Mitä sanotte onko yliopistossa matematiikkaa + sopivia sivuaineita lukeneella mahdollisuus päästä yrityksiin talouspuolelle töihin?
Sanoisin, että kyllä on, kunhan pystyy osoittamaan, että se on oma kutsumus. Itsekin olen DI-koulutuksella talouspuolella töissä. Alla oli vain kirjanpidon perusteet ja pari vuotta sijoittamista, jossa tuli opittua talouden dynamiikka ja yritysten tilinpäätösten analysointi. Keskity työhakemuksessa vahvuuksiisi, loput on sitten työssäoppimista
Oletan, että matikasta tulee siis paperit. Sanoisin, että aika helpostikin voisi paikka irrota ellet nyt ehkä jotain tilkkarin harkkapaikkoja hae. Ellei sitten ole juurikin niitä oikeita sivuaineita.
Ei datapuolen hommat kiinnosta? Talousfokuksella tietysti. Sinnehän sut todennäköisesti imaistaisiin niin, että vaan pölypilvi jää jäljelle.
Varmasti kelpaat. Talouspuoli on ymmärtääkseni täynnä excelipyöritystä ja matikkaa, joten hyvä pohja tämä. Tunnen muutamia matematiikan puolelta talouteen siirtyneitä, ja pärjänneet ovat
Matematiikan osaaminen on oikeesti perusedellytys talouspuolen asioiden ymmärtämiseen. Matematiikka pääaineena ja rahotus/laskentatoimi sivuaineena olisi todella kova yhdistelmä, mutta ne johtamista pääaineena ja markkinointia sivuaineena lukeneet kauppatieteiden maisterit ei osaa arvostaa sitä, koska CV:ssa ei lue KTM vaan FM.
Ja jos satut opiskelemaan vakuutusmatematiikkaa, niin se ei oikeesti ole edes kovin kaukana siitä mitä kauppakorkeessa opiskella. Matematiikkaa pääaineena opiskelemalla voi siis saada paljo paremman osaamisen, mutta eriasia sitten on mitä ne työnantajat arvostaa tutkintoja nimikkeiden perusteella. Ohan se nyt kivempi palkata huuhaaKTM kuin asiansa osaava filosoifian maisteri.
Aika hyvin markkinoilla selviytyy enimmäkseen plussalle näin hulluna humanistinakin, jos osaa lukea matematiikkanerojen ja viisaiden kirjoituksia. Kliseiset, kultaiset sijoitussäännötkin ovat olleet ihan jees. Tieto lisää joskus hirveästi tuskaa, ja olenkin säästynyt monelta henkiseltä kriisiltä ja numeerisesti lähes vahingoitta siinä, kun elävät laskurit ovat repineet pelihousuja ja ostaneet ja myyneet verenpaineet infarktilukemissa. Älkää siis sijoittavat kotiäidit ja tätikullat lannistuko!
Kovassa nousumarkkinassa noin tuppaa käymään.
Mitä mieltä olet humanistisesta koulutuksesta noin ylipäänsä? Kannatatko humanististen alojen opiskelijamäärän vähentämistä vai kasvattamista? Pitäisikö humanisteille maksaa parempaa palkkaa?
Apple se teki sitten kvartaalissa TULOSTA saman verran kuin NOKIALLA on pörssiarvoa.
Miettikääpä tätä hetki !
Kun onnistuu myymään kulttiin hurahtaneille ylihintaista “premium”-rautaa läjäpäin niin kyllä sillä tulosta takoo. Kertoo myös mielestäni siitä että tietokone- ja kännykkäbisneksessä voi tehdä rahaa mutta se vaatii että tuotteet eivät ole puolivillaisia purkkavirityksiä käyttäjäkokemuksen osalta. Moni muu valmistaja alalla (consumer-puhelimet, läppärit jne) tekee täysin käsittämättömiä omia maaleja jatkuvalla syötöllä…
Tasa-arvolain vastasta, että molemmille sukupuolille sama määrä paikkoja. Kai tuolla on pääsyvaatimuksena kuntotestit, joissa naisille alhasemmat suoritusrajat? x)
Kiintisa keskusteluaihe, mutta eiköhän tämä kannata pitää sijoittajafoorumin kaffehuoneena? Humanisti saa käsittääkseni täysin vertailukepoista palkkaa monilla it- ja kehitysaloilla.
Daimler on ihan tosissaan säästöohjelman kanssa, kova juttu olisi lajille. https://www.iltalehti.fi/formulat/a/2bc98a85-1835-47ad-a1a3-c61a1d12934d
Omasta mielestä hyvä artikkeli. Lopussa osuva vertailu vs suomen tämän hetkinen tilanne
Pitkän tähtäimen sijoittaminen kansantaloudellisista näkökulmista lähtien
Hieno otsikkoni antaisi aihetta keskusteluun paljonkin. Tiivistän kuitenkin ajatukseni lyhyesti, ja pyydänkin sitten näkemyksiä avukseni. Itse laajasti aiheesta tokikin voidaan keskustella pitkäänkin
Tiivistys:
- varsin moni suomalainen sijoittaja tyytyy sijoittamaan suomalaisiin osakkeisiin (mikä toki hyvä suomalaisten firmojen kannalta), ja perustelee kansainvälisen hajautuksen riittävyyttä, että no kun ovat globaaleja firmoja
- mielestäni ei riitä
- jos katsotaan 50v päähän, Euroopan hitaasti kehittyvä talousalue ei ole voittaja.
- VÄITE: Kaakkois-Aasian on huomattavasti nopeampi kehityksessä kuin mikään muu maailman kolkka.
→ haluan sijoittaa sen suunnan yrityksiin. Mutta mikä olisi neutraalein pörssi siellä, joka ei ole valtiovallan tms. mielivallan alla?
- Kiinan pörssit, HK: täysin kommunistisen sorron ikeen häiriöiden vaikutuspiirissä
- Vietnam vasta aukeamassa - olen jo markkinoilla Deryngin Petrin hoivissa
- Indonesia, voiko sinne edes sijoittaa? - ostin Telkomseliä NYSEstä.
- Japani - ei.
- Koreat?
- Intia?
- Thaimaa - ylihinnoiteltu
(- Australia?)
Tämän hetken näkemykseni on että turvallisin, länsimaisin, tuotto-odotuksiltaan korkein pörssi on Singapore.
Tämä on siis hyvin heikoilla faktoilla muodostamani näkemys, toivoisinkin saavani tähän kommenttia, asiasta ja asian laidasta. @Mikael_Rautanen ? @Sauli_Vilen ?
Kiitos!
Tuo on aivan totta ja kolahtaa vähän minun omaan nilkkaan. Tuntuu näin uutena sijoittajana hurjalle hypätä “omien rajojen” ulkopuolelle ja käydä selvittelemään ulkomaisien yrityksien taustoja, lukuja jne. Kun omallakin tontilla riittää ihmeteltävää.
Koitin rakentaa hajautusta ulkomaille ETF:ien muodossa, mutta en löydä sieltä mieluisia ja laitoin itseasiassa tänään myynti toimeksiannot kahdelle ETF:lle ja jätin RBOT ETF:än ainokaiseksi salkkuun. Ajatuksena oli uudelleen sijoittaa nuo rahat suoriin osakkeisiin kotiseudun rajojen ulkopuolelle. Vieläpä euroopan ulkopuolelle.
Olen samaa mieltä kanssasi kaakkois-Aasian potentiaalista sekä Singaporesta. Haluaisitko vielä avata mietteitäsi Japanista, miksi noin jyrkkä “ei”?
Japani on polkenut paikallaan jo 90-luvulta asti, joten kansantalouden kasvu -mielessä se on toinen Eurooppa, tai sitten Eurooppa toinen Japani…
Haen sitä pohja-ajatusta, että luonnostaan vahvasti kasvavilta markkinoilta löytää varmemmin stock pickingillä voittoa tuottavia firmoja. 0-kasvun markkinoilta pitää olla paljon enemmän tuuria…
Eikö Afrikka kiinnosta? Etiopiastahan on puhuttu Kiinan Kiinana, kun kiinalaiset firmat ulkoistaa sinne. Afrikkalaisista pörsseistä en sitten tiedä mitään.
Olen käsittänyt että maa on aika riippuvainen raaka-aineviennistä Kiinaan. Spekulantit käyttävät Australiaa neutraalina markkinana ottamaan näkemystä Kiinan makrotalouden kehityksestä. Tässä ei vaan pääse mukaan Kiinan palvelutalouden nousuun kun palvelutalous ei teetä lisätilauksia Australian malmi- ja hiilikaivoksille.
Minäkin olen ollut Kaakkois-Aasiasta kinnostunut juuri voimakkaan rakenteellisen kasvun takia. Tällä hetkellä ei ole sijoituksia sinne, mutta esim PYN on ollut mielessä. Sanoisin, että PYN voi olla ihan hyvä vaihtoehto laittaa vaikka ALL-IN. Hehän saattavat sitten vaihtaa jossain kohtaa sijoitusmaata jos Vietnam ei enää tarjoa mahdollisuuksia.
Suhteessa Kaakkois-Aasiaan siellä ollaan monessa paikkaa vielä muutama porras takana päin esimerkiksi sosiaalisen kehityksen investoinneissa ja monella Afrikan maalla on käynyt hyvän lähdön jälkeen odottamattomia taantumisia. Erilaisia poliittisia kriisejä ym. Esimerkkeinä Zimbabwe, Etelä-Afrikka, Libya…
Tarkoitan vain, että yleistasolla markkina on kuitenkin riskisempi - toki tämä tarkoittaa yleensä myös parempia tuottoja jos osuu oikeaan. Monessa maassa GDP on myös noussut todella hyvin varsinkin nyt 2010-luvulla.
Kiinalaisethan esimerkiksi joutuvat roudaamaan Afrikkaan tuonne paljon omaa väkeä, kun palkkaamalla paikallisia ei tule hommista paskaakaan. Stereotypiana Kaakkois-Aasialaiset ovat ahkerampaa väkeä.
Törkeän halpoja markkinoita noi kyllä on. Esimerkiksi juuri PYNin jotkut sijoitukset kasvavat 10-20% pa. ja PE saattaa silti olla vain 5-10. Mulla on Venäjän ETF:ää tästä syystä: koko markkinan forward PE on joku 6-7. Toki tässä tulee roppakaupalla riskiä politiikasta ja raaka-ainemarkkinasta. Käytän iSharesin ETF:ää (CEBB) tähän ja siinä on myös lopulta aika suuri paino muutamalla yhtiöllä: Gazprom, Sberbank, Lukoil… eli mukana on myös yhtiöriskiä.
Kaikki mikä tuottaa kiinnostaa, mutta Afrikassa on asiat niin sekaisin, että kestää 20-50v ennen kuin mitään voi perustaa olla kestävälle kasvulle.