä kehityskaarensa vaiheessa, vai oliko sitä ollenkaan eritelty? Koskiko tämä enemmänkin juuri näitä käänneyhtiöitä, tai yhtiöitä, joilla nyt on muutenkin mennyt heikosti?
Tämä on mielestäni täysin inhimillistä ja ymmärrettävää. Yksi merkittävä inputti analyytikon ennusteisiinhan on yrityksen itsensä tekemät ennusteet tulevasta ja kyllähän se tappiotakin tekevä yritys totta kai ennustaa tuloksen kääntyvän positiiviseksi. Vaatisi aikamoista näkemystä analyytikolta lähteä siihen sitten toteamaan että “ei tämä käänne tule onnistumaan vaan tappion tekeminen jatkuu hamaan tulevaisuuteen”.
Kiitokset kommenteista, mielenkiintoista sekä järkeenkäypää 
Bingo voisin sanoa että vieläkin tulevat ennusteet vaikuttavat Qt:n osalta matalilta. Ainakin siinä mielessä, että uskon ylityksen olevan todennäköisempi kuin alituksen. Vai olisiko joku valmis lähtemään vastapuolelle jos lyödään lounaasta vetoa Q4 liikevaihdosta (siten että minä uskon sen olevan korkeampi kuin Inderesin ennuste)? 
Sen verran mitä itse on tullut screenattua yhtiöiden ennusteita, niin aniharvalla tuloksen odotetaan laskevan lähivuosina. Ehkä tämä on yksi syy miksi arvoansaan on helppo napsahtaa.
Itsellä tulee yksi syy mieleen, minkä takia Inderesin ennusteet eivät menneet Admicomin suhteen ihan putkeen. Inderes odotti, että Admicomin markkinalle tulee kilpailua. Admicom on perustettu vuonna 2004 ja niin myöhään kuin vuonna 2012 he tekivät 1,7 miljoonaa euroa liikevaihtoa. Listautumishetkellä oli tiedossa, että Admicomin tuotteilla ei ollut vakavasti otettavia kilpailijoita. Jos tilanne olisi muutaman vuoden päästä toinen, niin kyllähän kilpailijoista olisi pitänyt Admicomin listautumishetkellä vähintäänkin y-tunnukset olla tiedossa.
Tämä taisi olla vielä pääosin aikakautta, kun pörssissä ei ollut juurikaan suunnitelmallisesti tappiollisia, investointivaiheessa yhtiöitä - tai ainakin paljon vähemmän mitä nykyään. Teknokuplan aikaan niitä toki tulikin pörssiin vauhdilla. Eli luulisin, että näistä valtaosa on ollut yhtiöitä, joilla on mennyt heikosti, mutta ei niitä kyllä eritelty.
Siivoilin kaappeja ja tuli aarteita vastaan. Molempia omistin, mutta Hoivatiloista tuli se ensimmäinen iso onnistuminen oman salkun osalta ja tällä firmalla oli kyllä merkittävä vaikutus siihen miten tosissaan rupesin Inderesiä seuraamaan. Edelleen harmittaa kyseisen timantin poistuminen pörssistä, liian aikaisin lähti tämäkin kaveri.
Ehkä sitä nostalgian vuoksi voisi nämä lukaista tänä iltana läpi.
Itellä on kans kansiot sillä mallilla että voi kaivella menneisyyttä aina tarvittaessa. Mm ensimmäinen osakeosto löytyy:
Ei osteltu osakkeita netistä klikkailemalla 
ainakaan heräteostoksia ei tullu tehtyä niin herkästi…
Edit: Kemin ois voinu kyllä sutata kans, oli lähimpänä pankkina mökiltä käsin 
ettei joku vain luule kemiläiseksi
Eikös tuolloin ollut jo eQ Online? Sillä kyllä kelpasi käydä kauppaa netistä klikkailemalla, vaikka ymmärrän että megasen nettiä ei saanut joka paikkaan tuohon aikaan. Merita (Nordea) sen sijaan ei vieläkään ole päässyt eQ Onlinen (nykyinen Nordnet) tasolle, vaan lähettelee jotain lomakkeita ja paperilappuja herran vuonna 2020 
Hieno lappu joka tapauksessa! Tuonhan voisi kehystää seinälle 
Harmittaa nyt ettei ole tullut itse säästettyä ensimmäistä kauppakirjaa. Löytäisiköhän jostain kaapeista niitä vuosikertomuksia, mitä firmat lähettelivät kotiin tilinpäätösten aikaan
Kertakaikkiaan on ilo kuunnella tuota Mika Anttosta ja hänen asiantuntemustaan energia-alasta, sen kehityksestä sekä erityisesti realismista👇
Kyllä monella sosiaalisessa mediassa ilmastonmuutoksesta möykkääjällä on tosiasioiden mittasuhteet melkolailla hakoteillä. Mutta se siitä ja sen kestävyydestä. Suosittelen kuuntelemaan kaikesta huolimatta.
