Oletko katsonut, että paljonko Teslan shorttaamisesta pitää maksaa preemiota? Asia ei ole noin yksinkertaista. Ehkä paras strategia olisi käänteinen, eli Tesla ostaminen hieman aikasemmin ja myyminen sitten samalla kun rahastot ostavat sitä, mutta siinäkin joutuu verolle.
Joutuu verolle? Juurikin haave on päästä maksamaan, jos ei miljoonaa, niin ainakin puoli miljoonaa euroa myyntivoittoveroja. Olisi silloin niitä voittojakin.
Juurikki on iloinen veronmaksaja ja hyvinvointiyhteiskunnan fanittaja.
21 tykkäystä
Kyllä sukupolvi toisensa perään tuntuu olevan edellistä fiksumpi ja väitän että nykysukupolven kännykät, esportsit jnejne ovat kehittävämpää touhua kuin puissa kiipeily tai kirkonrotta. Maailma muuttuu (kehittyy) ja samoin tekee lasten leikit sekä lapset.
2 tykkäystä
Itse asiassa älykkyysosamäärän ja Pisa-tulosten mukaan kehitys on pysähtynyt tai lähtenyt taantumaan. 90-luvun nuoret olivat älykkäimpiä. En tiedä liittyykö tähän, mutta ihminen on fyysinen olio, kirkonrotta voi hyvin kehittää siis paremmin kuin ruutu.
5 tykkäystä
Ei välttämättä poksahtamisen jälkeen mihinkään, vaan ne valuu silloin kun kuplaa rakennetaan. Eli joku ostaa kallista osaketta joltakin toiselta. Tämä joka kallista osaketta myy laittaa rahansa johonkin muualle. Yleensä kun kupla poksahtaa niin ostohintoja vedetään alas, mikä aiheuttaa sen että jos haluat myydä niin myyntihintaa täytyy vetää alas… se taas johtaa siihen että rahaa ikään kuin “katoaa”, kun se on “luotu” nousussa.
Esimerkiksi myyn sulle 100e pullan. Olen sijoittanut saamani 100e kahden euron kahvikuppiin ja uusiin sukkiin, ja taskulamppuun. Nyt haluat myydä pullasi, voin ostaa sen takaisin sinulta kahdella eurolla. Kukaan ei halua pullakuplan puhjettua maksaa pullastasi ainakaan yli neljää euroa. Näin ollen myyt sille joka eniten tarjoaa, saat 4 euroa ja rahaa on “kadonnut” 96e.
3 tykkäystä
Voi myös käyttää sertifikaattia, warranttia, minifutuuria.
Ovat varmasti fiksumpia ja ulospäinsuuntautuneempia kuin vanhempansa. Tietoa on paljon tarjolla.
Mutta se kirkonrotta ja puissa kiipeily on mielestäni lapselle tärkeämpää kuin esportsit. Esportissa ei nouse syke eikä motoriikka kehity, luusto ei saa iskutusta ja myös aivot tykkää liikunnasta. Me kaikki, lapset ja aikuiset, tarvitsemme liikuntaa ja ihmisten liikkumisen määrä ei ole mennyt hyvään suuntaan. Etsikääpä vaikka tietoa miten armeijan cooperin testien tuloksen ovat kehittyneet.
13 tykkäystä
Älykkyyden kehityssuunta on muuten melko heikko (vaikka en varsinaisesti mihinkään sukupolvitaisteluun halua ottaa osaa). Mutta ne jotka foorumilla mensaan kuuluu niin olikohan viimevuonna vai keväällä jäsenlehdessä älykkyystestien alamäestä. Syytä siihen ei ole vielä löydetty, jotenka en ala sen osalta ristiinnaulitsemaan mitään somea tai sen semmosta.
ps. Kuntotulosten ja motoristen taitojen osalta toki varmastikkin kiistatonta että istumisen lisääntynyt määrä keskimäärin vaikuttaa heikentävästi fyysisiin taitoihin.
Edit: Hararin kirjassa oli muuten aika mielenkiintosia pointteja älykkyydestä yleisesti liittyen esim aivojen pienenemiseen. Kun jonku metsästäjäkeräiliän piti osata kaikilta aloilta kaikkea, niin nykyihminen specialisoituu johonkin tiettyyn lajiin ja jättää osan hommista muiden hommaksi. Esim lääkäri parantaa ydinfyysikon, ydinfyysikko ei itse tiedä parantavia yrttejä ja keräile niitä itse 
1 tykkäys
Vahvasti eri mieltä. Tekniikka ja ruutuaika kyllä parhaimmillaan tekee meidän lapsista entistä älykkäämpiä, mutta kyllä todella isossa osassa kotitalouksista tuo menee yli. Lapsi tarvitsee ihan oikeita kontakteja, aktiivista vuorovaikutusta, liikuntaa ja rasitusta. Noita et ruudulta saa ja se on huolestuttavaa, koska oikeasti meillä on alakoululaisia jotka noita ei käytännössä saa muuta kuin pakon edestä (koulussa). Vapaa-aika menee koomatessa aivot narikassa.
17 tykkäystä
Eihän sitä nyt varmaan erityisen radikaali tarvi olla mielipiteissään, että pitää ihan luontevana suuntana ihmisrodun degeneroitumista luonnonvalinnan poistuttua käytännössä kokonaan viimeisten parin sadan vuoden aikana ja ihmisen nykyeloa versus vuosikymmentuhansien evoluutioon.
3 tykkäystä
Se on täsmälleen näin. Jos sillä kännykällä (jolla suurin osa lapsista sen ruutuaikansa viettää) edes surffattaisiin jollain etäisesti hyödyllisiä sivuilla, voisi vahingossa oppiakin jotain. Enimmäkseen lapset kuitenkin pelaavat jotain suhteellisen yksinkertaista ja aivotonta tai katsovat toisten pelaamista, unboxingeja ja kaikkea joutavaa, mikä ei millään tavalla edistä lasten kehitystä.
3 tykkäystä
En tiedä, mutta todella rasittava ongelma. Miltä sivulta jengi katsoo edes suht ajassa olevat Norjalappujen kurssit? Businessinsiderista kattelin jossain vaiheessa Nel asan kurssia mutta se ei aukea nyt ollenkaan.
Tässä on muuten hieno päivän sisäinen hypeliikehdintä viime viikolta. En siis tiedä itse firmasta yhtään mitään, enkä omista lappua, mutta mielestäni on hieno yksityiskohta että olet voinut jäädä +50% päivänä -50% tilanteeseen.
2 tykkäystä
Tämä menee ehkä itsellä isoimpien virheiden joukkoon. Löysin Orocon joskus toukokuussa ja keissi vaikutti erittäin kiinnostavalta ja tutustuin pintapuolisesti mutta riskien takia jätin isommat tutkimukset tekemättä. Löysin firman syyskuussa uudestaan ja katsoin kurssikäyrää… noh vähän otti päähän. Aloin tutkimaan yritystä uudemman kerran ja en heti siltä istumalta lähtenyt mukaan, kun aattelin kurssin vielä korjaavan. No tietenkin pari hyvää uutista siihen seuraavaksi ja kurssi painelee jo “liian” korkealla. Sain vihdoinkin otettua itseäni niskasta kiinni ja avasin position (pienen kylläkin). Nyt taas ilman uutisia kurssi noussut sen 40 % ja lisää pitäisi tankkailla. Vaikka tiedän tämän olevan erittäin lupaava keissi ja suurimmat riskit ovat jo hälventyneet, ei mieli anna periksi ostaa tämmöisen nousun jälkeen lisää. Varmaan pakotettava joku muu puolestani painamaan nappia, kun en itse siihen pysty. Tämmöiset avautumiset tänne kafferoomin puolelle 
2 tykkäystä
Selvitys: Vladimir Putinin entinen vävy sai 380 miljoonan dollarin arvosta osakkeita satasella
Ei hassumpi tuottoprosentti 
7 tykkäystä
Haluaisin opponoida tätä ajatusta hieman. Lienee akateemisestikin melko yksimielistä, että geeniperimä muodostaa merkittävimmän osan selittävistä tekijöistä ihmisen älykkyyden muodostumisessa. Tämä ei tietenkään ole ainoa selittävä tekijä vaan ympäristöllä ja kasvatuksella on tähän tietenkin myös vaikutuksensa. Lisäksi vielä siten, että mitä nuorempi henkilö, sen suurempi vaikutus jolloin eroja on mahdollista havainnoida paremmin.
Oma lapseni luki ja kirjoitti 3-vuotiaana varmaan pitkälle pikkukakkosen ekapeli-aapelin ansiosta. Tätä aikaista kehitystä taas monet tuntuvat pitävän jotenkin älykkyyden ilmentymänä miten uudet sukupolvet tulevat olemaan meitä viisaampia. On tietenkin totta, että digi-aika mahdollistaa kehittyneemmät oppimismenetelmät, mutta tarjoaako tämä ensi vuosien etumatka lopulta eroa sitten aikuisella iällä?
Se että digi toisi etua aikuisena uskon, että sen pitäisi olla jatkuvaa jonka lisäksi tuo mädättävä aineisto pitäisi osata vielä suodattaa. Tämän takia en usko, että tästä muodostuisi mitää merkittävää etua, ainahan joitain yksittäisiä tapauksia on jotka tästä pystyy boostaan. Ympäristön ja kasvatuksen vaikutukset ovat olosuhteita jotka kannustavat oppimiseen tai itsensä kehittämiseen, jolloin platformi tuntuu epäolennaisemmalta asialta. Ts. ympäristö toimii enemmän älykkyyden esiinnousun tuhoajana kuin sen luojana.
Omat pari senttiä.
2 tykkäystä
Digi oikein valjastettuna varmasti edistää lasten ja nuorten älykkyyden kehitystä. Kuitenkin some ja muu huuhaa on erittäin haitallista kehittyvälle mielelle ja mielestäni tätä ei nykypäivänä vielä huomioida riittävästi.
Erittäin tärkeää olisi ruutuajan lisäksi harrastaa liikuntaa, parantaa motoriikkaa ja tehdä käytännön asioita. Käytännön osaaminen tulee aika varmasti tulevaisuudessa vähenemään.
Ruutu riippuu sitä, mihin sitä käyttää. Joku aiemmin kertoikin, että jos pelaa Candy Crush Sagaa tai katsoo jonkun muun pelaavan sitä 8h/päivä, niin ei siitä ehkä seuraavaksi Einsteiniksi vielä kehity. Itse asiassa ruutujen ongelma on usemmilla siinä, että se tarjoaa todella nopeaa informaatioärsykettä, joka on vielä nykymaailmassa viritetty tappiinsa, koska pitää kilpailla käyttäjistä. Tämän näkee, kun katsoo nykynuorille tehtyjä elokuvia, niin leikkaukset ovat alle sekunnin mittaisia.
Tämä taas on omiaan tuhoamaan aivojen keskittymiskyvyn, kun tottuu siihen, että koko ajan on nopeasti vaihtuvaa ärsykettä tarjolla (ihan tutkittu juttu, ei mutua). En osaa sanoa, miten keskittymiskyky, tai sen puute, ja älykkyys korreloi, mutta sanoisin, että keskittymiskyky vähintään auttaa älykkyyden hyödyntämisessä.
5 tykkäystä
Ihmisten kehitys on alkanut eriytymään eläimistä siitä lähtien kun älykkyyttä on voitu ulkoistaa, ensin puheen ja tarinoiden, sittemmin kirjoituksen ja lukutaidon kartuttua ja nykyään internetin jne myötä. Älykkyys lisääntyy ja se lisääntyy valtavaa tahtia, se sattuu vain olemaan ulkoistettuna:D Eli jos puhelin hajoaa ja joudut metsään yksinäsi voi olla hieman synkkää. Jos sinulla sattuu olemaan puhelin, siihen virtaa ja verkko ja ruumis toimii niin eihän siinä ole mitään hätää. Jos haluat opetella tekemään majoituksen tai tulet, senkun haet videota materiaalista, tai jos haluat tietää missä olet että pääset pois senkun katsot suunnan. Karkeasti näin. Tietenkin samalla myös härväys on maksimoitu. Netti on vähän kuin ahdin polttomoottorille, tilavuuden kerroin.
Uskoisin että ympäristö ja koulutus vaikuttaa niin paljon älykkyyteen että minkä tahansa pikkuvauvan tuo suomalaiseen ympäristöön niin teini-ikäsenä ei pysty enää sanomaan taustoista mitään.
Edit: Ja aina lapsien tekemisistä on sanottu että “pilalle menee, me sentään hakattiin kiviä yhteen eikä tehty mitään käpylehmiä”.
2 tykkäystä
Mielestäni sekoitat nyt tiedon ja älykkyyden keskenään. Se, että miten majoitus tehdään on tietoa ja miten taas tietoa haetaan, omaksutaan, hyödynnetään on sitä älykkyyttä.
Tämä taas mielestäni kuvaa sitä, että väität ettei älykkyyden muodostamiseen vaikuttaisi geenit vaan suomalaisen yhteiskunann tarjoama ympäristö muodostaisi meille homogeenisen älykkyyden. No tämäkään ei tietenkään paikkaansa, joskin melko varmasti keskimääräisesti paremman kuin “sademetsässä”. Mitattavia eroja muodostuu aivan varmasti erillaisista perhetausoista sekä perimästä. Tämähän on selvää jo ÅÖ-testien jakaumastakin. Se onko nämä mitattavat erot sitten missä määrin merkityksellisiä tai vaikuttaisivat yksilöllisellä tasolla mihinkään on taas aivan eria asia.
5 tykkäystä
Älykkyysosamäärä voi toki muuttua ajan kuluessa yksilöillä, ei kansakunnan kokonaisuutena, se on näes aina 100 kansakunnan tasolla. Samalla henkilöllä olisi lähes täysin varmasti jokaisessa maailman valtiossa eri älykkyysosamäärä.
1 tykkäys