Näemmä “suomalainen” tekstiilialakaan ei juhli. Ehkä suomalaiset eivät ole enää valmiita maksamaan lisähintaa siitä, että tavaroita tuotetaan Turkissa sekä Kiinassa, ja niille lykätään sitten perinteisen suomalaisen tekstiilibrändin logo:
Tuonkin lafkan piti jossain vaiheessa pörssilistautua.
Koetin tässä omatoimisesti laskea tuota Accenturelle tehdäkseni vähän kansainvälistä vertailua ja saan tulokseksi n. 130% viime vuoden luvuilla? Vapaa kassavirta oli n. 13% liikevaihdosta.
Tuo on kyllä yksi ongelmien keskittymä koko ala. Puolisoni ompelee sivutoimisena niin tullut seurattua suht läheltä tuota hommaa. Hassuin tilanne on noilla yksittäisillä ompelijoilla: tilaus näille brändikankaille olisi olemassa mutta noilla bränditaloilla on niin tiukka suoja immateriaalioikeuksissa ettei yksikään yritys saa mainostaa tekevänsä tuotteita heidän kuoseistaan. Eikä riitä ettei saa mainostaa. Ei saa myöskään lompsia Eurokankaaseen asiakkaan pyynnöstä ja ostaa sitä toivottua kangasta kuluttajahinnalla kun siitäkin voi saada asianajajan niskaansa. Tässä pelataan yksi segmentti asiakkaita suoraan ulos. Sen lisäksi kankaiden laatu laskee tasaisesti samalla kun hinnat kohoavat joka vuosi. Ei ihme että emoyhtiö on ongelmissa.
Kyllä amerikkalainen on nyt vapautunut. Hänen eläkekassansa on pienentynyt ja pick-upin hinta nousee.
Katselusuositus tälle ajankohtaiselle videolle (miksei kirjallekin lukusuositus), joka on erittäin ajankohtainen:
Ray Dalio:
I believe the world is changing in big ways that haven’t happened before in our lifetimes but have many times in history, so I knew I needed to study past changes to understand what is happening now and help me to anticipate what is likely to happen.I shared what I learned in my book, Principles for Dealing with the Changing World Order, and my hope is that this animation gives people an easy way to understand the key ideas from the book in a simple and entertaining way. In the first 18 minutes, you’ll get the gist of what drives the “Big Cycle” of rise and decline of nations through time and where we now are in that cycle. If you give me 20 minutes more to watch the whole thing, and I will show you how the big cycle worked across the last 500 years of history—and what the current world leading power, the United States, needs to do to remain strong.
I hope you find it valuable and look forward to hearing your thoughts.
En ehdi nyt katsoa tuota videota, mutta hiljattan Stubb piti puheen ja lyhyen kyselytilaisuuden London School of Economicsissa, jonka satuin nauhalta katsomaan Youtubesta. Varmaan samoista asioista on tuossa videossakin kyse? LSE:n tilaisuudessa Stubb mainosti omaa tulevaa kirjaansa joka myöskin koskee maailmanjärjestyksen muuttumista, ja tätä myöskin lyhyehkö puhe käsitteli. Kaikenkaikkiaan se myötäili aikapaljon mitä luin aikanaan esseestä The Metamodernist Manifesto, mikä on 2010-luvun alulta tällainen kuuluisa ja kirjoitus joka on vaikuttanut paljon esim taiteen alalla. Siinä haisteltiin että maailma oli jo siirtymässä tai osittain jopa siirtynyt post-modernista ajasta eteenpäin, jota essee nimitti metamodernismiksi.
Suosittelen kaikille tuon Stubbin maailmanjärjestystä koskevan puheen kuuntelemista, se löytyy Youtubesta. Ja tuon esseenkin lukemista suosittelen, tosin se ei ihan niin suoraa ole taloudesta.
Muokkaus: Tässä kyseinen video niille joita kiinnostaa. Se ei oikeesti ole 1h:40min-ish pitkä, vaan on jostain syystä kaks kertaa peräkkäin tossa.
Yhden vuoden osalta voi olla, että tuossa on aika paljonkin heiluntaa nettokäyttöpääomassa ihan vaan jo pelkästään kalenteripäivien ajoituksella (osuuko tilinpäätöksen viimeinen päivä viikonloppuun), minkä takia kannattaa lähtökohtaisesti katsoa ainakin paria vuotta. Accenturen kaltaisella jätillä tämän vaikutuksen luulisi olevan pienempi.
USA:ssa on ainakin hyvä huomioida, että share-based compensationilla voi olla iso merkitys. Share-based compensation näytti olleen accenturella vuonna 2024 21 % suhteessa liiketoiminnan kassavirtaan. Tämä on todellinen kulu osakkeenomistajille, mutta on toki hyvä huomioida, että niistä voi tulla myös rahaa sisään, mikä näkyy sitten rahoituksen kassavirrassa.
Lisäksi katoin, että aineettoman omaisuuden investoinneilla ei ole omaa riviä kassavirtalaskelmassa. Suurin osa Purchases of businesses and investments, net of cash acquired -erästä liittyy varmasti yritysostoihin, mutta siellä voi olla jotain muitakin aineettoman omaisuuden investointeja?
Erona IFRS-kirjanpitoon US GAAP:ssa operatiiviset vuokramaksut näkyvät jo liiketoiminnan kassavirrassa.
Täytyykin ottaa korvan taakse, että tekee tarkan selvityksen kassavirtalaskelman käyttäytymisestä IFRS vs US GAAP vs FAS. Mielenkiinnolla kyllä odotan, jos teet tarkempaa selvitystä Accenturen luvuista 
Jos osaat koodata ja kiinnostaa Inderesin alustan kehittäminen, niin meidän tiimi hakee devaajaa! Työsuhde-etuna toimistolla saa vertaistukea, olkapäätä ja sparria pörssin heiluessa 
Saa jakaa tutuille ja tuntemattomille!
Pörssiromahduksilla on useimmiten joku nimi. On finanssikriisi, IT-kupla (/dotcom-kupla/teknokupla), koronakriisi jne.
Varmaan tällekin meneillään olevalle kriisille joku nimi muodostuu, mutta en ole vielä sellaiseen törmännyt. Toki saa nyt nähdä kuinka kummallinen ja pitkäkestoinen häiriö tästä markkinoille saadaan. Nimi muotoutuu vähitellen sen mukaisesti. Trump-kriisi tämä toistaiseksi on 
“Tariff tantrum”, koska eräs johtaja käyttäytyy uhmaikäisen tavoin? 
Tai “Trump dump”.
Jos Trumpin tavoite on heikentää Dollaria, niin miksi ne ei vaan paina lisää rahaa? Tuntuisi jotenkin helpommalta kuin täysi sekoilu.
Sillä ei saa kiusattua muita, eikä myöskään julistettua omaa erinomaisuutta. Rahan painamisella syy inflaatioon on varsin yksiselitteisesti hallinto, kun taas kauppasodasta voi syyttää muita.
Edelleen kaiken selittely positiiviseen suuntaan jatkuu ylätasolla foorumilla. Lukekaa tämän lainauksen jälkeiset viestit.
Kovasti haluaisi ja jatkuvasti vauhkoaakin asiasta, mutta kun ilkeä Jerome se vain miettii inflaatiota.
Oranssi painajainen? Tulevaisuus näyttää. Toisaalta onhan vielä toivoa että herra mielensä muuttaja päättääkin ettei pörssikurssien romahdus ole hyvä hänelle itsellekään? Mutta tuskin.
Kyllä on täällä Inderes foorumilla tunteiden vuoristorataa saanut seurailla sivusta viimepäivät tulleihin liittyen. Vieläköhän jatketaan tulleilla vai palataanko piakkoin Ukraina aiheisiin? Tai kenties olisiko jotain uutta tarjolla seuraavilla viikoilla 
Anteeksi keskeytys, jatketaan 
Tässä on @Markku_Kurtti:n tuore kirjoitus.
Can we find inflation hedges in the stock market?
The answer is yes—at least to some extent.
We find that certain industries, particularly those related to resource equities, have historically offered some protection against high inflation levels. In periods when inflation was largely driven by oil and energy crises, these industries also hedged against rising inflation.
A more robust hedge, however, can be found through a combination of value and momentum factors. This factor portfolio provides consistent protection against high inflation across all tested horizons, ranging from one to five years.
Kiitos tiedosta, pohjat on siis nähty 
Eilen vielä oli hetki, kun piti kauhoa pää märkänä. Ei selvästikkään ole helppoa tää sijoittaminen, kun noin paljon mieli ailahtelee.
