Avaamatta sen tarkemmin omaa tilannetta kommentoin nyt yleisellä tasolla, että kaikista ikävistäkään ihmisistä on vaikea noin vain päästä eroon aiheuttamatta itse vielä isompaa haittaa. Aina voi olla sukulaisia, työtovereita, naapureita tms. joiden kanssa on helpompi olla vaan väleissä koska tekemisissä pitää kuitenkin olla. Ja voihan ihan kaveripiirissäkin olla joku joka saattaa tulla esim. herkästi (lievästi) kateelliseksi mutta on muuten oikein mainio tyyppi. Ei sellaisesta ole syytä hankkiutua eroon.
Mutta tosiaan ei katkeria kamalia ihmisiä ole syytä väkisin pitää lähipiirissään.
Ei pidä. Toksisten tai itselle vahingollisten ihmisten kanssa nyt ei vaan tarvitse olla missään tekemisissä olivatpa he mitä sukua tahansa. Naapurit pysykööt omalla tontillaan ja työtovereidenkin kanssa on ihan mahdollista pitää viileä linja. Ainoa poikkeus tähän on esim. pakolliset sukutapaamiset, mutta niitä on onneksi todella vähän ja niissäkin voi aina keskittyä niihin täysjärkisiin ja mukaviin sukulaisiin.
Ihan liian moni kärvistelee idioottien keskellä vain siksi “että on pakko”. Ei ole pakko! Valitset itse lähipiirisi, ja se voi ihan hyvin olla juuri sellainen kuin itse haluat.
Hmm, väität että ei tarvitse olla tekemisissä toksisten ihmisten kanssa mutta kuitenkin “pakollinen” sukukokous ja työtoverit joiden kanssa ollaan tekemisissä pitämällä viileä linja? Osoittaa vain että on olemassa ihmisiä joiden kanssa on kuin onkin pakko olla tekemisissä vaikka kuinka ei haluaisi.
Olkoonkin pakollinen sukukokous 20v välein tai työtoveri jonka kanssa kommunikoidaan jatkossa pakollinen minimi, mutta jos voin yhtään parantaa tilannetta ja tekemällä kanssakäymisestä siedettävämpää piilottamalla tuloni, niin tietenkin teen sen.
Saat toki vapaasti väännellä tekstini tarkoitukseesi sopivaksi.
Luit oikein, kenenkään ei ole pakko olla toksisten tai ei-toivottujen ihmisten kanssa missään tekemisissä. “Hätätapauksessakin” sen voi minimoida. Itse suosin vain itselleni merkityksellisiä ja terveitä ihmisten välisiä suhteita, olivatpa ne sitten työ- sukulaisuus- naapuruus- tai harrastussuhteita, muut tehkööt keskenään mitä haluavat.
Tuossa on melkoista hajontaa. Mielestäni kasvoton tulosten sekä osaamisen mittaaminen olisi paras tapa palkan perustaksi.
Firmassa x pomon tyttöystävä tienasi tonnin enemmän kuin seuraaja. Seuraaja toi vuodessa 200k€ enemmän rahaa firmalle, eikä palkkaa nostettu siltikään. Tästä huolimatta yllätys oli suuri, kun seuraaja vaihtoi firmaa.
Firmassa y toimihenkilöille kaikki suoraan taulukosta, koska palkkapolitiikka. Vaatimukset kyllä kiristyivät vuosittain eikä ollut mitään väliä, kuinka kovasti ne yksilönä ylitit. Tämän keksijä nosti omaa palkkaansa keskimäärin 10k€/vuosi ja alemmalla tasolla ovi käy edelleen koko ajan, eikä mihinkään kehitysehdotuksiin reagoida mitenkään, koska näin on aina tehty.
Firmassa z yllättyin, kun kuulin jälkeen päin että minulla oli verrattain uutena selvästi yli keskiarvon heko. Toki tein töitäkin sen mukaan.
Ihmissuhteisiin muuten sama juttu, mutta koetapa vältellä vaikka sitä anoppia liikaa, niin siinä lähtee pian tytärkin. Btw, oma anoppi on ihan jees
Aiheesta tecnotreehin, eikö tecnotreeltä tullut juuri optio-ohjelma, joka on johdolle n. 100Meur arvoinen jos yhtiön markkina arvo nousee 1 000Meuroon? Tähän suhteutettuna QT 4 000Meur / 80Meur on aika minimaalinen.
Eräälläkin työpaikalla kerrottiin avoimesti petihommista, mutta palkasta kun tuli puhe niin eipä kerrottu mitään. Mielestäni menestyminen on paras kosto esim. koulukiusaajia kohtaan, joten olisin enemmän kuin iloinen päästessäni tulolistoille.
Saapa nähdä, jankataanko tuo Qt ketju lukkoon ennen oikeasti mielenkiintoista keskustelua eli raportin julkaisua.
Kannustinohjelma ja sen aiheuttama pieni diluutio on ollut varmasti suurimman osan Qthen sijoittaneet tiedossa. Nyt kun kurssitaso huitelee korkealla, ovat euromääräiset summat tietenkin suuria. Onneksi ovat valmistautuneet tähänkin hyvin hankkimalla osakkeet jo etukäteen jolla ohjelma kustannetaan. En barrikadeille lähtisi vaikka sorvattaisiin parin pinnan bonusohjelma myös tulevalle kolmivuotiselle.
Ainoa asia mitä Qthen sijoittaneena olen bonusohjelman takia yrittänyt seurata on se, että voiko se aiheuttaa pienen “liikevaihtopiikin” ja härkäisyyttä johdon tulevaisuuden näkymien kuvailuun. En toki epäile, että näin olisi mutta pyrin sitä silti arvioimaan.
Aiemmasta viestistä sai sen käsityksen että pidit tätä todella merkittävänä, kun osakkeen kannattaisi dipata esim. 100euroon (mikä tottakai on totta) osakkeenomistajia suojellakseen. Mutta tottakai kontraavat näkökulmat ovat aina tervetulleita, vaikka ne eivät välttämättä aina saa lämpimintä vastaanottoa. Itsekin tykkään olla vastarannankiiskenä aina kun mahdollista, niin ei mene liialliseksi olkien taputteluksi keskustelutkaan.
About kaikki ATH, niin silti löytyy myös Qt:sta porattavaa
Nooh… jos saataisiin -10-15% dippi indekseihin ees tänä vuonna, niin katotaan paljon Qt tulee alas, ja onko sitten tyytyväisempää osakkeenomistajaa. Ja kertoimet on kieltämättä aika levottomat ja huomaa, että alkaa oleen foorumilla kahden kerroksen väkeä osakkeenomistajissa. Ostajat taitaa olla vähissä, mutta holdaajat ja myyjät on jäljellä.
Joitakin yleismietteitä kiivaana käyvään Qt-keskusteluun. Osakesijoittamisessa on kiehtovaa, että osake on samanaikaisesti kaksi eri asiaa. Yhtäältä paperinpala jota voi treidata pörssissä 40 tuntia viikossa, toisaalta juridinen oikeus tiettyyn murto-osaan yhtiön kaikista nykyisistä ja tulevista varoista.
Keskustelussa vaikuttaa olevan kaksi eri koulukuntaa: yksi pitää hyvänä, että johdon kannustimet sidotaan osakkeen hintakehitykseen, toinen että ne sidotaan tuloskehitykseen. Tuloskehitys kerii hiljalleen auki sitä osakkeenomistajan juridista oikeutta yhtiön tuleviin varoihin, hinta taas muodostuu sijoittajien labiileista pyrkimyksistä arvioida tulevia kassavirtoja sekä muiden sijoittajien lähitulevaisuuden aikeita. Hintaan liittyy arvonmäärityksen lisäksi psykologiaa, momentumia, teknistä analyysiä.
Kumpi on mielestäni parempi mittari kannustimiin? – Tulos, koska se on faktaa, siinä missä hinta on epämääräinen sekoitus sijoittajien senhetkisiä mielenliikkeitä. Väittelyä ei saada aikaan siitä, paljonko Qt teki tulosta vuonna -19 tai -20.
Toisaalta mielestäni parasta yrityskulttuuria olisi, että yrityksen johdolla olisi jo niin iso määrä omilla rahoilla markkinoilta ostettuja yhtiön osakkeita omissa salkuissaan, että se toisi automaattisesti intohimon kehittää yhtiötä pitkäjänteisesti hyvään suuntaan. Tällöin ylimääräisiä himmeleitä ei tarvita ja kaikki omistajat säilyvät tasaveroisina.
Tulos on äärimmäisen huono mittari Qtn tyyppisen yrityksen suorittamiseen vai kenen mielestä tuloksen optimointi viime vuosina, tänä vuonna tai ensi vuonna on järkevintä omistajan kannalta? Kyllä kasvuun on panostettava niin paljon kuin järkevästi pystytään. Tulostahan ei ole optimoitu, eikä kustannuksia juuri aktivoitu taseeseen.
Samaa mieltä johdon omistukseen, Qtssa onneksi sitä on sekä operatiivisesta, että hallituksessa.
Kannustinjärjestelmähän on sidottu liikwvaihdon kehitykseen (“tulokseen”), mutta problematiikkaa aiheuttaa se kun kannuatimet maksetaan kalliina osakkeina.
Palkkioita tuler jos 2021 liikevaihto on vähintään 80Meur ja skaalautuu lineaarisesti 120MEur asti.
120Meur liikevaihdolla (johon yhtiö pääsenee, jos ei oikaista froglogicista) palkkiot ovat yhteenaä 530 000osaketta about 5emerkintähinnalla. Joista tulee vain iso potti nykykurssilla.
Normaalisti pitkän ainavälin mekanismi toimii about alla olevalla tavalla:
jaossa yhteensä maksimissaan esim. 100,000 osaketta
olen toimitusjohtaja → mun allokaatio max. 10,000 osaketta
ohjelma kestää 3-vuotta
hallitus määrittelee tavoitteet kolmannelle vuodelle, esim. QT tapauksessa liikevaihdon threshold, target, max
liikevaihto menikin maksimiin → saan toimitusjohtajana maksimimäärän osakkeita eli 10,000 kpl jos olen vielä töissä kun ohjelma loppuu
saat tilille 10,000 osaketta ja yritys maksaa samalla näihin liittyvät verot käteisellä jotta ne eivät tule sinun maksettaviksi
Osakekurssin kehitys on tässä tavallaan vain bonusta. Toki normaalisti hallituksen threshold tavoitteetkin tarkoittavat sitä että kurssikin on kolmessa vuodessa kehittynyt positiivisesti ja siitä saa vipua bonukseen.
Yleisesti ottaen kannustinjärjestelmän rakenteeseen ja osakepalkkioiden realisointimahdollisuuteen tulee kiinnittää jatkuvasti huomiota. Vääränlaisesta rakenteesta voi aiheutua esimerkiksi holtitonta riskinottoa.
Kiitos vastauksista, olen taas pikkuisen fiksumpi kuin eilen Keskeinen kysymys siis on, joutuuko yhtiö ostamaan osakkeet markkinoilta palkkion myöntöhetkellä, vai ovatko ne olleet yhtiöllä ”kanissa” esimerkiksi koko ohjelman ajan.
Muotoilin muuten huonosti, en tarkoittanut kytkeä vuosia -19 ja -20 suoraan tulospalkkio-kysymykseen niin että palkkio tulisi tasan niiden mukaan, heitin ne vain esimerkkinä että liiketoiminnan kehitys on faktaa, markkina-arvossa haistellaan tulevaa.
Päivän polttava pähkinä kuitenkin on, että miten QTn saisi taivuteltua lisää suositukselle, niin mites jos ennustettaisiin että riskitön korko on vaikka tämän vuosikymmenen loppuun 0%, ja vasta vuonna 2030 nousisi 2 tai 3% tasolle? Eikö näin saataisi DCF mallissa “aikahyppy vuoteen 2030” ja DCFkin taipuisi taas nätimmin 160ehen? Saa käyttää.
Saattoi olla vähän kieliposkessa tehty
Kai tuossa minun harjoituksessani pitäisi saada koko WACC nollaan eikä vain riskitönkorko, jotta saataisiin tuo “aikahyppy” aikaiseksi?
Tätä ei valitettavasti voida tehdä vain yhden yhtiön kohdalla, koska DCF:ien pitää kaikille firmoille olla tässä vertailukelpoisia (ja nimenomaan riskittömän koron suhteen). Jos noin tehtäis vaan yksittäisen yhtiön kohdalla niin käytännössä väität, että esim. Helsingin pörssissä jos sijoitat Qt:hen, etkä esim. Wärtsilään, niin sun olisi mahdollista saada vain 0% riskitöntä tuottoa vaihtoehtona, kun taas Wärrellä sulla ois mahdollisuus saada 2% riskitöntä tuottoa vaihtoehtona. Täähän ei tietenkään oo millään tavalla järkevä oletus, eikä itseasiassa edes mahdollinen. Riskitön korko on parametrina semmoinen, että sitä ei yksinkertaisesti voi muuttaa DCF:ssä, jos muutosta ei tee kaikkiin yhtiöihin joita seuraat. Jos viestisi oli kirjoitettu kieli poskessa @Johnnyboy, niin pahoittelut, ymmärrän heikosti sarkasmia
BTW:
Tähän muuten asiana vois lisätä, että jos otetaan WACC tarkasteluun yhtiölle, jolla beta = 1, ei velkaa, ja oletetaan markkinoiden riskipreemio 4,75%, ja muutetaan ainoastaan riskitöntä korkoa, niin tässä huomaatte, että riskittömän koron lasku näkyy brutaalisti WACC:ssa heti:
Keskeinen kysymys siis on, joutuuko yhtiö ostamaan osakkeet markkinoilta palkkion myöntöhetkellä, vai ovatko ne olleet yhtiöllä ”kanissa” esimerkiksi koko ohjelman ajan.
