Mun mielestä Zaptec on hyvä esimerkki siitä että isommissa lakuissa jopa paremmat yhtiöt ottavat takkiin vaikka ei ole mitään syytä. Zaptecin suositushinnat on REILUSTI yli nykyisen arvon ja kasvu on lähitulevaisuudessa aivan jäätävän hyvä verrattuna arvostukseen, itse en ole ostanut lisää koska on jo suurin omistus omassa sakussa sekä on ollut muuta ostettavaa joten käteinen ei riitä kaikkeen. Mutta pysykääpä vaan kelkassa mukana niin parin vuoden päästä viodaan taputella toisiamme selkään oikein kunnolla.
5 tykkäystä
Kyllä, mutta kun käytännössä sanottiin, että vain hypeosakkeet on tullut alas, koska indeksit eivät ole paljo korjanneet.
Nyt kun ei viikonloppuna tarvitse niin paljoa murehtia osakkeista niin tämän päivän aiheenani on: mistähän johtuu kun en foorumilla saa valittua (ainakaan puhelimella) jotain tiettyä viestiä joka näkyy viestissäni/mihin haluan siis antaa vastauksen? Eikös se pitäisi ihan sen viestin alakulmassa olevasta mustasta nuolesta onnistua mutta itsellä sen kautta ei ainakaan viestiini tule, ennen on kyllä toiminut mutta nyt jotain sekoillut.
En tiedä johtuuko tyhmyydestä vai joku foorumin/puhelimen bugi 
Edit: Eli lyhyesti kuten aiemmassa viestissä Tume1 on vastannut Vodel1:lle
Itselläni ei puhelimessa vastattava viesti näy kirjoittaessa, ainoastaan yläreunassa tuo kenelle on vastaamassa
Jos haluat lainata tekstin kokonaan tai vaan osan, niin sitten pitää maalata se ja valita siitä lainaa.
Noin se itselläkin näkyy mutta ei näy lopulta kun olen kommentin laittanut että vastaus olisi mennyt (ainakaan itselle)
Ei siis tule tota merkkiä että olisi viesti mennyt ja voi katsoa mihin viestiin on vastauksen laittanut, kyllä tässä tulee jo tyhmä olo 
2 tykkäystä
Kamux-ketjusta:
Tuohenpolttaja vastasi muuten erinomaisesti alkuperäisen kysyjän ihmettelyyn omasta pääomasta, mutta sijoituspalstoilla joskus unohtuu se, että sijoittaminen ei - järkevyydestään huolimatta - ole välttämättä kaikkien järkevien ihmisten harrastus. Osa haluaa vain sijoittaa, ei harrastaa.
Ei hifistelyssä ole mitään vikaa, mutta samalla lailla ymmärrän ihmistä joka menee hifiliikkeeseen ja sanoo: “fyffee on xxxx euroa, ja pitää saada hyvät tstydeemit olohuoneeseen, kiitos”.
Voihan sitä lukea vuosikymmeniä hifilehtiä, mutta kaikkia ei kiinnosta…
… en siis kritisoisi ihmistä, joka sijoittaa vaikkapa järkevään ETF:ään, tai Seligsonin Phoebukseen tai peesaa Inderesin mallisalkkua - tietämättä yhtään tunnuslukua…
4 tykkäystä
Nyt kun Jenkeissä on hyväksytty uusin tukipaketti, tulee mieleen aiemminkin pohdituttanut kysymys, josta ei ole sattunut silmään analyysia: onko tällä loputtomalla rahan “painamisella” (ei kai sitä oikeasti ole tarvetta painaa, nollia vain taseeseen) millainen merkitys valtioiden keskinäisen varallisuusaseman/kilpailukyvyn kannalta? Jos valtio A lisää valuuttansa määrää 5 %, miten se heijastuu esim. valuuttamarkkinoilla ja suhteessa valuutan arvoon? Eli pitääkö EKP:n ihan jonkun pariteetin vuoksi painaa rahaa samassa tahdissa, vai ajatellaanko vain, että inflaatio hoitaa asian?
Sorry, tämä on varmasti sarjassamme tyhmiä kysymyksiä (tai vähintään sellainen, jota kysytty sata kertaa aiemminkin), mutta tunnustan auliisti tyhmyyteni! 
7 tykkäystä
Jätän tämän vain tähän kaikille Ark Cathie wood faneille.
[Chasing Top Fund Managers - YouTube]
(Chasing Top Fund Managers - YouTube)
1 tykkäys
Rahan painaminen on huono metafora sille tavalle, jolla keskuspankit laskevat liikkeelle rahaa. Lähdetään ensin liikkeelle siitä, mitä raha on: rahaksi lasketaan likvidi omaisuus, mihin määritelmään mahtuvat käteisen lisäksi tietyt lyhytaikaset velat. Rahan liikkeelle laskeminen siis lisää likdiditeettiä. Yritykset puolestaan saavat tuota rahaa ottamalla velkaa. Jos velka on ehdoiltaan pitkäaikaista, liikkeelle laskettu “raha” ei olekaan rahaa.
Siispä se, mitä keskuspankit itse asiassa tekevät on velan lisääminen taloudessa. Kun pankit myöntävät lisää velkaa omavaraisuusasteillaan, ne moninkertaistavat keskuspankin luoman velan. Liikkelle laskettua rahaa vastaan siis on syntynyt yhtä suuri velka, eikä “nettorahaa” näin ollen ole luotu lisää, eikä rahan (liikeellä olevan likviditeetin) luominen näin ollen automaattisesti lisää inflaatiota, koska sitä vastaa yhtä suuri velka.
Tästä tulee kuitenkin ongelma esimerkiksi, jos velkaa ei maksetakaan takaisin. Silloin raha vähenee toisesta taskusta kuin mihin sitä suuren likvideteetin salliessa lainattiin.
2 tykkäystä
Ja taskujen koko on hauskan käänteinen. Velkaa on enemmän kuin rahaa mistä lainataan. Maallikkonäkökulmasta nollasummapelin romuttaminen mahdollistaa koko lähihistorian jatkuneen globaalin kasvun, kun lasketaan taskujen määrä eikä tilavuutta ja hyödynnetään maailmaa jonka juuriresurssi on energia. Disclaimer: ei ole sijoitussuositus eikä kehotus jättää velkoja maksamatta.
1 tykkäys
Ei sulla ois linkkiä heittää?
Toki ymmärrän Fiat-rahan tulevaisuudessa muuttavan muotoaan (näillä näkymin), mutta määritelmällisesti toi “pitkäaikainen raha ei ole rahaa” ei kuulosta mitenkään loogiselta…
Toistaiseksi ei esim Euroopassa ole vielä sovittu siitä, että valtioiden lainat muutetaan satavuotisiksi ja bullet ja nollakorkoisiksi, mutta siihenkö viittaat?
Mistä tulee sanonta Fiat-raha?
Viittaan ihan vanhasta muistista kansiksen perusopintoihin, joissa määriteltiin raha vaihdannan välineeksi, johon lasketaan käteinen ja lyhytaikaiset saatavat. Rahan määrää lisättäessä ei siis kansantalouden omaisuus vielä “dilutoidu” kuten vaikkapa lisättäessä osakkeiden määrää yhtiössä, koska kansantaloudessa liikkeellä oleva raha ei ole vastine kansantalouden kaikelle varallisuudelle. “Jos se ei ole likvidiä, se ei ole rahaa”. Niinpä keskuspankki ei suoraan päätä paljonko liikkeellä on rahaa. Siitä päättävät pikemminkin lainoja antavat liikepankit. Laskemalla korkotasoa keskuspankki kyllä kannustaa liikepankkeja antamaan lainoja pienemmällä tuotto-odotuksella.
Ostamalla markkinoilta “tyhjästä luodulla” rahalla yritysten velkakirjoja (jotka eivät ole rahaa, mutta joiden arvo on mitattivassa rahassa), keskuspankit voivat myös lisätä markkinoiden likviditeettiä, eli rahan määrää.
Mutta jos pankit laskisivat liikkeelle rahaa ilman mitään vastinetta, edes velkaa, ja antaisivat sen vaikkapa valtiolle, se kyllä dilutoisi rahan arvoa välittömästi.
Saa olla eri mieltä ja korjata joka tuntee asian paremmin.
3 tykkäystä
Toi mua häiritsee kovasti: nimenomaan keskuspankin vakavaraisuusmääräykset määrittelevät sen, paljonko pankit voivat antaa lainaa.
Hämärän käsitykseni mukaan suhdeluku on ollut “satanen oikeaa Fiat-rahaa, lainoja tonnilla” enkä todellakaan tiedä sitä, onko tämä muuttunut viime vuosina…
Latinasta. Ihan hebreaa myös Lontooksi.
“let it be done”
Keskupankeilla ei ole vakavaraisuutta. Liikepankeilla on. Jos liikepankin vakavaraisuusvaatimus on 10%, se voi kymmenkertaistaa keskuspankin sille lainaaman rahan tuosta noin vain. Jos niitä rahoja ei saada takaisin, huonompi juttu monelle. Tästä kyllä kannattaakin olla huolissaan.
Sääntelystä riippuen tässä voi muodostua myös luototusketju, missä pankki lainaa rahaa toiselle rahoituslaitokselle, joka lainaa sen vielä edelleen. Periaatteessa näin rahan määrä satakertaistuisi. Näin muistaakseni syntyi Kaakkois-Aasian talouskriisi 1990-luvun lopulla.
Vahva väite. Viime kädessä verotusoikeus tuo sitä takametsää…
Keskupankeilla ei ole verotusoikeutta, eika esim. EU omista EKP:tä. Eikä USA:n valtio omista Fediä.
Täähän on fakta. Mitä omituista siinä on? Näin länsimainen pankkijärjestelmä toimii…
2 tykkäystä