Kyllä siinä on syynsä miksi Rapalan marginaalien odotetaan nousevan jos tuotannontyöntekijöiden liksat on globaalisti tätä tasoa.
Kyllä siinä on syynsä miksi Rapalan marginaalien odotetaan nousevan jos tuotannontyöntekijöiden liksat on globaalisti tätä tasoa.
23 tykkäystä
Kirjoitit varmasti osin kieli poskessa, mutta toki palkat pitää suhteuttaa paikalliseen palkkatasoon ja ostovoimaan. Tuo voi olla oikein hyväkin palkka Virossa.
6 tykkäystä
Eiköhän suurimman osan työntekijöistä palkka lähentele tuota haitarin alalaitaa, ylimpää palkkaa sattuu varmaan nostamaan joku vuoropäällikkö.
158 kuukausitunnilla 4,27€/h = 675€/kk, 8€/h = 1264€/kk.
03/2021 keskipalkka (ei mediaani) oli 1549€/kk. 2020 ajalta tuo luku on 1380€/kk. Pärnun alueella 2020 luku oli 1150-1249€/kk välillä.
Vaikea sanoa palkkahaitarin jakautumista, mutta kaiketi se palkkahaitarin yläpään yksi vuoropäällikkö voi olla ihan tyytyväinen.
Palkkojen lähde: https://www.stat.ee/en/find-statistics/statistics-theme/work-life/wages-and-salaries-and-labour-costs
3 tykkäystä
Hyvinkin lähelle varmaan menee.
Olin aikoinaan töissä(pari vuotta sitten) yrityksessä jossa Suomessa työntekijöiden palkat olivat 2500-3000€ kk. Ja Virossa tuo työntekijän ylälaita oli 800€ kk. Palkka oli kuulema ihan hyvä heille jos ei asu keskustassa, enemmän hiersi neuvosto aikainen johtamiskulttuuri.
2 tykkäystä
Uskallan suositella koko sarjaa mutta vaikka tämä pelkkä 3. jakso tuo mieleen sen että ajattelemattomuus ja ahneus olivat osaltaan luomassa tai ainakin pahentamassa Suomen lamaa 90-luvulla. Ja ei ihminen ole miksikään muuttunut. Vaikka Suuren Pörssikuplan merkkejä joskus tulisi paljonkin ilmoille, veikkaan että aniharva niihin tarttuu koska ihminen on ihminen. Eli kiva katsella kun stonks go up jne.
Katso Hullu vuosi 1991 Yle Areenassa: Suomen talous romahtaa | Hullu vuosi 1991 | Yle Areena
3 tykkäystä
IT-alalla ainakin perus it-tuessa lähtöpalkat olivat noin 1k/kk pintaan 2016 isossa firmassa, nykyään alkaa olemaan lähellä (2k~) jo Suomalaisten palkkoja, joten eiköhän muutkin alat noussut tässä viimeisen 5v aikana rutkasti. Kehnoa palkkaa maksavat Rapalalla, mutta toisaalta eipä vaatimuksiakaan ollut kuin tulla paikalle
5 tykkäystä
Saisiko tänne foorumille ketjun tms., missä on selitetty mitä foorumilaisten kirjoittamat lyhenteet tarkoittavat. Aloittelevalle ja muillekin huonomuistisille voi olla vaikeaa selvittää mitä lyhenne tarkoittaa edes Googlen avulla. NITA löytyy Googlesta, mutta Sepe ja Nasse vievät väärille teille Googlella, kunnes oivaltaa, että indeksejähän nuo taitavat olla. Optomedin ketjussa oli ilmoitus “jälläri”, joka jää vieraammaksi. Noita lyhenteitä ei viitsisi kyselläkkään, koska jos ne ovat painovirheitä, niin kysymystä luullaan helposti kenkkuiluksi tai jopa pahemmaksi.
4 tykkäystä
Aloin vihdoin kuuntelemaan tuoretta Deryngin podia, jossa heti alussa Juha kyseli Petrin idoleita.
Hänelle ei sellaisia varsinaisesti ollut, vaikka hän noteraasi kyllä aikansa (hän aloitti jo hyvin nuorena sijoittamisen jo 70-luvulla) nimiä etenkin Suomessa, kuten Jouko Brade ja täällä varmasti tutumpi Seppo Saario. Soroksen ja muiden nimet hän tietysti tiesi.
Mietin, mikä ero ja etu tänä päivänä sijoittavalla nuorella on, kuin tuolloin. Internetin kautta pystyy seuraamaan huomattavasti laajempaa porukkaa ulkomailta asti. Kun itse kompastuin sijoittamisen pariin kesällä 2009, luin muutamia suomenkielisiä teoksia aluksi mutta suht nopeasti tietotason syventyessä siirryin melkein kokonaan englanninkielisiin lähteisiin ja seurasin sijoittajia lähinnä ulkomaita kokien sieltä saatavan tiedon ja näkemykset laadultaan parhaiksi. Niin hassulta kun se voi kuulostaa, en ole koskaan lukenut Seppo Saarion pörssiraamattua jonka olen kuitenkin käsittänyt hyväksi yleisteokseksi. Tiedän kyllä sitaatteja siitä, joihin törmää viikottain.
Tämän rikkauden haittapuolena on tietysti se, että löytyyhän maailmalta kaiken maailman huutelijoita. Nyt aloittavat sijoittajat saattavat hakea idolinsa ja tietonsa aluksi tubesta ja tiktokista, joissa jutun laatu vaihtelee rajusti. Oman lompakon kautta tietysti oppii parhaiten, ketä kuunnella ja ketä ei.
31 tykkäystä
Olisikohan yhtiökohtaisia termejä paras kysyä suoraan yhtiöketjuissa? Kieltämättä joissain bisneksissä termit on aluksi ihan hepreaa.
Taas tuo yleissanakirja ketjuna voisi olla hyväkin idea! 
4 tykkäystä
Eikö näitä voisi kysyä tuossa kysy&vastaa -ketjussa, kun sinne on kertynyt paljon tietoa vähän kaikkiin teemoihin liittyen? Kyseisessä ketjussa ei myöskään tunneta termiä “tyhmä kysymys”.
8 tykkäystä
Tuo ketjuhan kannattaisi olla sellainen, että siellä “ei saa” käydä keskustelua, vaan jokainen viesti on tyyliin:
“Sana XX = tarkoittaa …”
Tällöin ketju pysyisi helposti luettavana ja sieltä löytäsii nopeasti haun avulla hakemansa sanan.
13 tykkäystä
Korvanappiini on tullut tietoa että OMXH-listautumisbuumi on vasta alussa. Jatkoa seuraa ja paljon.
Teoriassa noin, käytännössä näin:
Aina kun Suomessa, USA:ssa, maailmassa on ollut meneillään tämän suuruusluokan listautumisbuumi kuin nyt, ne ovat poikkeuksetta liittyneet johonkin massiiviseen kuplaan.
Kun bileet ovat vauhdissa, listautumista suunnittelevien firmojen omistajilla on illuusio että voi ottaa ihan rauhassa. Säädetään kaikki kohdalleen ja saadaan vielä parempi hinta jos kestää saada anti ulos.
Käytännössä homma menee näissä aina niin että kysyntä anneille on rajaton kunnes kysyntä loppuu seinään.
Pari–kolme viikkoa eroa ajoituksessa tekee eron sen välille minkä firman vanhat omistajat pääsevät rahastamaan ajoissa ja minkä firman vanhoille omistajille jää mustapekka käteen. Viimeksi mainitussa tapauksessa anti järjestetään muutamaa vuotta myöhemmin paljon matalammilla kertoimilla.
16 tykkäystä
34 tykkäystä
Juurikki tuli maalikylille. Ihmetyttää, miksi nuoret miehet ostavat kaksin käsin kloridia, ja sama homma aiemmin putken aukaisijoiden kanssa. Mihin ihmeeseen niitä niin paljon tarvitaan?
Joko on putket tukossa tai sitten niitä tarvitaan ns. ”putkireiskapommien” tekemiseen.
1 tykkäys
Eikö se pomminrakennus ole Suomessa kiellettyä?
Ei kai sitten, jos kovasti mieli tekee ja vakaumus vaatii. 
1 tykkäys
Näin tulee luultavasti käymään. Spacit törmäsivät kysynnän loppumiseen huhtikuussa Jenkeissä. Suomessa uskon, että loppuvuonna listautuvat ehtivät hyvin mukaan bileisiin. Nousukaudella pörssissä on vielä vielä eloa jäljellä ja halukkaita ostajia riittää.
2 tykkäystä
Se on kyllä hyvä että täällä on ainakin yksi aina heiluttamassa sormea! 
Monesti IPO-rynnäköt pörssiin osuvat nousukausien lopuille, mikä on sinänsä myös loogista: taloudessa menee hyvin, firmat tarvitsee rahaa kasvuun lisää, sijoittajille kelpaa kaikki mikä mahdollistaa heidän helpon huiputtamisen mehevässä exitissä jne. Osa tulee mukavammalla agendalla pörssiin (sijoittajan kannalta), osa ei.
Joskus IPO-rynnäköt osuu kuitenkin nousukausien alkuun, tai eivät merkkaa mitään totaalista kuplan räjähdystä. Esimerkiksi 1980-luvulla jenkeissä nähtiin oikea IPO-mania. Mutta, sen verran pitää sanoa että käsittääkseni sieltä kaadettiin melkoista törkyä pörssiin minkä takia IPO-markkina hiljeni kunnes se starttasi uudelleen 90-luvun alussa. It-kuplaa edeltänyt IPO-buumi kesti vuosia. Valitettavasti Helsingin pörssistä minulla ei ole yhtä näppärää käppyrää ja mieleeni osuu täältä juuri it-kupla sekä unohdettu vuoden 1917 listautumismania.
Ehkäpä pitäisi katsoa sitten syksyllä, millaisia pumppuja sieltä tulee. Tuleeko sieltä kalliisti hinnoiteltuja pääomasijoittajien exittejä? Vai kohtuullisilla arvostuksella kasvuun rahaa hakevia kioskeja?
Sekin on hyvä huomioida, että viime vuosina pörssiin on tullut nuoremman kasvuvaiheen tappiollisia firmoja. Tämän moni assosioi it-kuplamaiseen hömpötykseen, mutta se kertoo ehkäpä enemmän yrityskentän ja kulttuurin muutoksesta. Digitaalisessa maailmassa pienikin voi kasvaa, oikealla reseptillä, isoksi yllättävän nopeasti. Suurin osa varmasti epäonnistuu koska kaikista ei voi tulla guugleja, mutta eihän yrittämisen idea käsittääkseni edes aina ole onnistua. Kunhan sijoittajat ymmärtävät riskit (eivät salee kyllä ymmärrä mutta ajattelen optimistisesti ). Kulttuurimielessä tarkoitan sitä, että sijoittajat Suomessakin ovat aiempaa avoimempia tappiollisten kasvuyhtiöiden suhteen.
Tietysti aina keksitään valittamisen aihetta. Aluksi pörssiin tulee vain kypsiä bisneksiä, joiden paras kasvu on jo takana ja yksityissijoittaja pääsee käsiksi vasta tässä vaiheessa mukaan. Nyt kun tulee niitä alkuvaiheen kasvuyhtiöitä, niin valitetaan että ne ovat rahastuksia (kevään Nightingale keskustelu).
Suomessa on ollut melko kuivaa IPO-rintamalla, missä mielessä tämä on ihan tervetullutta liikehdintää. Euroopassa perinteisesti pankkien rahoitus on ollut tärkeämpi lähde yritysten kasvun polttoaineeksi, Yhdysvalloissa taas sijoittajat. Kenties tässäkin on tapahtumassa muutosta amerikkalaisempaan suuntaan? Aika näyttää.
Mutta tosiaan, jos kaikki IPOt ovat ylihinnoiteltuja äkkiä pystyyn tempaistuja tekeleitä ja ne maistuvat sijoittajille kuin viimeistä päivää, niin sitten huolestun itsekin.
Lisäys: On muuten hyvä huomata, että valtava IPO-rynnäkkö imee sitä ihanaa likviditeettiä pois pörssistä eli juuri se voima joka nyt osaltaan pullistelee kursseja. 
Ettei nyt liian yksipuoliselta tämä kirjoitukseni näytä.
38 tykkäystä
Tervetuloa vaan uudet firmat. Muistan hyvin 10 vuoden takaisen tilanteen, kun oli saavutus saada yksi uusi firma pörssiin vuodessa. Jos todella tulee 40 uutta yhtiötä, niin onhan se poikkeuksellista ja vahvistaa mielestäni pörssisyklin loppumisen todennäköisyyttä, kun viimeisetkin halukkaat haluavat listata yhtiönsä nyt kun menee hyvin.
8 tykkäystä