Nyt kun Jenkeissä on hyväksytty uusin tukipaketti, tulee mieleen aiemminkin pohdituttanut kysymys, josta ei ole sattunut silmään analyysia: onko tällä loputtomalla rahan “painamisella” (ei kai sitä oikeasti ole tarvetta painaa, nollia vain taseeseen) millainen merkitys valtioiden keskinäisen varallisuusaseman/kilpailukyvyn kannalta? Jos valtio A lisää valuuttansa määrää 5 %, miten se heijastuu esim. valuuttamarkkinoilla ja suhteessa valuutan arvoon? Eli pitääkö EKP:n ihan jonkun pariteetin vuoksi painaa rahaa samassa tahdissa, vai ajatellaanko vain, että inflaatio hoitaa asian?
Sorry, tämä on varmasti sarjassamme tyhmiä kysymyksiä (tai vähintään sellainen, jota kysytty sata kertaa aiemminkin), mutta tunnustan auliisti tyhmyyteni!
Rahan painaminen on huono metafora sille tavalle, jolla keskuspankit laskevat liikkeelle rahaa. Lähdetään ensin liikkeelle siitä, mitä raha on: rahaksi lasketaan likvidi omaisuus, mihin määritelmään mahtuvat käteisen lisäksi tietyt lyhytaikaset velat. Rahan liikkeelle laskeminen siis lisää likdiditeettiä. Yritykset puolestaan saavat tuota rahaa ottamalla velkaa. Jos velka on ehdoiltaan pitkäaikaista, liikkeelle laskettu “raha” ei olekaan rahaa.
Siispä se, mitä keskuspankit itse asiassa tekevät on velan lisääminen taloudessa. Kun pankit myöntävät lisää velkaa omavaraisuusasteillaan, ne moninkertaistavat keskuspankin luoman velan. Liikkelle laskettua rahaa vastaan siis on syntynyt yhtä suuri velka, eikä “nettorahaa” näin ollen ole luotu lisää, eikä rahan (liikeellä olevan likviditeetin) luominen näin ollen automaattisesti lisää inflaatiota, koska sitä vastaa yhtä suuri velka.
Tästä tulee kuitenkin ongelma esimerkiksi, jos velkaa ei maksetakaan takaisin. Silloin raha vähenee toisesta taskusta kuin mihin sitä suuren likvideteetin salliessa lainattiin.
Ja taskujen koko on hauskan käänteinen. Velkaa on enemmän kuin rahaa mistä lainataan. Maallikkonäkökulmasta nollasummapelin romuttaminen mahdollistaa koko lähihistorian jatkuneen globaalin kasvun, kun lasketaan taskujen määrä eikä tilavuutta ja hyödynnetään maailmaa jonka juuriresurssi on energia. Disclaimer: ei ole sijoitussuositus eikä kehotus jättää velkoja maksamatta.
Toki ymmärrän Fiat-rahan tulevaisuudessa muuttavan muotoaan (näillä näkymin), mutta määritelmällisesti toi “pitkäaikainen raha ei ole rahaa” ei kuulosta mitenkään loogiselta…
Toistaiseksi ei esim Euroopassa ole vielä sovittu siitä, että valtioiden lainat muutetaan satavuotisiksi ja bullet ja nollakorkoisiksi, mutta siihenkö viittaat?
Viittaan ihan vanhasta muistista kansiksen perusopintoihin, joissa määriteltiin raha vaihdannan välineeksi, johon lasketaan käteinen ja lyhytaikaiset saatavat. Rahan määrää lisättäessä ei siis kansantalouden omaisuus vielä “dilutoidu” kuten vaikkapa lisättäessä osakkeiden määrää yhtiössä, koska kansantaloudessa liikkeellä oleva raha ei ole vastine kansantalouden kaikelle varallisuudelle. “Jos se ei ole likvidiä, se ei ole rahaa”. Niinpä keskuspankki ei suoraan päätä paljonko liikkeellä on rahaa. Siitä päättävät pikemminkin lainoja antavat liikepankit. Laskemalla korkotasoa keskuspankki kyllä kannustaa liikepankkeja antamaan lainoja pienemmällä tuotto-odotuksella.
Ostamalla markkinoilta “tyhjästä luodulla” rahalla yritysten velkakirjoja (jotka eivät ole rahaa, mutta joiden arvo on mitattivassa rahassa), keskuspankit voivat myös lisätä markkinoiden likviditeettiä, eli rahan määrää.
Mutta jos pankit laskisivat liikkeelle rahaa ilman mitään vastinetta, edes velkaa, ja antaisivat sen vaikkapa valtiolle, se kyllä dilutoisi rahan arvoa välittömästi.
Saa olla eri mieltä ja korjata joka tuntee asian paremmin.
Toi mua häiritsee kovasti: nimenomaan keskuspankin vakavaraisuusmääräykset määrittelevät sen, paljonko pankit voivat antaa lainaa.
Hämärän käsitykseni mukaan suhdeluku on ollut “satanen oikeaa Fiat-rahaa, lainoja tonnilla” enkä todellakaan tiedä sitä, onko tämä muuttunut viime vuosina…
Keskupankeilla ei ole vakavaraisuutta. Liikepankeilla on. Jos liikepankin vakavaraisuusvaatimus on 10%, se voi kymmenkertaistaa keskuspankin sille lainaaman rahan tuosta noin vain. Jos niitä rahoja ei saada takaisin, huonompi juttu monelle. Tästä kyllä kannattaakin olla huolissaan.
Sääntelystä riippuen tässä voi muodostua myös luototusketju, missä pankki lainaa rahaa toiselle rahoituslaitokselle, joka lainaa sen vielä edelleen. Periaatteessa näin rahan määrä satakertaistuisi. Näin muistaakseni syntyi Kaakkois-Aasian talouskriisi 1990-luvun lopulla.
Ei ole hyväksytty. Paketti meni läpi Housesta, ja vaatii vielä kongressin hyväksynnän.
Tähän riittäisi 51 ääntä, nyt kun sitä yritetään viedä läpi “budjettipakettina”.
Ongelma on se, että pakettiin sisältyy 15 taalan minimipalkka, ja valvova viranomainen on jo antanut päätöksen, että se ei ole asia joka voidaan käsitellä “budjettipakettimenettelyssä”, jossa yhdenkin äänen enemmistö riittää paketin hyväksyntään.
Tarttis siis joko saada 60-40 äänestystulos (ei tule tapahtumaan), tai muuttaa äänestettävän paketin sisältöä siten, että minimipalkkakohta poistetaan. Ja jos paketin sisältöä muutetaan siten, että demokraatit saavat sen äänestettyä kongressissa läpi 51-50 enemmistöllä, pitää se vielä palauttaa uuteen House äänestykseen.
