Top-5 varmasti.
Muuten meni hieman pieleen, kuviosta puuttuu:
Hemmot olivat hyvin erilaisia, mutta työparina täysin symbioottisia. Tutkimuksensakin kirjoittivat yhdessä, ainoastaan vaihdellen joka kerta sukunimijärjestystä.
Jos kaipaa kevyttä laiturilukemista, niin oikein mielenkiintoinen on:
Kirjassa kerrotaan Amoksen aikalaispsykologien vitsi: “mikä on maailman nopein ja täsmällisin älykkyystesti?” “Laitetaan henkilö X keskustelemaan Amoksen kanssa, ja mitä nopeammin X tajuaa Amoksen olevan häntä fiksumpi, niin sitä älykkäämpi X on”.
Ihmetyttää ja huolestuttaa suuresti tämä jatkuva helle. Lisäksi oli ennen juhannusta kovaa myrskyä, Kanadassa lämpöennätyksiä. Googlettamalla löytyi rauhoittavaa luettavaa, on ääri-ilmiöitä ollut ennenkin, pahempiakin ja todistetusti.
Isovanhemmat aina kertoivat, että jo heidän nuoruudessa 30-luvulla oli kesäkuussa lumisateita ja useita lumettomia jouluja. Ja tietysti myös ääripakkasia ja äärihelteitä.
If you really, truly believe in meme stocks, clap your hands.
Two decades ago psycholo-gist Frank Durgin coined the term “The Tinkerbell Effect” to describe things that can exist only be-cause people think they do. The name stems from the original stage play of Peter Pan, in which the audience is asked to clap if they believe in the fairy Tinker Bell, reviving her as if through their ap-plause.
The same can be said for plenty of things in the financial world, from tulips to dot-com stocks to dogecoin: More believ-ers means more value for something that might not have any. Now, some of the so-called meme stock companies sent into the stratosphere by enthusias-tic retail investors have latched onto a Wall Street tradition of transforming faith into intrinsic worth, at least for some.
Please don’t rush out and invest in something your nephew just heard about on Reddit, but recognize that some executives are shrewdly making hay while the sun shines. They might be going about it in a different way, but the effect is similar to what their C-suite predecessors have done over the years.
The late 1990s saw an even greater upswell of public fascination with stocks. Router pioneer Cisco Systems was in the right business at the right time as the Internet boomed. Its market capitalization rose 2,000-fold until it briefly became the world’s most valuable corpora-tion. Cisco acquired 144 companies over a span of 18 years and saw revenue grow 10-fold between 1995 and 2001.
Another dot-com wonder was AOL, which is remem-bered for one very big acquisition—the largest ever at the time—when it bought Time-Warner. It had about 20 million dial-up customers in early 2000 yet it fetched more than 200 times earnings and was twice as valuable on paper as the stodgy media giant it snapped up in possibly the most disastrous deal ever.
Meme stocks aren’t taken seriously enough in the business world to use their stock as an acquisi-tion currency, but they don’t have to be—cash will do just fine. AMC Entertainment Holdings, which was headed for likely bankruptcy late last year, has seen its shares appreciate so much and has sold so much stock that its market value was recently more than 100 times as much as it was at the end of 2020. Chief Executive Officer Adam Aron is now mulling acquisitions of rival theater chains. During that time analysts’ consen-sus estimate of its sales for this year has dropped by almost a third and no analysts have a “buy” rating on it, according to FactSet. GameStop, the original meme stock, was worth less than $200 million in the spring of 2020 and hasn’t been profitable in years but found willing buyers for more than $1 billion of its shares last month.
The stock market has always been a mechanism for transferring money from the impatient to the patient, from the unwise to the wise. The people who benefit most from the illusion are corporate insiders who find them-selves running larger companies with compensa-tion to match, sometimes selling or giving away as many shares as they can.
All they need is for the audience to believe until the curtain falls.
Nyt on pakko avautua sijoittajatoiminnasta pikkasen.
Huonot uutiset ja niiden pohjalta äkkimyynti laitaan
Mikä helvattu siinä on, että kun tulee yks huono uutinen nii joku alottaa myymään laitaan ja massahysteria alkaa samantien. Mitä teette kun palohälytin alkaa soida. Te ette juokse kadulle ja soita 112 vaan te tutkitte ensin, että mikä homma. Tecnotree ketju on hyvä esimerkki hätäilijöistä ja ihmisistä jotka tekee paniikissa hätäsiä ratkasuja. Myydään koko possa pahimmillaan YHDESTÄ huonosta uutisesta tai pahimmillaan uutisesta, mikä vaikuttaa huonolta.
Usein sanotaan että sijoittaminen on pitkäjänteistä puuhaa.
Alhaalta pilkistä otettu 4,96.
Pienestä montusta noukittu takasin salkkuun.
Pieni myyntiveivi tänään ja huomenna takasin salkkuun.
Mikä jengiä vaivaa. Minkä saakutin tähden myyt pois päiväks ja seuraavan kahden päivän aikana uudestaan omistajaksi. Sait voittoo 5-100e? järkeä? Minkä tähden jengi tekee näin kevytliitosia päätöksiä yrityksen omistamisessa
Eihän osakkeen arvostuksella ole merkitystä yhtiön käypään arvoon ellei sitä käytetä yrityshankintoihin. Ylipäätään on muutenkin ihan yhdentekevää kuinka moneen osaan se on jaettu pörssissä. Harvialla on ollut toistaiseksi tunnetusti enemmän kuin tarpeeksi kassavaroja hankintoihinsa.
Splitit ovat ihan hölynpölyä aika kauan. Montakohan prosenttia keskimääräisen päivän vaihdosta tehdään näillä yksittäisillä osakkeilla? (Tämä splitti kuulemma parantaisi vaihtoa. Oikeasti jos ei ole ostaa viidelläkymmennellä osaketta niin kannattaa hetki säästää, ettei kulut ole kovin iso osa ostoa…)
Olisi hienoa jos joku näistä viime aikojen isosti nousseista osakkeista jättäisi splitin väliin vähän pitemmälläkin aikavälillä. (Admicom, Qt jne.). Buffett perusteli aikanaan hienosti miksi jätti nämä välistä.
Kyllähän yhden osakkeen pitää aikanaan maksaa ainakin yhden kiukaan verran.
Hyvä keskustelun avaus, niin vastataas omia näkemyksiä.
Huonojen uutisten määrä ei ole hyvä mittari arvioimaan myynti- tai ostopäätöstä. Mikä olisi hyvä määrä huonoja uutisia myynnin oikeuttamiseksi? Kaksi? Kolme? Siihen on mahdotonta vastata. Kannattaa myydä, kun sijoitusskenaario muuttuu huonon uutisen vuoksi.
Tyylejä on monenlaisia. Osa käy päiväkauppaa, osa omistaa yhtiöitä vuosikymmeniä. Kaikille sijoittamisen tarkoitus ei ole omistaa firmaa, vaan esimerkiksi tehdä arbitraasia tai hyötyä volatiliteetista. Kaikille on tarvetta tehokkailla markkinoilla.
Tecnotreen tapauksessa oli mahdollisuus myydä X määrä osakkeita ja hetkeä myöhemmin ostaa isompi määrä takaisin. Pienellä veivauksella joku sai siis isomman siivun samasta firmasta.
Näihin veiveihin liittyy aina omat riskinsä. Jos kurssi ei käyttäydy niin kuin ajatteli, niin ostaako sitten firmaa takaisin kalliimmalla hinnalla vai jättää siihen?
Vaikka joku käy lyhyellä aikajänteellä kauppaa, voi jokainen siirto olla todella tarkkaan harkittu. Samaan tapaan monet pitkäjäntäiset omistajat ostavat vähän mitä sattuu sen kummemmin firmaa tutkimatta.
Luultavasti tuo veivailu on paljolti kiinni myös salkun koosta, pienillä summilla veroseuraamukset myynneistä maltillisempia, tuskinpa kukaan esim. puolen miljoonan salkulla kovin paljon veivailua harrastaa. Kannattaa myös huomioida se, että moni tekee kauppaa osakesäästötilillä, jossa ei välittömiä veroseuraamuksia ole.
Toki huonon uutisen painoarvo yrityksen liiketoimintaan on myös tärkeä kriteeri myynnille. Mutta pakonomaisen veivailutarpeen edestakaisin välttää parhaiten sillä, että omaa kohtuullisen kokoisen vararahaston, jonka voi laittaa sisään pörssiin laskupäivinä. Usein puhutaan noin 10% koosta salkun kokonaisarvoon nähden.
Eräs vaihtoehto veivailutarpeen tyydyttämiseksi on erillinen, pieni “pelirahasto”, jota voi hyvin käyttää veivailuun. Se on mielestäni ehkä paras vaihtoehto.
Joka tapauksessa veivailulla on mahdollista menettää isojakin tuottoja, ainahan esim. myymäsi yhtiö, joka sinulla on tarkoitus ostaa seuraavana päivänä takaisin, voi tulla ostotarjouksen kohteeksi aamulla ennen pörssin aukeamista.
Eihän nyt puhuttu tästä, vaan paniikkimyynneistä. Treidaaminen on yksi asia, ensimmäisestä negaatiosta myyminen toinen. Täällä on havaintojeni mukaan paljon aloittelijoita, jotka kuvittelevat, että sijoittamisessa riittää kun tekee kuten muutkin foorumilla. Että menestyvä sijoittaminen olisi foorumilta noukittujen vihjeiden orjallista noudattamista!
Toisin sanoen perehtymistä tai omaa osaamista ei ole yhtään, vaan mennään sopulilauman (ja joukossamme olevien tahallisten harhaanjohtajien) mukana minne sattuu ja lopulta metsään.
Jos ihmiset ovat väärässä laskiessaan hyvän hintaa luopumalla siitä, sehän on hienoa jos itse (ja muut samoin ajattelevat) ovat eri mieltä ja oikeassa. Voi pitää tai lisätä halvemmalla.
Ainoa ongelma on, että niissä tilanteissa on pakko kysyä itseltään tuosta @Average_Joe viittaamasta aiheesta: kummalla puolella 80% on?
Sama varmaan pätee muiden kevytliitoisuuden arviointiin.
Hauskana perehtymiskuriositeettina muuten sopulilauman myytti syntyi, kun luontodokumentaristit tappoivat sopuleita paremman viihteen vuoksi.
Minä olen kyllä eri mieltä tästä! Esimerkiksi Koneen osake on splitattu 5 kertaa (1:3,1:3,1:2,1:2 ja 1:2) yhteensä siis 1:72 viimeisen 20 vuoden ajan. Ilman splittejä osake maksaisi n. 5000 euroa.
Kyse ei olekaan yksittäisestä osakkeesta vaan osakkeiden monikerroista, jotka jäävät väliin. Nykyisellä 70€ kappalehinnalla voi sijoittaa KONEeseen vaikkapa 3000€ tai 4000€, jos se on omaan strategiaan sopiva paino. Ei tarvitse mennä järjettömän kappalehinnan takia ylipainoon. Yhtä lailla voi sijoittaa vaikka 6000€-9000€ eikä jäädä position kanssa alipainoon.
Myös Berkshire Hathawayllä on muuten kaksi sarjaa A (422kUSD) ja B (280USD).
En oikeastaan ymmärrä mitä hyötyä on pitää osakkeen hintaa 2500USD niinkuin Alphabet. Jenkeissä ei tokin niin väliä, koska voivat ostaa fractional shares. Suurelle omistajalle ei ole väliä maksaako osake 250 vai 2500 vai 25000 rahaa, mutta pienelle on. Mutta myös suuromistajan voi olla vaikea saada ostettua positiotaan, koska hän ei voi ostaa usealta pieneltä myyjältä
Esimerkkinä voisi ajatella, että maitotölkki olisikin 10 litran tölkki ja maksaisi sen 10-12€. Suurkuluttajille tällä ei ole väliä, mutta sinkuille ja pienituloisille isompi hinta ja pakkauskoko aiheuttavat harmaita hiuksia. Maidon “funda” eli litrahinta olisi edelleen sama.
Kolmantena taitaa olla psykologiset asiat. Splittaamalla esim 100€ osake, ikään kuin nollataan ihmisten mielissä kertynyt nousu. Ihminen ankkuroi QT hinnaksi 100€ mielessään ja kokee 25€ QT:n halvemmaksi 1:4 Splitin jälkeen, vaikka niiden arvo olisi täsmälleen sama. Itse jouduin oikein keskittymään tähän ostaessani Talenomia vuosi sitten keväällä
Harvian tapauksessa olen kyllä samaa mieltä kanssasi, ettei 25 vs 50€ ole mitään merkitystä likviditeettiin!
Kokemattoman sijoittajan tunnistaa muuten kahdesta asiasta: Kaikki verojen minimointiin liittyvät pohdinnat ja kiinnostus splittaamiseen.
Ehkä olen erilainen nuori, mutta minun mielestäni olisi hienoa jos Koneen osake maksaisi 5000 euroa.
Ihan näkisi, että hitto, tässä on historiaa ja arvoa tehty omistajille.
Ankkurointi on harha, jota kannattaakin välttää parhaansa mukaan. Ei se splitti sitä muuta, kyllä sieltä taas seuraavan henkisen lukon löytää jos tuijottaa vain osakekurssia eikä itse yritystä.
Tuo aiemmin boldaamasi yrityksen omistaminen. Varmaan moni itseni mukaan lukien kokee eri asiaksi omistaa 100% oman yrityksen jonka toimintaan voi vaikuttaa vs. mikroskooppisen osuuden omistaminen pörssiyhtiöstä. Tällöin henkinen sitoutuminen on eri luokkaa. Välillä nopeat treidit onnistuu ja välillä ei. Joka tapauksessa omassa taloudessani alle tuhannenkin euron tienaaminen muutamalla hiiren klikkailulla on miellyttävä asia. Hienoa jos olet päässyt tilanteeseen, jossa sataset eivät tunnu missään.
En tiedä, mutta uskon, että ihmiset monesti ‘swingailevat’ sellaisilla osakkeilla, jotka voivat myös pitää pidempään, jos toivottu reaktio ei tulekkaan. Itse teen kaikki lyhyen ajan kauppani tällä periaatteella.
Esimerkiksi Harvia. Peruspositio on täysi, mutta jos uskon saavani sitä esim 5% perustellusti halvemmalla omien laskelmieni mukaan, miksi en ottaisi? Jos tämä 5% kuroutuu kiinni viikossa, voitot talteen (jos tämä 5% on ollut exit pisteenä), jos ei, ei itseäni arista yhtään pitää Harvian ‘ylimääräistä’ positiota pidempäänkin, kunnes se oma henk. koht. määrittelemäni exit-hinta tulee täyteen.
Näin swingailulle on määritelty raamit jonka sisällä toimii. Tiedän millon luovun positiosta, ja millä hinnalla olen valmis position avaamaan.
Tuuria, taitoa - molempia? En tiedä, mutta ytd rapiat 70% tällä menetelmällä. Toki se ei nykyaikana ole enää mitään puolessa vuodessa
E. Lisätään vielä, että kyllä ne kympit ja sataset mitä @Datamonni ihmettelit tänne ainakin kelpaavat, jos markkina ne suoraan lapaan antaa.
E2. Muistettava myös, että aniharva swingailee koko salkullansa. Positiot yleensä maltillisia.
Suaattaahan tuota joku myös kysyä, että mikä arvo sillä omistamisella on? Jotenkin tuntuisi, että valtaosa on mukana tuottojen tähden. Jos ne tuotot pystyy tekeen parissa päivässä tai parissa vuodessa niin Tietty nää veivit ei valtaosalla onnistu kuin nousumarkkinassa mutta kuitenkin.
Tietty nää veivit ei valtaosalla onnistu kuin nousumarkkinassa mutta kuitenkin.