Tuossa esimerkiksi hyvä twitter-tili, jossa ilmastoalan rautainen asiantuntija säännöllisesti vääntää denialisteille suomen kielellä ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta rautalangasta.
Fakta on se, että jos ei tähän päivään mennessä ole ilmastonmuutoksesta kirjoitettavaan tieteelliseen ja vertaisarvioituun tutkimukseen jaksanut tutustua, ei täällä foorumin kahvihuoneella kavereiden päitä käännetä. Joten en todellakaan aio yrittää.
Sen vaan sanon, että toivottavasti sijoituspäätöksissänne kykenette erottamaan hyvän ja huonon blogipostauksen toisistaan
Ongelmana ilmastonmuutosasiassa on moneen kertaan tuhottu uskottavuus kummallakin puolella rajalinjoja.
Ja siis selvennykseksi, olen tältä osin varsin neutraali ja pidän denialistien juttuja pääosin hörhöilynä, mutta kavahdan myös toisella puolella rintamaa touhuavien hörhöjen vaahtoamista ja en oikein arvosta että vakavalla asialla pyritään räikeästi rahastamaan mitä uskomattomimmilla tavoilla.
Lisäksi nyppii se yleinen ongelma että idealistit haluavat tuhota täällä päin maailmaa talouden promilletason ilmastoparannuksien vuoksi samalla kun Kiina saa tehdä mitä Kiinaa huvittaa tehdä.
Keskustelu nyrjähti alkuperäisestä, se mikä alun perin haluttiin nostaa Itkosen pääasiassa ihan pätevästä historiakatsauksesta esiin oli, että hän selvästi kyseenalaistaa sitä tieteellistä faktaa, että ihmiset ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat jatkossa ilmaston lämpenemistä. Ainakin itse halusin aiemmassa viestissäni puuttua tarkkarajaisesti vain tähän. Ilmastopolitiikasta voi sitten väitellä loputtomasti.
Itselläni ei tässä ilmastokeskustelussa riitä kompetenssi arvioimaan muuta kuin vallitsevaa metsäkeskustelua. Tuntuu siltä, että ilmastonmuutoskeskustelun mukana halutaan viedä viemäristä alas vuosikymmenten tutkimustyön tulokset ja lisäksi vaikuttaa ihmisten mieliin luomalla mielikuvia huonosta kehityksestä. Ohessa muutamia esimerkkejä:
Hiilinielun kasvu on pienentynyt. Totta Suomen metsät ovat tällä hetkellä niin täynnä puutavaraa, että puumassan kasvulle on olemassa enää vähemmän tilaa. Paraneeko tilanne hakkuita pienentämällä. Ei parane, vaan pitkässä juoksussa huonontuu. Metsät vanhenevat ja saavuttavat maksimi-ikänsä, jonka jälkeen hiilinielun kasvu noissa metsiköissä pysähtyy. Laadukasta puutavaraa niistä ei enää saa hiilinielua kasvattamaan. Rakennuksissa ja huonekaluissa käytetty puutavara sitoo hiiltä koko käyttöikänsä ajan. Suomessa pitäisi siis rakentaa huomattavasti enemmän puusta kuin nyt tehdään.
Avohakkuut pitäisi kieltää. Täysin erimieltä. Avohakkuut on ainoa mahdollinen keino jäljitellä luonnossa tapahtuvaa metsäpaloista alkavaa kiertoa. Ilman avohakkuita monille eläimille ja kasveille ei muodostu suotuisaa elinympäristöä. Mitä tapahtuu pioneeripuulajeille jos metsät vanhenevat ikänsä päähän. Monet metsäkanalinnut, kasvit ja hyönteiset viihtyvät hakkuuaukeilla ja tarvitsevat niitä selviytyäkseen.
Valitettavasti jo vallitseva ilmastonmuutos on luonut otolliset olosuhteet tuhohyönteisten leviämiselle. Kirjanpainajatuhot ovat moninkertaistuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Kaikki suojellut kosteat kankaat tulevat muuttumaan kuusikoiksi. Vanhenevat ja lahoavat kuuset tarjoavat loistavan pesimäpaikan kirjanpainajille, joka täten tuhoaa enenevissä määrin kuusivaltaisia metsiä. Suojelluilta alueilta kirjanpainaja leviää myös talousmetsiin ja merkitykset metsätaloudelle ovat katastrofaaliset. Tätä kautta hiilinielu pienenee ja ajatus suojelusta ampuu omaan nilkkaan.
Suomen metsänhoitoa on syytetty enenevässä määrin biodiversiteetin huonontumisesta - metsät ovat puupeltoja ja lajikato uhkaa. Osittain totta, lajikatoon on varmasti vaikuttanut talousmetsien kasvatuksessa keskittyminen laadukkaan runkopuun kasvun edistämiseen. Tässä on menty monesti myös harhaan kun on uudistettu metsikkö kyseiselle maaperälle sopimattomalle puulajille. Esim. mänty liian kostealle ja ravinnepitoiselle maaperälle. Soiden ojittaminen ja metsien liiallinen lannoittaminen menee samaan kategoriaan.Nykyään tästä on kuitenkin otettu opiksi ja avohakkuu tilanteessa metsikköön pyritään jättämään jättöpuita ja pökkelöitä biodiversiteettiä turvaamaan. Lannoitusta ei enää juurikaan harrasteta ja agressiivinen ojittaminenkin on pitkälti loppunut. Lisäksi nykyään metsänkasvatuksessa suositaan osittaisia sekametsiä, laadukkaan puutavaran tuottokin on biodiversiteetin kasvun lisäksi suurempaa.
Lopuksi voi vielä todeta , että Suomessa hakataan metsää vähemmän kuin se kasvaa, näin on käytännössä tehty toisesta maailmansodasta lähtien. Jos Mannerheimintiellä Helsingissä loppuisi ihmisten liikkuminen kokonaan, olisi siinä 100 vuoden päästä täysi metsä kasvamassa. Suomessa on niin otolliset olot metsän kasvuun, ettemme oikein pysty metsän kasvua lopettamaan vaikka kuinka haluaisimme.
Asiallisesti kun mielipiteen tuo esiin niin eikai sitä nyt lähdetä sensuroimaan?! Kommentit jotka eivät kiinnosta tai ovat eriäviä omien mielipiteiden kanssa eikä siitä syystä niitä edes halua lukea (hieman outoa ) niin ne voi ihan hyvin jättää luketamma.
Tämä tuohon ilmastokeskusteluun liittyen.
Juurikin tätä halusin myös itse korostaa. Periaatteessa tuon blogipostauksen olisi voinut jättää omaan arvoonsa, mutta halusin nimenomaan puuttua tuohon ajatukseen, että ”ei se meistä johdu, oli ennenkin lämmintä”.
Ja kun puhutaan ”rajalinjoista”, niin mitä se oikeastaan tarkoittaa? Tuntuu, että enenevissä määrin rajalinja alkaa olla sukupolvien välinen. Vanhat jermut uskottelevat edelleen itselleen kaikin keinoin, että ei tämä kriisi johdu heidän sukupolvensa aikana tunnistetusta uhasta, jota ei kyetty ottamaan tosissaan, kun aikaa oli vielä tarpeeksi. Nuoret sitten syyllistävät tätä edeltäjäsukupolvea, osoittavat mieltä vaatien rajuja päästövähennyksiä kaikkialla, mikä saa aikaan entistä kovemman vastareaktion.
Kyse tässä ”rajalinjassa” ei ole minun mielestäni enää juurikaan poliittisesta suuntautumisesta. Vai onko havaintoni täysin väärässä?
Kiitos @H4nk3y ja @Wallet_Nahlroos että jaksoitte lukea
Toivon että joku oppisi minun kokemuksesta, eikä uppoais samaan suohon. Ja että tarinani olisi myös osoitus siitä että mikään ei ole mahdotonta ja koskaan ei ole liian myöhäistä muuttaa suuntaa elämässä
To the maankamara. Tais olla odotuksissa muutakin kuin pelkkä lennon onnistuminen. Ihan arpapeliä tällaisten firmojen kanssa. Myin omani helmikuun alussa. Sen jälkeen tuli muistaakseni uutiset testilennon viivästymisestä ja kurssi pullahti varmaan 70% alaspäin. Viime päivinä piipahdettiin taas helmikuun kurssilukemissa, mutta nyt näyttää taas vähän heikommalta.
Tässä on toinen hyvä twitter-tili hieman erilaisesta kannasta. Kannattaa myös tutustua Pertti Sarkomaan ja Seppo Ruottun työhön, jos ilmastonmuutos kiinnosta termodynamiikan kulmasta.