Itse olen sen verran hölösuu että olen asiasta maininnut ”uutena harrastuksena” mutta eipä asiasta kukaan oikein ole kiinnostunut.
Ei sillä, kollega joskus 8v sitten kertoi seligsonista ja että kannattaa aloittaa sijoittaminen niin enpä minäkään sitä silloin aloittanut…tosin tarvitsin kaiken ylijäävän asuntolainan omarahoitusosuuteen silloin.
Vaikka kuinka nyt hoetaan, että ”kaikki sijoittaa” niin kyllä se oikeasti on pienen porukan hommaa, ei keskivertokansalainen mitään sijoituksia tee.
Muistelisin nähneeni kaksi tilastoa: toisen mukaan keskimäärin suomalainen sijoittaa 42€/vuosi ja toisen mukaan keskiverto salkku oli jotain 25k…eli toiset on tainnu laittaa vähän reilummin.
Aivan! Helposti tulee tuntu, että kaikki sijoittaa, kun itse seuraa aktiivisesti asioita. Kuitenkin, kun hankkii esim. koiran, tuntuu että kaikilla on koira ja ulkona on vain koiria joka puolella
Vähän olen yrittänyt arvioida omaa ystäväpiiriä leikkimielellä, että kukahan voisi olla sijoittamisessa mukana. En nyt kuitenkaan lähde kyselemään ainakaan vielä.
Osa kavereistani sai minut innostumaan sijoittamisesta kun olivat aikaisemmin korkosijoituksissa Nordealla. Siinä sitten aloitin indekisijoittamisella ja sillä menin pari vuotta kunnes rohkenin sijoittamaan suoraan osakkeisiin. Kavereiden kanssa keskustelemme usein osakkeista mitä on katsonut hyvänä hankintana ja niin edelleen.
Työyhteisö tietää, että harrastan sijoittamista ja osa on kysellyt osakesäästötilistä. Siinä sitten selittänyt sen hyvät ja huonot puolet. En ikinä anna osakesuosituksia vaan enemmän viittaan, että ehkä tämä yhtiö saattaa kiinnostaa sinua. Tutustu siihen ja tee oma johtopäätös sijoituksesta sekä kerron, että Inderes.fi antaa ilmaista helppolukuista analyysiä Helsingin pörssin yhtiöistä.
Minun sijoitusharrastukseni on alkanut jo 80-luvulla Silloin ei tullut mieleenkään puhua kenenkään kanssa aiheesta kodin ulkopuolella. Kotona aiheesta puhuttiin ruokapöydässä.
Sittemmin olen vapaammin aiheesta keskustellut ja löytänyt sekä työkavereista että ystävistä ja tuttavista sijoitusseuraa. Kuitenkin sen verran harvassa nämä ovat, että Inden Voorumi on tuntunut siltä kuin kotiin tulisi Eli teistä on huomattavan paljon iloa ja seuraa - ja apuakin. Kiitos teille siitä Tästä porukasta löytyy samalla tavalla ajattelevia ja myös aivan virkistävän erilaisia perusteluja. Tottakai tietoa myöskin. Olen huomannut, että muihin analyyseihin, raportteihin ja artikkeleihin sitä suhtautuu nykyään eri tavalla. Kriittisemmin.
Silti ihan face-to-face on mukava jutella sijoitusasioista ja rohkaisen sinua Lappu-Lauri, ja muitakin, tähän. Ei ole loppujen lopuksi olennaista kuinka suuresta salkusta puhutaan. Yrityksiin ja talouteen liittyvät asiat pysyvät silti kaikille samoina. Osa näistä aiheista ihan ajankohtaisia ja siten niiden pitäisi kiinnostaa kaikkia:
Aiotko avata vuoden vaihteessa sijoitussäästötilin?
Koska luulet, että talous lähtee taas nousuun?
Seuraatko talousuutisia? Mitä mediaa eniten?
Luuletko, että korot pysyvät vielä pitkään alhaalla?
jne.
Voiko seuraavia kysyä riippuu sitten henkilöstä. Kaikilta näitä ei voi kysyä:
Koska olet aikonut jäädä eläkkeelle?
Luotatko pelkästään peruseläkkeeseen vai aiotko säästää/säästää lisäeläkettä/sijoittaa?
Oletko koskaan sijoittanut pörssiosakkeisiin/rahastoihin tms.? Mihin? Tai: miksi et?
Onko sinulla / aiotko avata ASP-tilin? (Sijoitussäästötiliin verrattuna tämä ei ole yhtä ajankohtainen, joten vaatii herkkyyttä arvioida voiko kysyä)
Ja sitten on niitä yrityksiin liittyviä juttuja, joita moni muukin seuraa ja joista monella muullakin on oma näkemyksensä, sijoittaa tai ei. Myös se missä on töissä, millä alalla vaikuttaa:
Luuletko, että Nokia ja Ericsonni pärjäävät Huaweille?
Koska se 5G näkyy käytännön elämässä?
Elisa vai Telia?
Mitä pidät Marimekosta?
H&M, Zara (Inditex) vai Zalando?
Mistä ostat kodin elektroniikan?
Minkä autotehtaan luulet olevan vahvoilla 10v kuluttua?
jne.
Jotkut ovat kiinnostuneita sijoittamisesta vaikkeivät itse sitä harrasta. Heille voi kertoa hienoista firmoista, joihin on törmännyt ja/tai sijoittanut ja joista tietää vähän enemmän. Saatat kuulla yllättäviäkin mielipiteitä.
Ja sitten vähän radikaalimpi, mutta joissain tilanteissa tämäkin voi toimia: Massii on niin, että arvo-osuustili meinaa revetä… Tähän ei kannata odottaa korkealaatuisia vastauksia, mutta saa ainakin porukan hereille
Vanha suomalainen sananlasku sanoo: “Kel onni on, se onnen kätkeköön”. Ainoa toimiva ratkaisu kotimaisille maallikoille. Ei setäkään hartaushetken kolehdinkeruuvaiheessa ala kertoa, mihin varat sijoitetaan. Perusseurakuntalaiselle riittää kaunis hymy ja vanhan sedän kannustuksen ja turvallinen kädenpuristus
Masse-setä, FA, seurakuntajohtaja, ei kiusaa jäsenistöä hankalilla sijoitusasioilla
Joo tämän tyylinen lähestyminen on ehkä ollut mielessä niin, että eihän tässäkään vielä tarvitse mainostaa, että itse tekee jo kovinkin innokkaasti kyseistä hommaa
Kiitos muutenkin kattavasta vastauksesta!! Foorumi todistaa toimivuuttaan.
Kaikille Massesta ja massesta kiinnostuneille setä jakaa foorumilla hyvin auliisti (höpinän seassa) rikastumisen alkeita. Ihan rivikarvalakkimaallikoille, joihin kateuden kavaluus niin herkästi tarttuu, joutuu pitämään kynttilän vakan alla.
Seurakunnan isot sijoituspäätökset tehdään tuomiokapitulissa suljetuin ovin. Sinne foorumilta pääsee neuvonantajiksi paavi Isä Mikael, kardinaali Kinnunen, arkkipiispa Saul ja aina silloin tällöin evankelista Verphu (viimeksi mainittiu lähinnä kovien hiihtotulosten ansiosta, toim.huom.).
Masse-setä, FA, seurakuntajohtaja, haluaa aina, etää kaikki rikastuvat
Vuoden foorumia lukeneena en ole höpinän seasta erottanut yhtään hyödyllistä tai millään tavalla merkityksellisiä havaintoa, ohjetta tai mitään muutakaan järkevää…omakehua kylläkin.
Juu, sedällä tuppaa menemään välillä vähän kehuskelun puolelle. Hyvä, että seurakuntaväki välillä muistuttaa.
Masse-sedän vinkkien hyödyllisyydestä voi olla kahta mieltä. Jos oli aikanaan mukana Titanium-ketjussa, niin siellä setä etukäteen ehdotti hyppäämään Titan luotijunaan mukaan jo IPOssa tai vähän sen jälkeen (kuitenkin 6.xx tasossa). Sitten arkkipiispan aivan käsittämättömän upean ja ajantasaisen analyysin pohjalta setä ja muutama uskovainen hyppäsivät junasta pois 9+ tasossa ja tämäkin kerrottiin vahvana näkemyksenä seurakuntalaisille etukäteen. Siihen loppuivat seurakunnan masse-huolet …
Vähän myöhempien aikojen sijoituskoulussa setä otti Nordeaa tasosta 5.6 erkkiä; hehkutti etukäteen seurakunnalle ja koululaisille 6 ylityksen; ja poistui sitten etukäteen ilmoittamalla tasossa 6.6 erkkiä. Voittua tasan 1 erkki ja yhdellä pikkupeliliikkeellä seurakunnan voittosarakkeessa kasassa kauppatieteiden opiskelijan koko syksyn opintotuet… Meedioksikin joku Nordea-ketjussa setää silloin hehkutti
Välillä menee ööveriksi, mutta silloin kun ihan tosissaan massesta puhutaan, niin sedän jorinoissa on aina hivenen totuuden siementä mukana. Se täytyy vaan hymyssä suin löytää ja antaa massen virrata kotia kohti.
Masse-setä, FA, foorumin ainoa aateliseksi kastettu (Verphulle kiitos)
Tulipa sitä itsekin aika ahkerasti työskenneltyä vähän nuorempana korkeakorkoiset tulonhankkimislainat niskassa, mutta liian tiukkapipoinen ei kannata olla. Omakohtaisesti sanon, että mikäli kiinnostaa niin kannattaa tuon ikäisenä vähän reissailla, muistaa kaljoitella huolella keräten henkistä pääomaa ym juttuja mitä parikymppiset tekevät
Kolmekymppisenä enää jaksaa vain mökkeillä, kaljoitella jonku kerran vuoteen ja ihmetellä miten kaverit ukkoutuvat kilpaa. Onneksi konjakkitermein XO-vaihe on vielä kuitenkin edessä
e. tietty taloudellinen turva. Ennen kaikkea tämä kuitenkin tuntuu kisalta, jossa haluaa olla muita parempi. Tuohan se tyydytystä tietäen, että on toista vuosikymmentä voittanut markkinat kohtuullisella marginaalilla
Voihan ne raha-asiatkin mennä reisille. Riskienhallinnan kannalta olis järkevämpää satsata myös siihen henkiseen pääomaan. Ja jos nyt tosiaan ajattelit luopuvas opinnoista kerryttääksesi sijoituksias, niin teet kyllä virheen. Ja tää on absoluuttinen totuus
Se nyt oikeesti on tossa vaiheessa elämää ja tällasessa markkinatilanteessa kaikein järkevintä panostaa (tuleviin) opintoihin sekä elämisen ja jättää ne työnteot vähemmälle (tai normaalille tasolle). Suomen progressiivinen himoverot kanssa kannustaa tähän ratkasuun.
Onko kokemukset nuorena arvokkaampia kuin vanhana? Jos nuorena, niin niihin kannattaa uhrata sitä varallisuutta, joka menisi muuten sijoituksiin. Vaikka tasapainon hokemisesta en yleensä tykkää, niin tässä yhteydessä se olkoon ihan hyväksi.
No nyt kuulostaa paremmalta. Olisi itsekin pitänyt aikanaan panostaa enemmän opiskeluihin, mutta hankalahan se on jos ei oikein tiedä mitä haluaa tehdä ja eipä tuota lukupäätäkään hirveästi ole suotu.
Kuitenkin jos tässä töitä riittää niin millanniaalit saavat suunnilleen sinne hautaan saakka painaa duunia tätä menoa. Paljon mukavempi tehdä sitä työssä, joka jossain määrin edes kiinnostaa. Ehkä se näkyy palkassakin niin sukanvarteenkin saattaa jotain jäädä.
Toki meidän taloudessa asiat ovat monella tapaa hyvin, mutta valitettavan moni herää todellisuuteen turhan myöhään. Viisikymppisenä ei olisi kovin mukava murehtia finansseja ja tehdä ylkkää, kun taloudenpito on ollut mitä ollut huolimatta vuosikymmenien työurasta.
Pitääkö huolestua, kun aloitteleva sijoittaja ajattelee rahastosäästämisen olevan liian tylsää?
Tätä mietin, kun möin vasta vähät superrahastoni pois, ja nyt on jäljellä pelkkiä suoria osakkeita. Kun aloitin, niin kaikkialla suositeltiin rahastosijoittamisen olevan turvallinen ratkaisu, koska samalla tulee myös leveä hajautus. Itse tätä aloin toteuttamaan, mutta en kokenut riittävää mielenkiintoa, koska sehän on tietääkseni passiivisin tapa sijoittaa.
Itselläni on pokeritaustaa vuosilta 2008-2012, jolloin en ollut kiinnostunut sijoittamisesta. Nyt kuitenkin huomaan, kuinka moni menestynyt pokeripelaaja on siirtynyt osittain tai lähes kokonaan sijoittamisen maailmaan. Pokeripelaajana olin melko varovainen, mutta nyt ihmeekseni huomaan olevani melko rohkeakin sijoittaja. En siis näe rahastoja kiinnostavina, vaan uskon yhtiöihin perehtymisen olevan itselle mielekkäämpi tapa. Pyrin valitsemaan defensiivisiä osakkeita, joka ehkä on järkevää alkuun. Muutama kuukausi takaperin mietin jopa treidauksen kokeilua, mutta totesin sen olevan ammattilaisten hommaa. Ideana pidän treidaamisesta, mutta käytännössä voisin saada pahasti turpiin.
Tulipas sekava kirjoitus, mutta mukava jakaa ajatuksia, koska lähipiirissä tietääkseni kukaan ei sijoita.
Superrahastoissa on hyvä veroetu, kun osingot sijoitetaan uudestaan ilman verottajan väliintuloa. Ne on oikeesti ihan hyvä vaihtoehto, jos ei olis tällasta laaja-alasta kuplaa.
Kyllähän suorat sijoitukset ovat suotavia jo pelkästään itsetutkiskelua varten. Kestääkö kantti kovempaa volaa, osaako poimia osakkeita… virtuaalirahalla ei pääse ihan samoihin tuloksiin
Mutta ei niitä superrahastoja kannata unohtaa. Jos suorat sijoitukset menevät vituroilleen ja tarkoitus on tehdä rahaa markkinoilla niin nöyrästi painotus takaisin sinne rahastoihin
Tämä heitto voisi vaatia jo vähän perusteluja alleen viittasinet siihen etf kuplaan mistä puhuttiin pörssien suunnassa?
Ehkä Amerikan markkinoista tämän argumentin voisin ostaakin mutta mitä nyt Helsinki 25 -indeksin 10 suurina yhtiötä katsoo, ei ne arvostustasot ko yhtiöissä mitään kamalan vakavia ole? (pl.Kone?)
Toki vähän riippuu mistä yhtiöstä puhutaan. Mutta noin niinkun keskimäärin?
En viitannut etf-kuplaan. Viittasin keskuspankkien löysään rahapolitiikkaan ja siitä seuranneeseen arvostustasojen nousuun.
Tähän joku väittää, ettei osakkeet ole kuplassa. Vastakysymyksenä kuitenkin, että jos oletetaan ohjauskoron nousevan vaikka “normaaliin” 2-3 prosentiin, niin miten käy osakkeiden arvostukselle, vaikka reaalitalous säilyisi tuolla korkotasolla nykyisellään. Osakkeiden arvostus tulisi luonnollisesti alaspäin. Arvostustasot on siis kuplassa siihen nähden, mikä tilanne olisi, jos keskuspankit eivät harjoittaisi ultrakevyttä rahapoltiikkaa. Normalisoituessaan rahapolitiikka aiheuttaisi painetta osakkeille.
Keskuspankit ovat siis saaneet kurssitasot koholle suhteessa siihen, mikä olisi arvostus ilman näin löysää rahapolitiikkaa. Kun tää arvostustasoihin vaikuttava rahapolitiikan komponentti lopulta joskus normalisoituu, niin osakkeisiin tulee tämän komponentin osalta laskupainetta. Tämä ei luonnollisestikkaan tarkota, että osakkeiden hinnat tulisi laskemaan. Mutta mitä usempi osakkeiden hinnanmuodostuksen kannalta olennainen komponentti saavuttaa tason, joka on yli normaalitason, niin sen enemmän laskupainetta (tai ainakin nousu on rajotetumpaa) tulevaisuudessa. Tämä kaikki siis päätee vaan reaalisesti ja nousu voi nimellisesti toki jatkuakkin vaikka hamaan tappiin asti.
Jos markkina määrittäisi hinnaksi 5e, mutta keskuspankkien toimien seurauksena hinta onkin 10e. Vaikka arvostustaso tunnuslukumittareilla olisi 10 eurolla pitkäaikasen keskiarvon tasolla, niin ollaanko silloin kuplassa? Mun näkemys on, että ollaan kuplassa, koska silloin ollaan reilusti vapaan hinnanmuodostuksen yläpuolella. Koska rahapolitiikan vaikutus välittyy reaalitalouteen rahotussektorin kautta, niin löysä rahapolitiikka kasvattaa omaisuuserien arvostusta enemmän kuin se kasvattaa reaalitaloutta. Tästä syystä ollaan kuplassa. Siitä voidaan toki keskustella kuinka paljon ollaan kuplassa.
Silloin ei tullut mieleenkään puhua kenenkään kanssa aiheesta kodin ulkopuolella. Kotona aiheesta puhuttiin ruokapöydässä.
Eli teistä on huomattavan paljon iloa ja seuraa - ja apuakin. Kiitos teille siitä 
Tästä porukasta löytyy samalla tavalla ajattelevia ja myös aivan virkistävän erilaisia perusteluja. Tottakai tietoa myöskin. Olen huomannut, että muihin analyyseihin, raportteihin ja artikkeleihin sitä suhtautuu nykyään eri tavalla. Kriittisemmin.
