Tuossa mietin voiko olla noin suuri pudotus, mutta osittain ainakin syynä yliopistojen henkilömäärien poistot tilastoista, onko mahdollisesti muitakin pienempiä kokonaisuuksia siirretty muualle?:
Menot nousseet maltillisesti, vain 0,1 mrd euroa
Lähde: Valtion henkilöstö infografiikkana - Valtiovarainministeriö
Edit: Hauskasti aina saadaan tosiaan tilastot näyttämään miltä halutaan, 2018 → 2019 kasvua, ja jäänyt pois maininta ainakin tuosta yhdestä isosta henkilömäärän siirrosta.
Pssst täällä on poliiikkaketju jos menee vakavaksi… ;D
Henkilöstömäärästä liikkuu aina kaikenlaisia huhuja. Mitä itse olen katsonut, niin aika paljon on rekrykieltoa ja ei täytetä eläkkeelle jäävien paikkoja, että sinällään henkilöstömäärän junnaaminen osuu yksiin hyvin rajallisten havaintojeni kanssa.
Työntekijämäärä on kyllä siinä mielessä juuri tällainen tarkoitushakuinen tunnevetoinen tyhjä argumentti, että se ei yksinään kerro lopulta mitään. Henkilöstökulut voisivat kertoa jo jotain, mutta nuppimäärää voi manipuloida suuntaan tai toiseen vaikka ulkoistuksilla. Mutta nuppimäärää päivittelemällä saadaan luotua tarina siitä, että: “Siellä niiden elättien määrä kasvaa!”
Käsittääkseni valtiontalouden ongelmana on ollut enemmänkin se, että tulonsiirrot kasvavat (koska työllisyysaste on niin pieni 
). Sitten tulee enempi mutulla, mutta ymmärtääkseni hallinnon osuus on myös kasvanut. Muistelisin tätä joskus katselleen ihan budjettitasollakin, mutta toki siellä on voinut raportointistandarditkin muuttua. Hallinnon paisuminen on myös niin tunnepohjainen argumentti, että en hirveästi yllättyisi, jos se paljastuisi ainakin osin tällaiseksi rakennetuksi argumentiksi, joka ei lopulta kerro todellisuudesta kovinkaan paljoa.
Edit. Niin ja samaan roskakoriin voi heittää termin “rakenteelliset uudistukset”, joka on ehkä syöpäisin argumentti, mihin olen ns. “omaa kuplaani” edustavien toimesta törmännyt. Ärsyttää lähes yhtä paljon kuin eriarvoistuminen ja talkoisiin osallistuminen. Asioita, jotka voivat tarkoittaa ihan mitä tahansa ja jotka koitetaan jättää tarkoituksellisesti määrittelemättä, jotta vetoaisi paremmin tunteisiin ilman faktojen pilaavaa vaikutusta.
Haa! Tilastot, ne kun osaava saa näyttämään aina sellaiselta kuin haluaa. Kuten vuosittain toistuvat operaattoreiden paras kuuluvuus tutkimukset, joissa eroa muutama prosentti, mutta kun tarpeeksi isolla zoomilla esittää palkkeja niin kyllähän niissä ero näkyy 
Onkohan tuo osuus kasvanut 2019 jälkeen?
Valtsikalaisena minulla on monet tutut päätyneet julkiselle puolelle töihin ja hieman sama käsitys myös itselläni, että työmäärää piisaa, mutta samalla toteutetaan budjettikuria ja leikkaamista jatkuvasti. Etenkin nuorelle työmäärä voi olla läkähdyttävä, samalla kun vanhemmat virkahenkilöt syövät pullaa (nooh missäpä tätä ei olisi ).
Yksityisen sektorin osuus työllistyneistä on kasvanut hissukseen jo 30 vuotta:
Täältä löytyy ihania exceleitä https://www.tutkihallintoa.fi/valtio/henkilostotiedot/valtion-henkilosto-tilastoina/
Valtion henkilöstömäärä tulee vähenemään jatkossakin. On pakkokin vähentyä Suomen nykyisellä ikärakenteella. Ratkaisun avaimia ovat erilaiset digitalisoinnit, joista Goforet ja kumppanit hyötyvät. Varmaan joka virastossa on käynnissä kaikenlaisia digitalisointihankkeita. AI-hanke Aurora lienee kaikista suurin hake tällä hetkellä.
Jep. Ja lisäksi, jos nyt vaikka puiston kunnossapitäjät ovat ennen olleet valtiolla töissä (en tiedä ovatko olleet) ja nyt toimivat yksityisen firman kautta, jolta valtio ostaa palvelua (en tiedä onko näin), niin mikä on tilanne? Ja mitkä kaikki pitäisi laskea piilotyöntekijöiksi julkiselle? Tiedon koodarit, jotka vääntävät uusia järjestelmiä terveydenhuollolle? Miksi, miksi ei? Entä onko ongelma, jos lääkäreitä tai opettajia on nyt enemmän, kuin ennen? Miksi, miksi ei?
Tulee vähän sama homma, kun puhutaan homogeenisesti osakemarkkinoista. Tarkoitetaanko SPAC:eja, vai yli 100 vuotta toimineita kaivosyhtiöitä? Tarkoitetaanko julkisella sektorilla opettajia vai museolautakuntaa? Tarkoitetaanko Euroopalla Viroa vai Italiaa? Mitä siis tarkoittaa, jos laitetaan kuntoon osakemarkkina, julkinen sektori tai Eurooppa?
On äärimmäisen vaikeaa tuhota uskottavuuttaan nopeammin kuin tarjoamalla helppoa ja toimivaa ratkaisua monimutkaiseen ongelmaan. Teoriatasolla on toki ihan mahdollistakin ratkaista ongelmia helposti. Esim. “Jos kaikki ihmiset muuttavat tulevan yön aikana ajattelu- ja toimintatapojaan, niin…”, mutta miten tämä muutos ajateltiin toteuttaa käytännön tasolla? Olen muuten itse syyllistynyt tähän helppojen ratkaisujen tarjoamiseen lukemattomia kertoja ja sortunen siihen jatkossakin, mutta toivottavasti vuosi vuodelta harvemmin.
Yritin tässä kaivella, mutta en heti löytänyt statseja. Käsittääkseni valtio on ulkoistanut paljon toimintoja ja keskittynyt yhä enemmän asiantuntijahommiin itse. Se selittänee osan työpaikkojen määrän laskusta viime vuosikymmeninä.
Mut joo, se menee jo monimutkaiseksi jos miettii mitä kaikkea pitäisi lopulta laskea julkisen puolelle ja mitä ei. Se elää niin symbioosissa muun talouden kanssa lopulta.
“Vuosi 2019 on kolmas perättäinen vuosi, kun valtion budjettitalouden henkilöstön määrä kasvaa.”
Palveluja on paljon myös ulkoistettu,enkä väittänytkään sen kasvaneen, vertasin vain Saksaan. Ulkoistaa voisi vaikka lisää, ensin esim. hankintatoimi, siis minun mielestä. Hyvää keskustelua ja siihen voisi lisätä se porukka joka on EU:ssa töissä jonka kuluja tässä myös maksetaan. Puoliso on ollut töissä valtiolla koko ikänsä, joten jotain perspektiiviä tähän on ja mitä työmääriin littyy, kuorma taitaa olla melko suuri alemmalla tasolla organisaatioissa ja vähenee melko lailla ylöspäin mentässä, voi korreloida yksityistäkin sektoria, mutta emme maksa heidän kulujaan veroissa, siinä se ero.
On hienoa jos olette tyytyväisiä tuohon henkilöstörakenteeseen mikä valtiolla tällä hetkellä on, kaikki varmaan eivät ole.
Jeep… Kun katsoo sosiaaliturvamenoja (yhteensä n. 70 miljardia euroa tai 30 % BKT:sta), niin vanhuuteen liittyvät menot ovat se paisuva kuluerä. Kaikki muu mörnii paikallaan tai niiden kokoluokka on ihan eri hehtaarilla, paitsi sairaus ja terveysmenot:
Tässä vielä tilastokeskuksesta julkisten tehtävien osuus kokonaismenoista. Ylläolevista taitaa osa mennä sosiaaliturvaan, osa terveydenhuoltoon.
Nämä siis ihan havaintoina. Kaikki varmasti toivovat aina ja ikuisesti tehokkaampaa julkista sektoria, joka selviäisi tehtävistään ilman turhia mutkia. Mutta nuo henkilöstömenot eivät taida olla se ykkösongelma, kun katsoo numeroita vaikka tottakai jokainen euro ratkaisee veronmaksajan vinkkelistä.
Ekonomisti Risto Vaittisella oli kans Tvitterissä hyvä pointti, että Suomi elää jo keskellä massiivista väestön vanhenemista mikä jo nyt rapauttaa talouskasvua.
Tämä chartti havainnollisti hyvin eroa vaikkapa Ruotsiin. Vaikka meidän tuottavuuskasvu olisi nolla, olisi Suomen talous silti n. 8 % nykyistä suurempi jos meillä olisi samalla tavalla kasvanut työvoima, kuin Ruotsissa.
Toki tällä on eri implikaatioita mihin ei tarvitse rennossa kahvihuoneessa mennä, mutta kun aina parjataan Suomen heikkoa kehitystä niin ottaisin tämän huomioon. Ja tämä väestökehitys näkyy hyvin nykyisissä vajeissakin sekä paisuvissa vanhuusmenoisssa.
Olemme “hyvässä” seurassa:
Nasdaq-futuuri vihertää, PEV tyrmäsi liikkumisrajoitukset ja illalla Huuhkajat pelaa.
Hieno päivä!
Jahas, verohallinto on saanut ilmoituksen valmiiksi viime perjantaina. Olisihan tästä kiva saada jokin tiedote 
Työmaa alkakoon…
Väestön vanheneminen on tosiaan tapahtumassa nopeasti. Tässä on hyvä huomioda, että siinä missä +65 väestö kasvaa kovaa kyytiä, niin korkeammat ikäsegmentit kasvavat prosentuaalisesti vielä nopeammin. Ja vanhemmilla ikäryhmillä vanhuuteen ja terveyteen liittyvät menot henkilöä kohden kasvavat rajusti. Poimin muutamia lukuja tilastokeskukselta:
Ja kohta QT taas kiipeää kun juttua rakennetaan iltapäivälehtiin. Tuulipuvutkin tajuaa " ajoissa"
Valtion hallinnon ja verojen vähennys ei millään tapaa lisää ihmisen vapautta, eikä myöskään yksilönvastuuta, koska näillä asioilla ei ole mitään konkreettista yhteyttä. Tämä yhtälö ei ole kahtiajaettavissa, jossa joko valtio on läsnä ja verottaa eikä yksilöllä ole vastuuta ja vapautta tai jossa valtio ei ole läsnä eikä verota, mutta yksilöllä on vastuu ja vapaus. Päinvastoin, valtio voi olla läsnä ja verottaa rankastikin ja silti yksilöllä voi olla vastuu kaikesta tekemästään ja vapaus valita. Toisaalta, tieteentekijänä (ja tieteeseen nojautuen) pidän vapaan mielen uskomusta perusteettomana, joten en myöskään pidä täysin vapaata valintaa ihmiselle mahdollisena tekona.
Tuolla aikavälillä erot ovat hyvin pieniä. Kyse on myös siitä, että henkilöstömäärät puristettiin 2010-luvulla todella tiukoiksi.
Ja lähti loputkin shellistä, pitää sisustaa. Tai näin emäntä sanoi
Nyt on kasvuyhtiö ja matikka 
sulassa sovussa
