Ja onko se edes etumatkaa älykkyyttä katsoen vai vain älyn suuntautumista? Joku toinen kolmevuotias voi kehittää älyään vaikka sitä kirkonrottaa pelaamalla jopa nopeammin kuin lukemalla. Oikeastaan lukeminen ei edes välttämättä ole erityisen hyvä tapa kehittää älyä, kun äly on pitkälti avaruuden hahmottamista ja ongelmanratkaisua, eli fyysiset leikit voivat sopia tähän yllättävän hyvin, kun taas lukeminen on enemmän orjallista toisten ajatuksien seuraamista. Totta kai sitten jossain kohtaa tulee eteen se älykkyyden / tiedon taso, mistä edelleen kehittyminen vaatii myös lukemista, mutta se ei varmaan useinkaan tule varhaislapsuudessa.
Varmasti oppimiskyky on yhteydessä älykkyyteen eli sikäli nopeasti lukemaan oppiva osoittaa älyä, mutta verrata voi vain yhtä kovalla motivaatiolla ja samoilla keinoilla lukemista harjoittelevien kesken.
Itse olen vanhempana ajatellut, että lapset kehittyvät omaan tahtiinsa ja hakevat luonnostaankin itselleen sopivia haasteita, eikä vaikka lukemaan oppimista ole syytä kiirehtiä. Voisi olla parempikin, jos oppivat lukemaan vasta koulussa, niin sielläkin on sitten haastetta. Pikkuveljelleni itse opetin ala-asteen matematiikan läpi ennen kuin se edes meni kouluun ja läskiksihän sen koulut sitten meni.
Ei siis tarkoitus myöskään mitenkään tuomita varhain lukemaan oppineita / opetettuja. Etenkin, jos opittu lapsen omasta innosta, niin tuskin se väärin on. Silti pihallekin kannattaa mennä leikkimään.
Itse työskentelen liikunta-alalla ja täytyy sanoa että karua on, jos ihminen ei ole liikkunut käytännössä ollenkaan noin 30v ikään mennessä ja elämäntyyli on hyvin passiivinen muutenkin. Tästä lähtökohdasta tilanteen parantaminen ei ole mahdotonta, mutta vaikeaa se voi olla.
Taas sellaiset, jotka ovat lapsena jotakin harrastaneet vaikka aikuisiällä liikunta olisikin jäänyt tuntuvat saaneen tietynlaisen pohjan josta on helpompi aloittaa liikunta vaikka uudelleen jossain kohtaa.
Itse näkisin että lapsena on hyvä löytää jokin/joitakin liikuntaharrastuksia jotka kokee mieleisekseen pitääkseen huolta kehostaan. Lisäksi olisi tietysti hyvä olla jotakin aivojumppaa ja muuta harrastusta joka vaatii ajattelua, ongelmanratkaisua ym. sopivassa suhteessa molempia mutta ei pelkästään kumpaakaan, muuten siitä kyllä saattaa kärsiä jossain kohtaa elämäänsä.
Erittäin hyvää keskustelua älykkyydestä. Yksi näkökulma, jota on sivuttu, mutta ei mainuttu, on älykkyyden monitahoisuus. Älykkyyden voi mielestäni jaotella ainakin seuraaviin alalajeihin:
Sosiaalinen älykkyys
Looginen päättelykyky
Avaruudellinen ja visuaalinen älykkyys eli tilojen ja liikeratojen hahmottaminen
Taiteellinen eli mm. musikaalisuus ja kuvataide
Motorinen älykkyys eli kehonhallinta ja -tuntemus
Kielellinen, jota opitaan lukemalla ja puhumalla
Itsetunto ja -reflektointi
Yleinen älykkyys (oikeustaju, roskaaminen/rikkominen jne)
Sitten ovat näihin liitettävät oheisominaisuudet:
Oppimiskyky
Muisti
Tiedonjano/motivaatio
Paineensietokyky
Kyky hakea ja suodattaa tietoa
Älykkyyden ja oppimisen kannalta pidän videoita huonompana vaihtoehtona lapselle kuin pelejä:
Arcadepelit kuten Angry Birds, Candy Crush Saga jne opettavat hahmottamaan tiloja, syy-seuraussuhteita jne
FPS ja e-sports pelit taas kehittävät reaktionopeutta ja yhteistyötaitoja
On hyvä muistaa tarjota lapselle (ja tottakai myös itselle) niitä virikkeitä, joihin hän on taipuvainen. Myös monipuolisuus on tärkeää. Erilaiset ärsykkeet pitävät mielen virkeänä ja auttavat sitä kautta myös muuta oppimista
Syitä suomalaislasten huonommille PISA-tuloksille voivat olla mm:
Testi ei mittaa onnistuneesti testattavien osaamista
Satunnaisvaihtelu
Opetuksen laadun lasku
Oppilasmateriaalin laadun lasku
Muut muutokset peruskoulussa (tarkkailuluokkien poisto)
Toisaalta nykyinen ihmisarvoa korostava yhteiskunta myös estää evoluutiota toimimasta eli ihmistä kehittymästä lajina. Ainoastaan törkeä piittaamattomuus liikenteessä ja rikollisten välienselvittelyt karsivat älyllisesti vähemmän lahjakkaita nykyisessä yhteiskunnassamme. Samaan aikaan korkeasti koulutetut (ja keskimäärin älykkyystesteissä eli matemaattis-loogisissa tehtävissä pärjäävät) saavat vähemmän lapsia kuin huonommin menestyvät. Tällöin rumasti sanottuna “huonompien” geenien osuus väestöstä lisääntyy.
Antiikin historiassa fyysisesti vahvat sotilaat sekä taitavat strategit (avaruudellinen) olivat arvostettuja. Renesanssin aikana suosiosta nauttivat taitelijat ja nykyinen tietojärjestelmäyhteiskunta arvostaa/tarvitsee loogis-matemaattista osaamista. Omasta mielestäni aliarvostetuin älykkyyden muoto on sosiaalinen älykkyys. Sitä on vaikea mitata tai havaita ulkopuolisena “kun joku ymmärtää”. Toisaalta esimerkiksi narsistit ja erilaiset -paatit saattavat käyttää sosiaalista älykkyyttä hyvinkin taitavasti.
Vähän täältä sivusta huutelen, että itse kehittelin jollain kasvatustieteen kurssilla älykkyyden ja tiedon suhteeseen liittyen vertauksen, joka menee kutakuinkin näin:
Tietoa voisi verrata legopalikoihin. Mitä enemmän henkilöllä on legoja, sitä enemmän tietoa hänellä on. Legoja voi olla myös monenlaisia, eri muotoisia, värisiä, tavallisia ja erikoisempia. Tietoa siis voi olla erilaista.
Älykkyys on sitten sitä kuinka käytettävissä olevista legoista osaa rakentaa jotain järkeviä rakennelmia. Älykäs pystyy rakentamaan hyvinkin rajallisesta määrästä legoja järkeviä juttuja, mutta ei niin älykäs ei saa välttämättä juuri mitään fiksua aikaan edes suuresta määrästä erilaisia palikoita. Rakennuspalikoiden määrän kasvaessa ja palikoiden monipuolistuessa älykäs saa aikaan entistä parempia rakennelmia. Ei-niin-älykäs saa myös palikoiden monipuolistuessa parempia mahdollisuuksia saada aikaan jotain järkevää, mutta älykäs todennäköisesti saa samoilla resursseilla aikaan parempia juttuja.
No tuossa vertauksessa on aukkoja, mutta tällä tavalla itse olen ajatellut älykkyyden ja tiedon välistä suhdetta.
Joo, tietoahan siellä tuossa tapauksessa oli. Tyhmähän ei sitä sieltä välttämättä tosin kaiva ja käyttää tilanteensa parantamiseksi. Paitsi jos on kokemusta metsään eksymisestä, mitä se sitten kertoo älykkyydestä:D
Mutta lähinnä ajatuksena oli että netti on ulkoistettua ja lisättyä aivokapasiteettia.
On tossa internetissä ongelmansakkin. Se että saat kaiken tiedon ( tai “tiedon” ) parilla napin painalluksella tarkoittaa myös sitä että a. Olet riippuvainen tästä käden jatkeesta b. Et osaa yhtä hyvin luoda asiasta kokonaisuutta vaan kasan erilaisia faktoja c. Et luo asioista omia mielipiteitä vaan omaksut jonkun toisen valmiiksi helpommin käsiteltävään muotoon pureskeltuja mielipiteitä.
A-kohtaan törmää hyvin vaikka nykyisissä takseissa. Ennen heitit osoitteen ja sun kuski lähti suhaamaan kohteeseen tietäen mitä kautta kannatti ajaa ja missä se kohde on. Nyt saat parhaimmillaan kuskin joka ei tiedä liikennesääntöjä ja olet takapenkillä henkeäpidellen kun kaveri tuijottaa navigaattorin taulua kokomatkan. Olen myös ollut kuskin kyydissä joka näpytteli kadun osoitteen väärin ja vaikka kerroin myös kaupungin ja kaupunginosan niin melko pitkään ehdittiin ajella ennenkuin tajusin kysyä että mitähän kautta sä meinasit suhailla.
B-kohdan kanssa painit vaikka osavuosikatsausta lukiessa. Et tiedä miten tulkitset kyseistä raporttia koska et joudu asiaa opettelemaan sillä joku muu kertoo sinulle mitä niistä luvuista pitäisi päätellä. Myös jotain historiaa lueskellessa pitäisi osata yhdistää monta, todella pitkän ajan aikavälillä tapahtuneita asioita sekä yhteiskunnan muutosta aina ihmisen evoluutioon ja käyttäytymismalleihin, eikä vain että toinen maailmansota alkoi koska Versaillesin rauhansopimus oli perseestä ja Hitlerin tauluista ei tykätty.
C-kohta on yksi syistä mikä luo vaikka nykyistä polaarista yhteiskuntaa. Tietokoneen alogoritmi on usein älykkäämpi kuin ihminen ja se tarjoaa sulle kauniiksi puettuja mielipiteitä joita voi sitten levittää ja mainostaa ominaan. Jotenkin sitä luulisi että rajaton tieto veisi ihmiskunnan tilanteeseen jossa propaganda olisi vaikeampaa toteuttaa, mutta jotenkin se tuntuu menevän päinvastoin.
Älykkyys keskustelu on kyllä aina mielenkiintoinen aihe. Itse olen joskus pohtinut että mitä käy niille kaikille vähemmän älykkäille ihmisille joilla mahdollisuudet esim työntekoon katoaa kun kaikki yksinkertaisemmat hommat ulkoistetaan koneille ja tekoälylle.
Tässä on hyvä pointti kuten muutenkin kirjoituksessasi.
Jos miettii vaikka näin älykkyyden eri osaaluita niin sosiaalinen älykkyys on varmaan (mutu) eniten ympäristön ja kasvatuksen muovaama tulos. Näin helposti ajattelee, jos miettii lähipiiriään tai kuulee jonkun toistavan “isän mallia”. Syntymästä saakka kaikki sosiaalisen kanssakäymisen maneerit on opeteltava kielestä lähtien. Mitä taas tulee paatteihin ja etenkin narsisteihin niin useinhan he ovat oman kuvitelmansa lisäksi myös oikeasti keskivertoa älykkäämpiä jolloin sosiaalisen älykkyyden esittäminen onnistuukin vaivoitta aluksi. Sosiaaliset verkostothan muodostavat valtavan syy-seuraus-suhteiden pelikentän, jossa pystyy luovimaan ymmärtämällä nämä syy-seuraus-suhteet. Vaikka älykkyydellä on tunnistettavia osa-alueita niin nämähän tapaavat usein myös korreoiloimaan keskenään.
Netistä vaan löytyy asiaan kuin asiaan kymmeniä valmiita mielipiteitä, jos on edes auttavan älykäs yksilö, niin päätyy punnitsemaan näiden välillä ja lopulta joko valitsee yhden totuuden tai paremmassa tapauksessa parhaita osia kustakin.
Polarisaatiotakaan eli sitä, että nykyisin on muitakin kuin yksi totuus, on mielestäni vaikea nähdä tyhmentymisen merkkinä tai oikeastaan edes ongelmana. Paljon ikävämpi ja vähä-älyisempi mun mielestä on yhden totuuden yhteiskunta. Se yksi totuus kun tuskin on ennenkään ollut se objektiivinen totuus. Toki yhtä köyttä vetävä aivopestyjen zombien lauma voi voittaa kilpailussa eripuraisten yksityisajattelijoiden joukkueen, mutta ajan henki nyt on muutenkin pois ummehtuneesta kollektiivisuudesta ja muusta konservatiivisuudesta.
@Le_rage tähän kyllä hyvin vahva eri, tai sitten meillä on täysin eri näkökulma polarisoitumisen termistä. Polarisoituminen on yksi nyky-yhteiskunnan huolestuttavimmista asioista. Se juurikin tarkoittaa sitä että mitään välimuotoja ei ole vaan ihmiset jakautuu niin vahvasti eri leireihin että vuoropuhelu käy vaikeaksi. Tätä kehitystä näkee mm Yhdysvalloissa vasemmiston ja oikeiston välillä sekä Suomessa vähän kaikkien puolueiden välillä.
Kannattaa myös katsoa vaikka dokkari Valvontakapitalismin vaarat Netflixistä. Siinä faang jättien entiset työntekijät kuvaa kuinka helppoa on ujuttaa ihmisille propagandaa juurikin yhdestä näkökulmasta ja vahvistaa näitä logaritmin laskemia ennakko-oletuksia. En myöskään näe mitään todisteita että edes valtaosa ihmisistä osaisi käydä läpi vasta-argumentteja kun joku ennakkoon valittu mielipide on omaksuttu. Toki ajatusmaailman muuttaminen on aina ollut vähän sellaista “ei vanha koira opi uusia temppuja”, mutta ei se tilanne ole ainakaan valmiiden mielipiteiden aikana parantunut. En kyllä myöskään puolla “ajanhengen siirtyneen pois kollektiivisuudesta” jos ymmärrän mitä sillä tarkoitat. Kyllä individualismi on viime vuosina kokenut aika kolauksia ja esim joku identiteetti ryhmäpolitiikka on voimissaan.
Tuossa yllä ollaan ehkä menossa aika lailla off-topiciin suuntaan ja vielä passiivis-agressiivisella ilmaisutyylillä. Täällä kafferoomissa ei helposti mielellään liputa, mutta ikävä on lukea tuollaisessa sävyssä kirjoitettuja viestejä kuin esim yllä on ollut.
En tietysti takoita jokaista viestiä, mutta kyllä jokainen itse toivottavasti tajuaa.
Nojoo, polarisoituminen on perseestä. Siis juuri se, että puolivälin maasto alkaa katoamaan, kun on valittava puolensa. Joko meitä vastaan tai meidän puolella. Jos yrität olla tolkun sentristi, niin saat paskaa niskaasi kaikkialta, sitä harva jaksaa ja valitsee sitten mieluummin oman puolensa, niin puolet paskasta jää pois ja alkaa saada toiselta puolelta kiitoksiakin. Tai sitten opitaan olemaan hiljaa.
Mutta se, että polarisoitumisen syynä olisi yhdestä totuudesta poikkeavat tietolähteet voi tietenkin pitää paikkaansa, mutta ikävä olisi yhden totuuden maailma, ei sellaiseen toivottavasti enää palata.
Totta taitaa myös olla, että ei suuri osa ihmisistä osaa punnita argumentteja, mutta mitäpä tälle demokratiassa mahtaa? Sama se ongelma oli sitäpaitsi jo ennen nettiä, silloin vaan niitä argumentteja oli tarjollakin paljon vähemmän eli oltiin enemmän harvan mielipide-eliitin vallassa. Toki tiedonhakuun ja käsittelyyn kannattaisi varmaan kouluttaa entistä vahvemmin, josko niin pystyttäisiin parantamaan tuota kykyä punnita argumentteja. Tuntuu vaan tähän asti se koulutus suurelta osin tuottaneen vain sellaista ”lähdekriittisyyttä”, että valitaan omat totuudentorvet ja valemediat, sen enempää itse punnitsematta.
Ja onhan vanhat koirat oppineet uutta, jos kerran on polarisoiduttu. Eli on tapahtunut muutosta aiempaan vähemmän polarisoituneeseen.
En tiedä missä osiossa tätä olisi pitänyt kysyä, mitenkäs osinkojen saaminen vaikuttaa jos jää työttömäksi? Jos on liitossa niin ei mitenkään, mutta jos ei olisi niin vaikuttaisi? Osingot luokkaa pari tonnia vuoteen.
Näihin eri älykkyyden lajien yhtälöön liittyen tuli mieleen tuo “g-factor”. Tästä oli kans mensalaisessa että yleensä korkea osuus missä tahansa älykkyyden lajissa kertoo että on hyvä myös muissa älykkyyden lajeissa. Siksi esimerkiksi mittaamalla pelkkää loogista älykkyyttä saa kohtuullisen hyvän kuvan henkilön “kollektiivisesta älykkyydestä” / älykkyyden eri osa-alueista.
Kärmeet ja liskot näytti liito-oraville miten homma hoidetaan. Liito-oravat on nyt virallisesti pieniä pelureita rakennusprojektien estämisen piireissä.
Siinäpä hassun hauska lappu sijoitusuran ensimmäisiltä kuukausilta. Ostettu krypto/blockchain buumissa 1,66 CAD hintaan aiheesta tai yrityksestä mitään ymmärtämättä. Alimmillaan käynyt sen jälkeen 0,08 CAD, eli n. 95 % tappiolla. Jätetty klassisen syyn vuoksi salkun pohjalle mätänemään, “ei tätä kannata enää myydäkään, kun niin paljon miinuksella.” Mutta niin vaan joskus kannattaa näköjään “roskiakin” salkussa säilyttää, tänään lappu enää 5 % miinuksella
Alkuvuonna tähän sijoittaneet ovat varmaan ihan tyytyväisiä kehitykseen, itse joutuu ehkä vielä hetken odottelemaan tämän lapun kanssa, että salkku näyttäisi 1500 % plussaa
Eikös joku klassinen antiikin älykkyyden määritelmä kuvannut älykkyyttä kyvyksi muuttaa mielipide parempien argumenttien edessä. Ainakin kuullostaa hyvälle…
Ps. Ihastuttava älyllisen stimuluksen päivä palstalla Ei aina sitä stonks go up smart ja kamux to da moon-läppää…
No ei nyt sentään joka viikko mutta 11päivää ja taas illallisen pystyssä. On nämä positiiviset ongelmat sitten mukavia. Smart Eye tulee vielä kalliiksi.
No ei nyt sentään joka viikko mutta 11päivää ja taas illallisen pystyssä. On nämä positiiviset ongelmat sitten mukavia. Smart Eye tulee vielä kalliiksi.
Tarjoaako vaimo illallisen sitten kun salkku putoaa viisinumeroisen summan verran?
Ei aina sitä stonks go up smart ja kamux to da moon-läppää… 