Hieno kirjoitus, paljon yhtäläisyyksiä omiin pohdintoihin. Sellaisen voisin vielä heittää jatkoksi, että riskinottohalun puute ilmenee monen kohdalla myös siinä, että kun on koulu käyty ja saatu työ, niin siihen asetutaan eläkettä (=hautaa) odottamaan ilman sen kummempaa halua edetä uralla tai vaihtaa alaa.
Toimisivatkohan työmarkkinat paremmin, jos esimerkiksi viiden tai vaikkapa kymmenen vuoden välein aina haettaisiin jotain uutta? Tai että vaikkapa 25-vuotiaaksi olisi ihan jees olla suorittavan portaan töissä, mutta sitten pitäisi löytää motivaatio siirtyä muuntyyppisiin tehtäviin (ja hyödyntää saatua arvokasta käytännön kokemusta!). Avaisiko tämä nuorille parempia mahdollisuuksia työllistyä? Opiskelumahdollisuuksia, vieläpä niin muotoiltuna, että onnistuu kokopäivätyön ohessa, on maa valtoimenaan, kun vain hetken aikaa etsii.
Mutta helpompihan se on sohvalla istua. Tai, kauniimmin sanottuna, ehkäpä yksi riskinottohalua vähentävä tekijä on (perhe)asumisen hinta. Jos siinä 25 v iässä on satojentuhansien lainat päällä, niin se kummasti hillitsee muutoshaluja.
Ihan hyvä välillä kaivaa faktoja esiin (muista laittaa lähde myös ) niin saa rikottua näitä myös oikeistolla syvällä istuvia ajatuksia mm. valtion jatkuvasti kasvavasta henkilömäärästä. Poterot ne on kummallakin puolella @vv_12
Tuossa mietin voiko olla noin suuri pudotus, mutta osittain ainakin syynä yliopistojen henkilömäärien poistot tilastoista, onko mahdollisesti muitakin pienempiä kokonaisuuksia siirretty muualle?:
Edit: Hauskasti aina saadaan tosiaan tilastot näyttämään miltä halutaan, 2018 → 2019 kasvua, ja jäänyt pois maininta ainakin tuosta yhdestä isosta henkilömäärän siirrosta.
Henkilöstömäärästä liikkuu aina kaikenlaisia huhuja. Mitä itse olen katsonut, niin aika paljon on rekrykieltoa ja ei täytetä eläkkeelle jäävien paikkoja, että sinällään henkilöstömäärän junnaaminen osuu yksiin hyvin rajallisten havaintojeni kanssa.
Työntekijämäärä on kyllä siinä mielessä juuri tällainen tarkoitushakuinen tunnevetoinen tyhjä argumentti, että se ei yksinään kerro lopulta mitään. Henkilöstökulut voisivat kertoa jo jotain, mutta nuppimäärää voi manipuloida suuntaan tai toiseen vaikka ulkoistuksilla. Mutta nuppimäärää päivittelemällä saadaan luotua tarina siitä, että: “Siellä niiden elättien määrä kasvaa!”
Käsittääkseni valtiontalouden ongelmana on ollut enemmänkin se, että tulonsiirrot kasvavat (koska työllisyysaste on niin pieni ). Sitten tulee enempi mutulla, mutta ymmärtääkseni hallinnon osuus on myös kasvanut. Muistelisin tätä joskus katselleen ihan budjettitasollakin, mutta toki siellä on voinut raportointistandarditkin muuttua. Hallinnon paisuminen on myös niin tunnepohjainen argumentti, että en hirveästi yllättyisi, jos se paljastuisi ainakin osin tällaiseksi rakennetuksi argumentiksi, joka ei lopulta kerro todellisuudesta kovinkaan paljoa.
Edit. Niin ja samaan roskakoriin voi heittää termin “rakenteelliset uudistukset”, joka on ehkä syöpäisin argumentti, mihin olen ns. “omaa kuplaani” edustavien toimesta törmännyt. Ärsyttää lähes yhtä paljon kuin eriarvoistuminen ja talkoisiin osallistuminen. Asioita, jotka voivat tarkoittaa ihan mitä tahansa ja jotka koitetaan jättää tarkoituksellisesti määrittelemättä, jotta vetoaisi paremmin tunteisiin ilman faktojen pilaavaa vaikutusta.
Haa! Tilastot, ne kun osaava saa näyttämään aina sellaiselta kuin haluaa. Kuten vuosittain toistuvat operaattoreiden paras kuuluvuus tutkimukset, joissa eroa muutama prosentti, mutta kun tarpeeksi isolla zoomilla esittää palkkeja niin kyllähän niissä ero näkyy
Valtsikalaisena minulla on monet tutut päätyneet julkiselle puolelle töihin ja hieman sama käsitys myös itselläni, että työmäärää piisaa, mutta samalla toteutetaan budjettikuria ja leikkaamista jatkuvasti. Etenkin nuorelle työmäärä voi olla läkähdyttävä, samalla kun vanhemmat virkahenkilöt syövät pullaa (nooh missäpä tätä ei olisi ).
Yksityisen sektorin osuus työllistyneistä on kasvanut hissukseen jo 30 vuotta:
Valtion henkilöstömäärä tulee vähenemään jatkossakin. On pakkokin vähentyä Suomen nykyisellä ikärakenteella. Ratkaisun avaimia ovat erilaiset digitalisoinnit, joista Goforet ja kumppanit hyötyvät. Varmaan joka virastossa on käynnissä kaikenlaisia digitalisointihankkeita. AI-hanke Aurora lienee kaikista suurin hake tällä hetkellä.
Jep. Ja lisäksi, jos nyt vaikka puiston kunnossapitäjät ovat ennen olleet valtiolla töissä (en tiedä ovatko olleet) ja nyt toimivat yksityisen firman kautta, jolta valtio ostaa palvelua (en tiedä onko näin), niin mikä on tilanne? Ja mitkä kaikki pitäisi laskea piilotyöntekijöiksi julkiselle? Tiedon koodarit, jotka vääntävät uusia järjestelmiä terveydenhuollolle? Miksi, miksi ei? Entä onko ongelma, jos lääkäreitä tai opettajia on nyt enemmän, kuin ennen? Miksi, miksi ei?
Tulee vähän sama homma, kun puhutaan homogeenisesti osakemarkkinoista. Tarkoitetaanko SPAC:eja, vai yli 100 vuotta toimineita kaivosyhtiöitä? Tarkoitetaanko julkisella sektorilla opettajia vai museolautakuntaa? Tarkoitetaanko Euroopalla Viroa vai Italiaa? Mitä siis tarkoittaa, jos laitetaan kuntoon osakemarkkina, julkinen sektori tai Eurooppa?
On äärimmäisen vaikeaa tuhota uskottavuuttaan nopeammin kuin tarjoamalla helppoa ja toimivaa ratkaisua monimutkaiseen ongelmaan. Teoriatasolla on toki ihan mahdollistakin ratkaista ongelmia helposti. Esim. “Jos kaikki ihmiset muuttavat tulevan yön aikana ajattelu- ja toimintatapojaan, niin…”, mutta miten tämä muutos ajateltiin toteuttaa käytännön tasolla? Olen muuten itse syyllistynyt tähän helppojen ratkaisujen tarjoamiseen lukemattomia kertoja ja sortunen siihen jatkossakin, mutta toivottavasti vuosi vuodelta harvemmin.
Yritin tässä kaivella, mutta en heti löytänyt statseja. Käsittääkseni valtio on ulkoistanut paljon toimintoja ja keskittynyt yhä enemmän asiantuntijahommiin itse. Se selittänee osan työpaikkojen määrän laskusta viime vuosikymmeninä.
Mut joo, se menee jo monimutkaiseksi jos miettii mitä kaikkea pitäisi lopulta laskea julkisen puolelle ja mitä ei. Se elää niin symbioosissa muun talouden kanssa lopulta.
Palveluja on paljon myös ulkoistettu,enkä väittänytkään sen kasvaneen, vertasin vain Saksaan. Ulkoistaa voisi vaikka lisää, ensin esim. hankintatoimi, siis minun mielestä. Hyvää keskustelua ja siihen voisi lisätä se porukka joka on EU:ssa töissä jonka kuluja tässä myös maksetaan. Puoliso on ollut töissä valtiolla koko ikänsä, joten jotain perspektiiviä tähän on ja mitä työmääriin littyy, kuorma taitaa olla melko suuri alemmalla tasolla organisaatioissa ja vähenee melko lailla ylöspäin mentässä, voi korreloida yksityistäkin sektoria, mutta emme maksa heidän kulujaan veroissa, siinä se ero.
On hienoa jos olette tyytyväisiä tuohon henkilöstörakenteeseen mikä valtiolla tällä hetkellä on, kaikki varmaan eivät ole.
Jeep… Kun katsoo sosiaaliturvamenoja (yhteensä n. 70 miljardia euroa tai 30 % BKT:sta), niin vanhuuteen liittyvät menot ovat se paisuva kuluerä. Kaikki muu mörnii paikallaan tai niiden kokoluokka on ihan eri hehtaarilla, paitsi sairaus ja terveysmenot:
Nämä siis ihan havaintoina. Kaikki varmasti toivovat aina ja ikuisesti tehokkaampaa julkista sektoria, joka selviäisi tehtävistään ilman turhia mutkia. Mutta nuo henkilöstömenot eivät taida olla se ykkösongelma, kun katsoo numeroita vaikka tottakai jokainen euro ratkaisee veronmaksajan vinkkelistä.
Ekonomisti Risto Vaittisella oli kans Tvitterissä hyvä pointti, että Suomi elää jo keskellä massiivista väestön vanhenemista mikä jo nyt rapauttaa talouskasvua.
Tämä chartti havainnollisti hyvin eroa vaikkapa Ruotsiin. Vaikka meidän tuottavuuskasvu olisi nolla, olisi Suomen talous silti n. 8 % nykyistä suurempi jos meillä olisi samalla tavalla kasvanut työvoima, kuin Ruotsissa.
Toki tällä on eri implikaatioita mihin ei tarvitse rennossa kahvihuoneessa mennä, mutta kun aina parjataan Suomen heikkoa kehitystä niin ottaisin tämän huomioon. Ja tämä väestökehitys näkyy hyvin nykyisissä vajeissakin sekä paisuvissa vanhuusmenoisssa.
Väestön vanheneminen on tosiaan tapahtumassa nopeasti. Tässä on hyvä huomioda, että siinä missä +65 väestö kasvaa kovaa kyytiä, niin korkeammat ikäsegmentit kasvavat prosentuaalisesti vielä nopeammin. Ja vanhemmilla ikäryhmillä vanhuuteen ja terveyteen liittyvät menot henkilöä kohden kasvavat rajusti. Poimin muutamia lukuja tilastokeskukselta:
) niin saa rikottua näitä myös oikeistolla syvällä istuvia ajatuksia mm. valtion jatkuvasti kasvavasta henkilömäärästä. Poterot ne on kummallakin puolella 
