Inderesin kahvihuone (Osa 10)

Monet foorumilaiset ja minä olemme laittaneet privaviestiä sekä olemme koettaneet herätellä. :frowning:

Ei ole mitään kuulunut. :frowning:

16 tykkäystä

Tulevatkohan arvostelut Tukholmasta Mestari Samuelinkadulta? :male_detective:

14 tykkäystä

Toivottavasti maapallon väestö kuihtuu nopeasti vähintään viidesosaan niin ehkä jotain toivoa tällä maapallolla… Ihmiset tehneet tästä semmoisen jäteläjän, tuhonneet meret muoveillaan ja sotkevat paikan kuin paikan. Ei haittaa yhtään että talous saa nokkiinsa. Ihminen on itsekäs otus.

9 tykkäystä

image

Ja tässä vielä yksi selittävä tekijä.

17 tykkäystä

Eli Inderes on siinä tapauksessa:

“Meripihkankeltainen, lämmin, puolikuiva, aprikoosinen, konjakkimainen, hennon toffeinen”

Lisään että Anora sijoittajat tietää mistä kyse.

3 tykkäystä

Lyhyellä tähtäimellä P1 ajatuksissa on pointtia. On kuitenkin hyvä muistaa vertailtaessa kehitystä keräily/ metsästyskulttuurista maanviljelykulttuurin kautta teolliseen kulttuuriin nykyinen käsitys on käsittääkseni muuttunut.
Yleensä kai ajatellaan, että kehitys on parantanut ihmisten ravinnonsaantiin vaadittavan työn määrää ja laatua. Uusien tutkimusten mukaan keräily/ metsästyskulttuurissa tehtiin vähemmän työtä ja vähempi työtunteja ravinnon saamiseksi kuin missään sen jälkeisessä kulttuurissa. Tämän edellytys oli kuitenkin selvästi pienempi väkiluku ( väestöntiheys). Eli kun tässä maapallon väkiluku pienenee, voimme palata takaisin keräily/ metsästyskulttuuriin ja viettää kissanpäiviä :slight_smile:

14 tykkäystä

Tekoälyn ja robotiikan rooli voi myös olla sopivasti ihmisiä työvoimana korvaava, eli jos ja kun väestö länsimaissa ja maapallolla vähenee, robotit hoitavat entistä enemmän hommia.

1 tykkäys

Tämä taitaa olla ainoa varteenotettava vastavoima syntyvyyskehitykselle. Mutta paljon pitäisi tekoälyjen ja robottien vielä kehittyä, että puuttuvat ihmiset pystytään korvaamaan. Ehkä AGI ja ASI pelastavat meidät?

1 tykkäys

En itse osaa itseäni edes mihinkään ideologiseen ruutuun parkkeerata. Jos puolueettomuus on ideologiaa, niin siinä olen vahvoilla. Varsinkin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin asioihin en ota kantaa, en kommentoi ja juon nyt mielelläni kahvia. Omaan kyllä yleisesti geopolitiikassakin isänmaalliseen massaan istuvia mielipiteitä, joten niiden ilmaiseminen tavalla tai toisella ei toisi lisäarvoa, kun yhteisymmärrys valtaosan kanssa on taattu ja väitelläkään tai haastaa ei vain jaksa.

Miten ideologia sitten vaikuttaisi parisuhdemarkkinoilla, todennäköisesti haluisin yhtä puolueettoman ja tylsän kumppanin, jolle omat asiat, budjetointi, sijoittaminen ja oma hyvinvointi on muuta maailmaa tärkeämpää. Sellainen meikkaamaton naapurinlikkanainen, kenen kanssa voisi hörppiä sitä kahvia palavan huoneen sisällä ja kuin yhteen ääneen stereo-efektillä sanoisimme ruokapöydän äärellä “this is fine” ja nauraisimme perään.

Mutta eihän sellaisia luonnollisia ja tylsiä naisia ole oikein tullut vastaan, eli pitkälti joudun tyytymään ihan tyytyväiseen poikamieselämääni jatkossakin, joten siinä ei sitten perheitäkään perustella.

7 tykkäystä

Juuri näin. Onkohan olemassa jotain laskelmaa, paljonko näihin paskakyliin on tungettu väkisin rahaa esim. vuosina 1980-2020? On väkisin yritetty pitää koko Suomea asutettuna ja palveltuna, vaikka se on käytännössä aivan mahdotonta.

Todella raivostuttava ajatuskin.

6 tykkäystä

Tämä on mielenkiintoista. Onko linkkiä tutkimukseen?
On tosiaan itselläkin se kuva, että syntyvyys/väkiluku lähti toden teolla kasvuun neoleettisen vallankumouksen yhteydessä. Kun maanviljely toi varmemman ja helpomman ravinnon, uskallettiin tuottaa enemmän jälkeläisiä kun ravintoa oli riittävästi. Nyt vaikka ravintoa on riittävästi (ainakin toistaiseksi) syntymättömyys perustuu länsimaissa muihin syihin, kuten eettiseen näkökulmaan. Siinäkin taustalla tuo synkän tulevaisuuden narratiivi.

1 tykkäys

Oletko itse esim sijoitustoiminnassa ottanut tätä ilmiötä huomioon? Mihin voi sijoittaa, jos ”kaikki” tulee semi-lähivuosikymmeninä olemaan lasku-uralla?
Sinällään kyllä vaikea olla eri mieltä seurannaisvaikutuksista valtiontalouteen.

Olen itse huomannut ainakin omassa tuttavapiirissä, että lasten saaminen on jätetty aika myöhäiselle ajalle, 35-40+ ikävuosiin. Kaikki pitää olla valmiina, ura, koti, ym. Harmi vaan, että biologia alkaa tuossa vaiheessa jo lyödä kapuloita rattaisiin.
Nuoremman polven kanssa 20-25 vuotiaana asiaa ei edes ajatella, joka on ehkä vielä huolestuttavampaa.

Itselläni on 3 lasta. Ensimmäisen syntyessä olin 22-vuotias. Meni melkein vuosikymmen, että omat kaverini ja samanikäiset sukulaiseni rupesivat saamaan lapsia. Huomasi myös tuota ensimmäistä päiväkotiin viedessä, ett muut vanhemmat siellä olisivat iän puolesta voineet olla melkein omia vanhempia.

Nuorena opiskelijana lapsen saaminen ei ollut oikeastaan hassumpaa. Hyvinvointivaltio maksoi kyllä auliisti paljon kaikkea enkä muista että taloudellisesti olisi oikeasti ollut tiukkaa. Toki taisi isovanhemmat vähän autella mutta apu oli tyyliin ”ostettiin teille käytetyt lastenvaunut”.

Onhan se nyt tietyllä tavalla hupaisaa käydä lasten synttäreillä ja kesteillä kaveriperheiden luona kun oma pikkuinen on yli 180-senttinen teini.

33 tykkäystä

En nyt valitettavasti löydä sitä alkuperäistä, mutta ainakin Hararin kirja “ihmisen lyhyt historia” kertoo tuosta ja googlettamalla Ylen " elämää kivikaudella". On kuitenkin huomattava, että kommentti oli tehty hiukan kieli poskella ( vaikka asian osalta pitäisi käsittääkseni faktat kohdallaan). Tämän takia en lähtenyt taustoja tarkastamaan. Suosittelen käymään Kierikkikeskuksessa Yli-Iissä.

5 tykkäystä

Tämä ajatus että metsästäjä-keräilijä aikaan tehtiin vähemmän työtä ravinnon saamiseksi ja elettiin leppoisammin oli ainakin Hararin Sapiens-kirjassa. Siinä maanviljely esitetään eräänlaisena “ansana” mihin ihmiset joutuivat aikanaan. Maatalouden tuoma stabiilimpi ja paikalta tuleva elanto salli hankkia lisää lapsia, joita piti ruokkia ja tämä toi taas enemmän töitä ja välillä tuli huonojakin vuosia, joten töitä painettiin kovasti. Satojen vuosien raatamisen jälkeen päästiin sitten ulos ansasta nykyiseen teolliseen yhteiskuntaan, missä ruoan tuottaminen ei enää vaadi suuria panoksia yhteiskunnalta. Kiitos menneille sukupolville tästä. :pray:

12 tykkäystä

Olis todellakin pitänyt jättää kuokkimatta. Se kun meni ja kuokki ne ojat sinne soille, niin suot kuivui ja nyt sitten maksaa miljardeja ennallistaa ne EU:n käskystä :unamused:
…tanan Jussi.

8 tykkäystä

Mutta Jussihan meni kyntämään suot pelloiksi joista toki saa nyt EU:n maataloustukia mutta tuet menee pappilalle joka kateellisena pakkolunasti Jussin elämäntyön.

4 tykkäystä

Itse kun sijoittelen suhteellisen lyhyitä ajanjaksoja pienehköihin yhtiöihin, niin megatrendit eivät ihan samalla tavalla vaikuta kuin pitkäjänteisesti maailmantalouden armoilla toimiviin suuryhtiöihin sijoittaneihin. Tai näin ainakin uskon.

Ne suurimmat haasteet tulevat sitten kun itse pitäisi jäädä eläkkeelle ja keho näyttää tältä:

Hoitopaikkoja ei silloin välttämättä enää ole, eläkkeen ja lääkäripalveluiden saaminen on epävarmaa ja markkinoilla valtava määrä lapsettomia vanhuksia, jotka ovat valmiita maksamaan koko omaisuutensa palveluista. Eli siis lähtökohtaisesti jos ei ole lapsia, niin sijoitussalkku pitäisi saada sellaiseen kokoluokkaan, että siitä voidaan kustantaa kaikki elämisen kulut. Mikäli ympärivuorokautisen hoivapaikan kulut ovat tulevaisuudessa vaikkapa 20 000 €/kk ja tähän päälle vaikkapa lääkärikuluja 2 000 €/kk, niin salkun olisi hyvä olla siellä 5-10 miljoonan euron kokoisena eläkeiässä, että vanhuus on turvattu. Hinnat voivat äkkiä nousta aivan poskettomaksi, kun kyseessä ovat niukkuushyödykkeet joita kaikki haluavat samanaikaisesti.

Kun tältä kantilta miettii, niin helpoimmalla varmaan pääsis jos pyöräyttäis muutaman mukulan lisää tulevaisuuden turvaksi :smiley:

22 tykkäystä

On tää jotenkin erikoista. Köyhä on Suomi ja ilmeisesti lähes kaikissa yli 100k autoissa mitä säännöllisesti näkee on kilometrin mittainen vekseli mukana. Miljoonan torpat ja nekin ilmeisesti maksimi lainalla.

Toisaalta ihan kivalta tämä tulos oman talouden kohdalla tuntuu. 15 vuotta sitten ei ollut kuin velkaa. Niin vain kasvatettiin muutama mukula, rakennettiin omakotitalo ja tehtiin kovasti töitä. Muksut jo aikuisia ja nettovarallisuus on ylimmässä 5%:ssa. Rahaa ei edelleenkään tunnu olevan ja en todellakaan pidä meitä millään lailla varakkaina, onnellisina kylläkin.

Ehkä tämä kertoo enemmänkin siitä että mahdollisuuksia on kun ei tolkuttomasti porsastele kulutuksen kanssa ja vielä kun onnistuu, ei pelkästään yritä.

24 tykkäystä

Olet selvästikin se henkilö, jota varten tämä opas on kirjoitettu :cowboy_hat_face:

1 tykkäys

Itselläni on nettovarallisuutta hädin tuskin v. 2023 tilastokeskiarvon verran. Ei siis paljon mitään.

Toisaalta kun asian suhteuttaa siihen, että alle kymmenen vuotta sitten aloitin käytännössä nollasta (=muutaman tonnin miinukselta itse asiassa) niin suunta on kyllä ollut oikea.

Koska suurimmalla osalla kansasta asunto näyttelee suurinta muuttujaa nettovarallisuuskeskustelussa, asettaa se eri paikkakunnilla asuvat keskenään hieman eri tilanteeseen. Meilläpäin 150k€ maksavat omakotitalot ovat pk-seudulla vähintään 400k€ hintaisia. Toki niitä varten otetaan sitten ihan eri kokoisia asuntolainojakin.

4 tykkäystä