Joskus käy analyytikoillakin pikkusia virheitä, kun arvottavat yhtiöitä. Tänään esim. JP Morganin analyytikolta:
” JPMorgan’s Lecubarri argued the rationale for buying these stocks is a losing strategy. Investors are paying top dollar for these highflying growth stocks because the expected near-term earnings growth is so high, which can offset any valuation decline. Lecubarri listed a few growth stocks—none above $4.8 billion market capitalization—with enormous earnings potential. One was [Catena Media] worth $3.8 billion, that analysts expect to grow earnings per share by 171% in 2021. Buyers see “pie in the sky,” Lecubarri said. His data show share-price underperformance of such growth stocks in the year following extraordinarily high earnings growth.
Ei osannu muuttaa SEK dollareiksi, hups. Todellinen valuaatio n. $450m. Varmasti vaikea ymmärtää, ettei kaikki ole dollareissa ja tuloksenki kun yhtiö erehtyy euroissa ilmoittamaan.
“Eduardo Lecubarri is the European Small & Mid-Cap Strategist, and Global Head of Small/Mid-Cap Equity Strategy at J.P. Morgan, a position he has held since 2011 after serving as the European Mid strategist since 2007”
Tuota nimitystä on kritisoitu tai ymmärretty ennenkin väärin. Ei tietenkään ole edes mahdollista että sääntö toteutuu aina tasan 80/20 periaatteella. Joskus se voi olla 80/5 tai 90/30, ei sen summan tarvitse olla tasan 100. Yhtä kaikki periaate on silti toimiva, vaikka tuo 80/20 nimitys johdattaakin jotkut väheksymään koko asiaa.
Siitä huolimatta ettei tämä hetkauta kaikkia, tämä periaate on innostanut viisaita ihmisiä tutkimaan tätä ilmiötä suuresti tai käsittelemään aihetta myös Pareton jälkeen. Kuuluisimpia lienee fyysikko Derek J. de Solla Price (1922-1983) joka on kehittänyt mm ”Price’s law” tai ”Price’s model”, jota usein yhdistellään tuohon Matteus-vaikutukseen tai ”miksi rikkaat rikastuu” -ajatteluun. Price muunmuassa on huomannut, että työyhteisöissäkin työn suurimman tuottavuuden takana on vain muutama työntekijöitä useiden joukosta. Muutama prosentti työntekijöistä vastaa 50% aikaansaadusta työstä. Hän kuvaa ideaansa L-kirjaimella, missä pystyviiva kuvaa tuottavuutta ja lyhyempi vaakaviiva tuottavuuden tekijöitä. Ei välttämättä 20/80 mutta sama periaate. Mielestäni todella kiehtovaa kaikin puolin.
Miksi edes otin tämän esille? Vain ja ainoastaan yhdestä syystä; kun puhutaan ja ihmetellään, miksi vain muutama osake vastaa kokonaistuotosta, haluan ystävällisesti sanoa että kyseessä ei ole mikään uusi juttu, sijoittajille suunnattu kiusanteko, markkinoiden asiantuntijoiden oivallus tai puhdas sattuma, vaan kaiken taustalla on jokin jo kauan sitten ja paljon tutkittu luonnonlain kaltainen mikä todellakin olisi hyvä huomioida kun aihetta käsitellään.
*ajatuksen virtaa * Viimekädessä sijoittavat (pääomallensa tuottoa hakevat) tahot päättävät mikä pörssiyritys nousee ja mikä ei. Määrittyykö “laadukas” sen mukaisesti mikä medianäkyvyyden ja tuottavan liiketoiminnan kautta sitoo itseensä eniten pääomaa? Vai kurssin muutos (millä aikajaksolla)? Onko pienemmän valuaation yritys vähemmän laadukas, vaikka sen katetuottoprosentti olisi kaikkia muita suurempi (ehkä kyseessä skaalautumaton liiketoimintamalli)? Entä negatiivista tulosta tekevä valtavan valuaation omaava jättiläinen, jonka valuaatio oikeutetaan “mahdollisella Total Addressable Marketilla tulevaisuudessa”? Lisäksi löytyy korkeariskisiä (ja sen myötä korkeamman tuottomahdollisuuden omaavia) yrityksiä juniorikaivoksista, ei-vielä-FDAn-hyväksymiin lääkefirmoihin, mihin laatuluokkaan nämä kuuluisivat?
Varmaan periaate tuossa nimenomaan ydin. Kun maailma elää yhtiöt itsensä eikä pörssin (lue x salkun) näkökulmasta. Turhaa ei kaivata.
Siksi koetan itsekin kulkea sijoittaessa käsi ojossa Occamin partaveistä (Einsteinin hiomakivellä toki viilattua) pidellen. Yhtä selitysvoimaisista teorioista yksinkertaisempi ei välttämättä ole oikea, mutta sen valinta on tehokkaampaa jos ja kun selitysvoima ei muutu.
Selitysvoiman analyysi kyllä muuttuu ja se vaatii dataa ja kokemusta. Se syntyy siitä kun joskus väistämättä pysähtyy ja katsoo hämmentyneenä, että mihin minä nyt oikein partaveitseni sohaisin kun se töksähti johonkin 80 alueella.
Mikä horjuttaa tasapainoa asioiden helppoudesta? Älkää käsittäkö väärin, etteikö asioita pitäisi pysähtyä tutkimaan ja vertailemaan. Mutta sen hyötyteho on suhteessa 80/20 sääntöön ja 90% turhuuteen. Occamin partaveitsi vain ohjaa tehokkaammin läpi tutkimusongelman vaiheen.
Minäkin yli tuplasin eilen Kindredin osuuden salkusta eli osarilottosin jonkin verran. Pelkään myös laskua ja se on ihan oikeutettuakin kun ylletään vain ennusteisiin. Vaikka tulos on hyvä niin markkina (minä mukaanlukien) odotti kovempaa tulosta. Toki nuo hyvät näkymät voi vähän loiventaa myynti-intoa.
Minun pointtini oli oikeastaan, että tässä koko Pareto-ajattelussa hämmästellään asiaa, joka ei ole millään tavalla hämmästyttävä. Poikkema tasapainosta ei ole lainkaan yllättävää, jos järjestelmä ei ole sellainen että meillä olisi jokin selkeä syy olettaa sen olevan tasapainossa.
Eli tässä on taustalla sellainen ajatusvirhe, että jonkinlainen symmetria tai tasapainojakauma olisi “luonnollinen” asiaintila, jonka lähtökohtaisesti tulisi vallita tilanteessa kuin tilanteessa, ja sitten pidetään jotenkin valaisevana havaintoa että näin ei olekaan. Rationaalisempi lähestymistapa olisi lähestyä jokaista tilannetta ilman perustelemattomia alkuoletuksia, selvittää mitkä voimat kyseisessä järjestelmässä vaikuttavat, ja päätellä siitä onko symmetria vai epäsymmetria odotettua. Mainitsemissasi esimerkeissä ei missään ole syytäkään olettaa symmetriaa, joten sen puute ei ole lisätietoa tuova havainto.
Joo ostin itsekin vähän lisää. Kindredin ja Kambin lasku ei kuitenkaan yllätä yhtään. Kun kurssiin on ladattu paljon odotuksia niin pelkästään ennusteisiin yltävä osari on pettymys. Sama homma Qt:n ynnä muiden kohdalla. Nyt kun odotetaan kovia tuloksia niin on selvää, ettei pelkkä hyvä riitä. Dippiä tulee ihan varmasti. Jotenkin tuntuu, että oma luotto Kindrediin kasvoi hieman. Ennusteisiin yltänyt raportti ja hyvät näkymät tarkoittaa kuitenkin monesti sitä, että dippi on väliaikainen.
Olen pohtinut samaa QT osarista lähtien. Jos QT ei olisi AOT vaihtaisin heti EVOn osakkeisiin. Nyt ärsyttää sannalle maksettavat verirahat liikaa. Ei ole sijoitussuositus vaan ihan omaa mutuilua. QT hiertää korkea arvostus.
Joo, ymmärrän pointtisi. En pidä tasapainoa oletuksena itsekään mutta hämmästelen miten niin moni asia ajautuu itsestään -lähelle- 80/20 jakaumaa. Toki niitäkin on paljon, jotka luulevat että nallekarkkien pitäisi mennä jokseekin tasan. Esim ihmetellään miksei oman asunnon hinta noussut 5% vaikka asuntojen hinnat keskimäärin nousi 5%. Edelleen jotkut olettavan joka toisen ellei peräti jokaisen osakkeen tuottavan noin 10%.
@mew, rehellisesti ottaen en tiedä voiko Sturgeonin lakia yhdistää osakkeisiin. En ihmettelisi jos jollain tavalla voisi mutta heitin tämän ilmoille juurikin kuullakseni muiden näkemyksiä.
@Wallet_Buffet_Omahan kiitos Occaman partaveitsestä. Termi on nimeltään tuttu mutten ole perehtynyt aiheeseen
Toisaalta jos ei olis AOT niin QT olis myyty jo 50 eurolla Annetaan rauhassa kypsyä sinne 500 euroon Kyllä tässä vahva loppuvuosi saadaan. Rahaa on seuraaviin yrityskauppoihin omien osakkeiden muodossa…200milj.? @Masse kin on lopettanut jo hikoilun myyntien suhteen
Mietityttää kyllä nämä kannat Kindredin osalta että kurssiin on muka leivottu odotuksia enemmän kuin mitä tuloksesta tuli. Jos PE olisi siellä 50 päällä (Kambin ja EVOn lailla) niin en ihmettelisi, muttakun PE on alle 15 ja kasvu jatkunee vahvana. YTD +% on ehkä paljon mutta onko sillä merkitystä kun arvostustasot edelleen niin matalat. Mutta saapahan ostettua hyvää halvalla myös näissä markkinaolosuhteissa.
Nojatuolista mutuilisin, että kuumentuneilla osakemarkkinoilla liikkuu tällä hetkellä sijoittajia, jotka eivät välttämättä edes tiedä, mitä PE-luku tarkoittaa. Osataan katsoa osaripäiviä kalenterista ja mahdollisesti seurata Inderesin kaltaisia foorumeita, joissa sitten sopulina juostaan muiden perässä. Viime aikoisten osareiden aikoihin kurssit heiluvat riippumatta fundamentaaleista, kun sopulilauma yrittää juosta pikavoitosta pikavoittoon, ja kaikki muu paitsi ennusteiden selvä ylitys (EVO, Harvia ym.) nähdään pettymyksenä. Hyvällä tuloksella otetaan syvä dippi, palataan suunnilleen lähtötasolle ja aloitetaan rauhallisempi nousu kohti tulevaa.
Toki itsekin odottelin osarilotosta vähän parempaa tulosta ja pikavoittoja, joten en ole yhtään sen parempi. Olen kuitenkin joka tapauksessa sitä mieltä, että Kindrediä ja Kambia saa nyt kohtuuhintaan ja viritin kohtuulliset positiot salkkuun. Katsotaan sitten seuraavassa osarissa, oltiinko oikeassa.
En ole tarkemmin Kindrediin perehtynyt vaikka yhtiötä tulee osittain seurattua, niin onko laskettu kuinka paljon asiakashankintaan kuluu rahaa? Jenkkilässä ollaan hakemassa osuutta markkinoista, mutta sekin saattaa olla raakaa puuhaa kun muutkin B2C tarjoajat kilpailevat asiakkaista ja Draftkings todella aggressiivisesti. Tämä oli itselläni yksi asia mielen päällä kun mietin yhtiöön sijoittamista
juniorikaivoksista, ei-vielä-FDAn-hyväksymiin lääkefirmoihin, mihin laatuluokkaan nämä kuuluisivat?
Älkää käsittäkö väärin, etteikö asioita pitäisi pysähtyä tutkimaan ja vertailemaan. Mutta sen hyötyteho on suhteessa 80/20 sääntöön ja 90% turhuuteen. Occamin partaveitsi vain ohjaa tehokkaammin läpi tutkimusongelman vaiheen.
Annetaan rauhassa kypsyä sinne 500 euroon 
