Koko maailma elvyttää niin ettei numerot riitä, mutta Suomen strategiana on pelkästään nilkkinäisesti hyötyä muiden elvytyksestä ja siirtyä tiukkaan budjettikuriin kesken pandemian tilanteessa, jossa taloutta ei vielä saatu kasvuun.
Onneksi tämä nilkkimäinen yritys hyötyä ainoastaan muiden maiden elvytyksestä iskee takaisin ja laittaa Suomen vuosikausien kutistuvan talouden kierteeseen. Sitä Suomi saa, mitä keskusta tilaa.
Toisaalta permabearin ei tarvitse olla kuin kerran oikeassa: Jos talousjärjestelmä romahtaa, kupla puhkeaa tai tulee edes isompi korjausliike, niin siinä syödään all-in-hype sijoittajan vuosikymmenten tuotot. Osa karhuista myös näkee, että olisi syytä ihan oikealle korjausliikkeelle - siis sellaiselle, jossa korjattaisi valuuttajärjestelmiä ihan juurta jaksaen. Ei joku -15% pörssin korjausliike korjaa vielä mitään, vaikka arvostuskertoimet näyttäisikin vähän paremmilta. Tai en tiedä, ehkä bullejen mielestä velkavivutetut pörssit on ok ja kestävällä pohjalla? Ja jotkut Zombie-valtiot, kuten Italia on ihan fine?
Hauska huomata, kuinka vielä joskus joulukuussa täällä jaksettiin kauhistella sitä treidaavaa taksikuskia. Nyt on se on jo ihan basic kamaa.
Näitä karhuja joiden mielestä valtioiden ylivelkaantumista tai valuuttajärjestelmää pitäisi korjata isolla kädellä ja mieluummin ison pörssiromahduksen kera on kuulunut omiin korviin ainakin eurokriisistä asti eikä niissä ole mitään uutta. Maailman taloudelle on kuitenkin parempi vakaat olot ja hidas ennakoitava muutos, kuin kriisien kautta systeemin korjaaminen.
Tässäkin sanonta “Bulls ride on the backs of bears” sopii hyvin, eli niin kauan kuin karhut jaksavat tuoda uhkia esille on joku joka ei ole laittanut rahojaan pörssiin. Toisaalta kriittinen ajattelu vallitsevia talouden ja hallinnon systeemejä kohtaan pitää yllä tervettä muutospainetta ja siten päättäjät toivottavasti varpaillaan, ehkä jopa tehden hitaita korjauksia järjestelmiin.
Toki ylilyöntejä sattuu milloin milläkin sektorilla ja ainoa tapa putsata talo on repiä se alas ja aloittaa alusta. Kuten tehtiin finanssikriisissä sekä finanssisektorille että amerikan asuntomarkkinalle. Miinuspuoli näissä on se että monesti pyyhkiytyy pois valtava määrä pääomaa ja bagholdereiksi jää kansa eikä oikeassa vastuussa olevat. Tältä kantilta otan mieluummin vastaan Bidenin veron korotukset ja eroalueen mörnimisen kuin kunnon Ragnaröökin ja omaisuuden uusjaon.
Jos nordnetissä ostin osaketta ja laita loppui kesken, voinko muokata vajaata toimeksiantoa, niin että loput ostan vähän kalliimmalla ilman että tulee trading costit tuplana?
Jos muutat osittain toteutuneen toimeksiannon kappalemäärää ylöspäin, lisäyksestä muodostuu uusi toimeksianto. Syötetyn toimeksiannon hintaa voi muuttaa alas/ylös ja kappalemäärää alas ilman uuden välityspalkkion veloitusta.
Finanssikriisissä ja subprime mortage -kriisissä tehtiin karhujen mielestä isoja viheitä. Esimerkkinä EKP:n velkakirjojen osto-ohjelma. Nyt tehdään ainoastaan poliittisesti helppoja ratkaisuja. Kun pitäisi tehdä kipeitä ratkaisuja, niin nyt tyydytään printtaamaan uutta rahaa. Tämä tulee väistämättä johtamaan yhä absurdeihimpiin tilanteisiin, joka saattaa jossain vaiheessa aiheuttaa esimerkiksi Euron arvon kyseenalaistamiseen.
Olen samaa mieltä, että liian nopeat korjaukset eivät ole talouden ja maailmanrauhan hyödyksi.
Kuuntelusuositus inderesPodi 100: Euroalueen kuulumiset (15.4.2021) | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
Onko tuo Inderespodi sitten karhuilua vai periusteltua kritiikkiä?
Näitä taitaa olla aina. 
Varhaisimmat kitisijät “liiasta velasta” olen pystynyt paikantamaan 1700-luvulle asti kirjallisin kommentein, mutta eiköhän sitäkin ennen heitä ole löytynyt.
Mietin myös noita reset-puheita.
Velka on toisen varallisuutta.
Jos velkaa on liikaa, onko siis varallisuutta jollain liikaa?
Jos velat “resetoidaan”, niin menettääkö ihmiset siis ison osan varallisuudestaan? Esimerkiksi meidän kaikkien talletukset pankkitilillä on… pankin velkaa/vastuu meille.
Velka on vain yksi pääoman muoto ja enemmän ongelma liittynee nallekarkien jakamiseen ja niiden muotoon. Esimerkiksi velka on oikeasti ongelma sitten, kun velkojat panikoivat. Mutta entä jos velka muutettaisiin esimerkiksi yritysvelan suhteen osakkeiksi? Tai valtion velka ikuiseksi? Problem solved!
Järjestelykysymyksiä, järjestelykysymyksiä…
(Lisäys: huonosti järjesteltynä velkakriisit voi homehduttaa talouden vuosiksi, mutta koska velka on pitkälti “sosiaalinen ilmiö” eli ihmisten välisiä lupauksia ja sitoumuksia niin nuo voidaan järjestellä parhaassa tapauksessa fiksusti.)
Tämmöstäkö tämä sijoittaminen oli silloin ennen? Salkun Päiväliike +0.07% 
Ostin kazakstanilaista super appia ja platformia, tällaista!
Sijoittajan maailma on globaali. Afrikka ja etelä-Amerikka vielä korkkaamatta…
Aina voi sijoittaa kryptoihin jos kaipaa liikettä salkkuun
Pahoittelut kun spämmään kahvihuonetta, mutta valtioiden velkaantumisesta liikkuu niin paljon hassuja käsityksiä sijoittajien parissa että koen aiheen tärkeäksi. Ettei joku vaan mene myymään viime maaliskuun pohjilla ostettuja Revenioita yms. osakkeita sen takia, että pelkää velkakriisiä!
Mulla oli aamun videolla tämä kuvaaja liittyen Japanin talouteen 1980-luvulla. Saman voisi piirtää euroalueesta, mutta valmiina näitä harvoin tarjoillaan joten minulla ei ole viimeisimpiä käsillä.
Mitä tuo kuvaaja kertoo on se, miten ero sektorit taloudessa säästävät: kotitaloudet, yritykset ja julkinen sektori.
Okei, kuten näkyy niin esimerkiksi Japanissa 80-luvulla yritykset törsäsivät enemmän kuin tienasivat, valtion budjetti nousi ylijäämäiseksi ja samalla kotitaloudet säästivät kuin viimeistä päivää.
Sitten iski tunnettu velkakuplan räjähdys ja roolit muuttuivat.
Firmat löivät jarrut kiinni ja alkoivat säästämään.
Jos unohdetaan ulkomaat, näiden kolmen on pakko mätsätä. Mitä jos jokin sektori alkaa säästämään överisti? Toisen meno on toisen tuloa, eli toisten tulot alkaa pudota ja silloin koko talous surkastuisi negatiivisessa kierteessä.
Noh, Japanissa tuo estettiin niin että valtio alkoi vetämään massiivisia vajeita (=mahdollisti säästöjen kumuloitumisen firmoille jotka korjasivat taseitaan).
Eli, valtion kasvava velkaisuus reflektoi yksityisen puolen tervehtymistä!
Entä nyt euroalueella?
Kotitaloudet säikähtivät ja vetivät kulutusta alas. Mitä valtiot ovat tehneet? Velkaantuneet ja vetäneet massiivisia vajeita, jotta koko talous ei romahtaisi.
Eli valtion velkaantuminen itseasiassa euroalueella kokonaisuutena peilaa yksityisen sektorin massiivista vaurastumista.
Joskus roolit taas kääntyy. Mutta kun miettii asiaa näin systeemitasolla on helpompi huomata, miksi nämä ovat järjestelykysymyksiä eikä velka ole niin mörkö. 
Sanasta “Karhu” on tullut joillekkin slogani.
“Karhu” -kortti on taikakortti, jota käytettäessä perustellun kritiikin voi jättää kuuntelematta. Voit käyttää karhukorttia natsikortin taivoin. Karhukortin heittäessä pelaajan ei tarvitse kuunnella enää ikäviä faktoja, jotka voivat sotia maailmankuvaa vastaan. Käytä karhukorttia, kun kilpailija kyseenalaistaa jonkun seuraavista:
@Verneri_Pulkkinen Onko muuten esim. keskuspankkien velkasaatavat myös sun mielestä varallisuutta? Näitä kun ei olla maksamassa takaisin. Keskuspankin taseessahan ne pyörivät, mutta aika kuplanen fiilis tulee, jos jonkin tahon taseessa olevat luvut on ihan tyhjää täynnä. Viittaan myönnettyyn velkaa zombieyrityksille ja -valtioille.
En minäkään karhuilun vuoksi karhuile, mutta on mielestäni aika jännittävää miettiä, että mikä kaikki voisi mennä pieleen esimerkiksi Eurossa. Karhuilu tai sijoittaminen ei ole mulle mikään kilpailu olla oikeassa, joten koitan parhaani mukaan olla suhtautumatta näihin asioihin tunteella.
1700-luvun jälkeen keksin myös aika monta esimerkkiä, joissa jonkun kriisin/sodan takia on printattu rahaa ja se on johtanut taloudellisiin ongelmiin. Ja hetkiä, jolloin reset on auttanut. On ehkä vähän naiivia ajatella, että maailma olisi nyt valmis.
Ps. Karhukorttia täällä ei käytetä onneksi liikaa. Mutta joissain Tesla keskusteluissa sitä näkee silti lätkittävän.
Edit: Karhukortin nimi muutettu malistelu -kortiksi
Väliin pakko kommentoida että itse käytän aika huolettomasti karhu-sanaa enkä edes pohtinut että sitä käytettäisiin faktojen sivuuttamiseen. Totesin jossain ketjussa että pidän @Pohjolan_Eka n karhuiluista omistamieni lafkojen ketjuissa enkä kyllä ajatellut että se ymmärrettäisiin “natsikortin” tavoin. Voipi olla että käytän kyseistä sanaa väärin mutta itse olen aina mieltänyt että karhuilua on vaikka yhtiöriskeistä puhuminen ja se on siis oikein tervetullutta keskustelua.
Ehkä joku permabear voisi olla sellainen negatiivinen merkitys jonkun kirjoituksista. Tai vaikka “Malistelu”.
Moikka @DaLipton
Nyt sain tän tehtyä, eli inderesTV:ssä on oma kategoria mihin listataan tulevat videot aikaisimmasta myöhäsimpään
Keskuspankit on itsenäisiä entiteettejä, niin siinä mielessä kyllä se on varallisuutta, jotka pitäisi itseasiassa maksaa takaisin. 
Tai ainakin rahoittaa uudelleen.
Aluksi sijoittajalla X on sata euroa, jota hän ei jaksa kuluttaa. Siispä hän ostaa valtiolta velkakirjan 100 eurolla.
Mitä tapahtuu?
Sijoittajalla on 100 euron saatava, valtiolla 100 euroa velkaa ja joku onnekas saa valtiolta 100 euron elvytysshekin. Hurraa!
Sitten sijoittaja X myy velkakirjan keskuspankille, joka maksaa siitä 100 euroa.
Yhtäkkiä meillä on tilanne, missä taloudessa pyöri aluksi yksi satanen mutta nyt niitä on kaksi! 
Jos valtio ei jossaan vaiheessa imaise veroina yms. takaisin itselleen tuota satasta ja maksa velkaa keskuspankille pois, alkaa systeemiin hissukseen kasaantumaan rahaa jos tuo kierros uusitaan koko ajan…
Ei välttämättä heti; ei välttämättä vuosiin; ei välttämättä biljoonien velanottojen jälkeen tämä vielä näy mutta jossain vaiheessa rahaa alkaa olla oikeasti liikaa suhteessa tuotantokapasiteettiin ja sitten plörähtää inflaatio naamalle.
Tämän takia ainakin yleisellä tasolla periaate, että jossain vaiheessa keskuspankkienkin hallussa olevaa velkaa olisi jees maksaa takaisin, olisi ihan jees.
Mutta jos sijoittaja X tuhlaamisen sijaan “hoardaa” tuon satasen, ei tämä ongelma näy oikein missään. Niin on käynyt tähän asti ja sen takia inflaatio on ollutkin laimeaa huolimatta printtailuista kun raha ei mene juuri kiertoon.
Siinä mielessä keskuspankkien hallussa olevaa velkaa voikin “geimata”, muuttaa vaikkapa ikuiseksi yms. Niin kauan tätä voi käsittääkseni teoriassa tehdä hyvillä mielin kunnes inflaatio narahtaa ulos lampusta.
Siitä on vuosia kun yön pimeinä tunteita opettelin miten raha- ja keskuspankkijärjestelmä toimii. Viime aikoina olen saastuttanut itseäni MMT-hötöllä. Pahoittelen jos tupsahti asiavirheitä, suunnilleen noin käsittääkseni toimii mutta pitää kertailla lisää.
Huom: Keskuspankki ei suoraan lainoita valtioita ja yrityksiä! Sen tekee pankit/sijoittajat. Siinä on oikeasti tärkeä ero vaikka se saattaa pinnan päältä näyttää yhden tekevältä.
Maailmassa on kyllä ns. “universaalipankkeja” jotka tekee tuota mutta se on enemmän sellainen kehitysmaa/sosialistiblokkijuttu.
Pitänee ottaa käyttöön mörnimisen kanssa hyvin rimmaava björniminen. Itse olen positiivinen sijoittaja - optimisti - mutta pidän pientä björnimistä silloin tällöin terveellisenä. Liian kova perusteeton nousu johtaa yleensä isoon laskuun.
Edit: terminä siis, ei muuten
Tämä on hieno uudistus. Selkeyttää ja helpottaa huomattavasti. Kiitos! 
Aston Livingstone. Sinne näköjään jäänyt tuo vanha nikki.
True, Malistelu -kortti on paljon parempi nimi. Karhua saa ja pitää voida viljellä ilman negatiivisiä fiiliksiä.
Tähän tais jokunen sijoittaa, niin saatasko laitettua ketjua pystyyn. Pitää itsekin syventyä hiukan enemmän @Markakorva ? Kaspi.
