Irrotan tänne kun menee hieman specifiseksi aiheesta.
Tuolla kirjoittamallani tarkoitin oikeastaan kahta asiaa, jotka nyt tuli samaan lauseeseen. Nykyään siis loistehon tuottokyky ei tahdo olla monella verkkoyhtiöllä ongelmana, vaan maakaapelointien ja hajautetun tuotannon lisäykset (myös peruskulutusprofiili on muuttunut) ovat kääntäneet tilanteen niin, että verkkoihin kylvetään reaktoreita ja asiakkaita jopa kannustetaan kuluttamaan loistehoa eikä vain kompensoimaan omaa tuotantoa.
Ja se se toinen osuus liittyy hajautettuun tuotantoon, etenkin tuulivoimatuotantoon. Riippuen missä ja miten laitos on kytketty, vaikuttaa se alueen stabiiliuteen. Yli 10MW laitokset ovat lähtökohtaisesti vakiojännitteensäädöllä, jolloin ne toki kompensoi muutoksia, mutta harva laitos ajaa loistehosäädöllä, tai “kustomoiduilla” statistiikoilla tukeakseen verkkoa ja sen jännitestabiiliutta varsinkaan nopeissa tilanteissa.
Ongelmia tulee varsinkin muilla kuin sj-verkkoihin kytketyillä laitoksilla, koska näissä ei ole monesti erillisiä aktiivisia kompensaattoreita ja niiden invertteritkään eivät välttämättä kykene riittävästi kompensoimaan loisia. Varsinaisesti ongelma kertautuu kun laitos ei tuota, jolloin se ei kompensoi edes omaa syöttävää verkkoa tai sisäverkkoja. Jos laitos on pitkän tai pitkähkön kaapelisyötön perässä, nämä ongelmat myös näkyvät enemmän. Nämä menevät välillä hyvin hankaliksi ja aika tapauskohtaisesti tarkasteltaviksi, mutta paljon on ongelmia jo Suomessa ja Euroopassa ollut näihin liittyen. Ideaalitilanne tämän kannalta olisi kykenevä kompensointilaitteisto ja jännitteen referenssipisteet liityntäkohdassa sekä syöttävällä asemalla (jos pitkä matka voimalalle), mutta nämähän maksaa.
Ja kun kyseeeen tulee mainitsemasi 110kV jännitetaso (tai korkeampi), niin tällöin ongelma on haastavampi pelkän loistehon nähden kun tuotto on riippuvainen jännitteen neliöstä. 110kV maakaapeli tuottaa luokkaa 1MVAr loistehoa per kilometri, joten kyllä saa mennä jo tehoa kaapelissa, jotta sen luonnollinen loistehotasapaino saavutettaisiin (yleensä tällä jännitetasolla ei läheskääm saavuteta), tai sitten tosiaan voimalan tulee kyetä kompensoimaan myös tyynellä säällä tai muissa tilanteissa joissa tuotanto on pysähdyksissä.